6. YHTEENVETO
6.5 Tutkittavaa riittää
Olen toistuvasti kuvaillut yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa moniulotteisiksi, kontekstisidonnaisiksi ja kiistellyiksi käsitteiksi ja ilmiöiksi. Yksittäisellä minkä tahansa tieteenalan tutkimuksella niistä
140 voidaan tavoittaa ainoastaan häivähdys jossakin tietyssä kontekstissa. Tässä tutkimuksessa lähestyin niitä laaja-alaisesti niissä moninaisissa merkityksissä, joita ne liikunnan ja urheilun lajiliitoissa saavat. Niistä on tehty ja tarvitaan edelleen myös kohdennetumpaa ja erilaisia näkökulmia avaavaa tutkimusta. Pelkästään liikunta- ja urheilujärjestöjen kentällä tutkimuksen voisi rajata yksittäisiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymyksiin, tehdä tätä tutkimusta enemmän vertailuja lajiliittojen välillä tai analysoida yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä muodollisten ja salonkikelpoisiksi muotoiltujen suunnitelmadokumenttien sijaan toisenlaisella aineistolla. Tarkastelun voisi kohdistaa myös itse suunnitteluprosesseihin ja tutkia muun muassa sitä, keillä organisaatioissa on ollut edellytyksiä ja mahdollisuuksia, siis valtaa, vaikuttaa suunnitelmien sisältöihin ja keillä ei.
Liikunta- ja urheilujärjestelmässä on paikannettavissa myös muita kiinnostavia tutkimuskohteita:
Miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tulkitaan esimerkiksi ylätasolla valtion liikuntahallinnossa, Olympiakomiteassa, ruohonjuuritasolla seuroissa tai liikunnan ja urheilun mielikuviin vahvasti vaikuttavassa mediassa? Entä mitä merkityksiä liikunta- ja urheilutoimijoiden sponsorit antavat yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvolle? Voisiko yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöstä tulevaisuudessa puhua liikunnan ja urheilun yhteiskuntavastuuna, johon sponsoreilla olisi intressi osallistua?
Edellä pohtimani näkökulmat liittyvät tavalla tai toisella siihen, miten toimintaa järjestävät sekä sen sisällöistä ja säännöistä päättävät tahot käsittävät ja määrittävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Vastaavasti monimutkaisesta ilmiöstä käytävät keskustelut ja määrittelyprosessit tarvitsevat tietopohjaa siitä, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat liikunnassa ja urheilussa. Katse on suunnattava liikunta- ja urheilutoimintaan osallistujiin, heidän kokemuksiinsa sekä eriarvoisuutta ja epätasa-arvoa tuottaviin ja ylläpitäviin rakenteisiin. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asema järjestelmässä, jossa tehdään monia jaotteluja binäärisen sukupuolikäsityksen perusteella, olisi tämänkin tutkimuksen perusteella kiinnostava yksittäinen tutkimusaihe.
Vuoden 2018 aikana Jyväskylän yliopistossa käynnistyy opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella tutkimushanke, jonka keskiössä ovat häirintä, syrjintä ja sukupuolittuneet käytänteet liikunnassa ja urheilussa (Jyväskylän yliopisto, 3.4.2018). Hankkeen voi odottaa kartuttavan ymmärrystä siitä, miten eriarvoisuus ja epätasa-arvo ilmenevät liikuntakulttuurissa. Samaa tarkoitusta voivat tukea monet muutkin tutkimukset. Ei ole olemassa yhtä suuntaviivaa liikunnan ja urheilun yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon kytkeytyvän tutkimuksen etenimiselle. Moniin tutkimuksiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset kytkeytyvät välillisesti, kun taas toisissa ne asetetaan kiintopisteeksi. Kun kysymykset ovat monimutkaisia ja moninaisia, ei vastausten voi odottaa olevan yksinkertaisia tai yksiselitteisiä. Sen sijaan vastauksia on etsittävä monilta tasoilta ja erilaisista näkökulmista – niin laadullisin kuin määrällisin menetelmin.
141
LÄHDELUETTELO
Kirjallisuus
Aarresola, Outi & Jarmo Mäkinen (2012a): Liikuntajärjestöjen tulosohjaus. Teoksessa Mäkinen, Jarmo (toim.): Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:6, 38–49.
Aarresola, Outi & Jarmo Mäkinen (2012b): Toimialaprojektin tulokset. Teoksessa Mäkinen, Jarmo (toim.): Liikuntajärjestöjen toimialaselvitys. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:6, 86–89.
Artemjeff, Panu (2006): Mainstreaming Equality: Conceptual Development and Mainstreaming Model of the Join In Project. Teoksessa Artemjeff, Panu & Kirsi Henriksson (eds.): Mainstreaming Equality and Non-Discrimination in Theory and Practice. Experiences from the Join In Project.
Cosmoprint, Helsinki, 18–30.
Auvinen, Tero & Arto Kuuluvainen (2017): Urheiluseurojen sisäpiirissä. Tarinat tunteen takana.
BALTO print, Liettua.
Berg, Päivi, Antti Kivijärvi, Marja Kokkonen, Marja Peltola & Mikko Salasuo (2016): Liikunnan yhdenvertaisuuteen on pitkä matka. Näkökulma, Joulukuu 2016, nro. 37. Nuorisotutkimusseura ry.
Nuorisotutkimusverkosto.
Berger, Peter L. & Thomas Luckmann (1966): The Social Construction of Reality. A treatise in the Sociology of Knowledge. Penguin Books, London.
Eräsaari, Risto (2013): Ilmiö muuttaa kaiken – Niklas Luhmannin systeemiteoria ja ilmiöiden maailma. Teoksessa Jalava, Janne (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu.
Gaudeamus, Helsinki, 21–39.
Euroopan komissio (2016): Report to Commissioner Tibor Navrasics: Grassroots Sport – Shaping Europe. High Level Group on Grassroot Sport.
Gilgen, Peter (2013): System – Autopoiesis – Form: An Introduction to Luhmann’s Introduction to Systems Theory. Teoksessa Luhmann, Niklas (2013): Introduction to Systems Theory. Edited by Dirk Baecker. Translated by Peter Gilgen. Polity Press, Cambridge, viii–xvi.
Hakamäki, Matti (2014): Liikuntaa kaikille? Liikunta & tiede 51, 2–3/2014, 27–30.
Hakamäki, Matti, Jaana Jaako, Anna Kankaanpää, Marko Kantomaa, Katariina Kämppi, Katja Rajala & Tuija Tammelin (2014): Sosioekonomisen taustan yhteys lasten ja nuorten liikuntaan.
Teoksessa Mikä maksaa? Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2014:2, 1–47.
Hakamäki, Matti & Salla Turpeinen (2011): Urheilun hyvät ja vielä paremmat asiat. Liikunta &
tiede 48, 5/2011, 54–57.
Halila, Heikki (2016): Liikuntajärjestöjen valtionavustukset. Selvitys valtionavustusjärjestelmän kehittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisuja 2016:32.
HE 19/2014: Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
142 HE 190/2014: Hallituksen esitys eduskunnalle liikuntalaiksi.
HE 134/2016: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioiksi vuodelle 2017.
Heikkala, Juha (1998): Ajolähtö turvattomiin kotipesiin. Liikunnan järjestökentän muutos 1990-luvun Suomessa. Acta Universitatis Tamperensis 641. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Heikkala, Juha (2000): Liikunnan järjestökentän muutokset ja toimintaympäristö. Teoksessa Itkonen, Hannu, Juha Heikkala, Kalervo Ilmanen & Pasi Koski: Liikunnan kansalaistoiminta – muutokset, merkitykset ja reunaehdot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Tammer-Paino, Tampere, 119–134.
Herrala, Helena (2015): Tytöt kaukalossa. Etnografinen tutkimus tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta.
Acta Universitaris Lappoensis 303. Väitöskirja, Lapin yliopisto.
Holli, Anne Maria (2012): Kriittisiä näkökulmia tasa-arvon tutkimukseen. Teoksessa Kantola, Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki, 73–96.
Isosomppi, Saara (2017): Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta vai ”poliittista pas…”?
Diskurssianalyyttinen näkökulma liikuntajärjestöjen puheeseen tasa-arvopolitiikasta ja sukupuolten tasa-arvosta. Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto.
Itkonen, Hannu (2000): Kansalaistoiminnan suuri linja. Teoksessa Itkonen, Hannu, Juha Heikkala, Kalervo Ilmanen & Pasi Koski: Liikunnan kansalaistoiminta – muutokset, merkitykset ja
reunaehdot. Liikuntatieteellisen Seuran julkaisu nro 152. Tammer-Paino, Tampere, 11–25.
Itkonen, Hannu (2015): Kansalaistoimintojen kaudet ja muuttuvat käytännöt. Teoksessa Itkonen, Hannu & Antti Laine (toim.): Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015. Jyväskylä, 39–58.
Itkonen, Hannu, Kalervo Ilmanen & Pertti Matilainen (2007): Urheilun sponsorointi Suomessa.
Jyväskylän yliopisto. Liikuntatieteiden laitos. Tutkimuksia 1/2007. Jyväskylä.
Itkonen, Hannu & Antti Laine (2015): Suuntana liikunnan käsitteet ja käytännöt. Teoksessa Itkonen Hannu & Antti Laine (toim.): Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015. Jyväskylä, 7–17.
Jalava, Janne (2013): Systeemiteoreettisen organisaatiokonseption toiminta ja haasteet. Teoksessa Jalava, Janne (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu. Gaudeamus, Helsinki, 100–114.
Jalava, Janne & Risto Kangas (2013a): Niklas Luhmannin systeemiteoria ja tieteellinen ajattelu.
Teoksessa Jalava, Janne (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu.
Gaudeamus, Helsinki, 7–20.
Jalava, Janne & Risto Kangas (2013b): Kommunikaatio, yhteiskunnan eriytyminen ja osasysteemien merkitys. Teoksessa Jalava, Janne (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu. Gaudeamus, Helsinki, 40–59.
143 Jokinen, Arto (1999): Suomalainen miestutkimus ja -liike: muutoksen mahdollisuus? Teoksessa Jokinen, Arto (toim.): Mies ja muutos. Kriittisen miestutkimuksen teemoja. Tampere University Press, Vammala.
Junkala, Pekka & Kirsi Lallukka (2012): Yhteiset kentät? Puheita ja tekoja vähemmistöihin kuuluvien nuorten yhdenvertaisen liikunnan edistämiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisu 1/2012.
Julkunen, Raija (2010): Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Vastapaino, Tampere.
Kannus, Matti (2016): Liikunnan ja urheilun kattojärjestöjen näkökulmia roolistaan valtion ja paikallisten toimijoiden välissä – tarkastelukohteina liikunnan ja urheilun tukipolitiikka sekä toimijoiden välinen yhteistyö. Pro gradu -tutkielma, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto.
Kantola, Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (2012): Johdanto. Teoksessa Kantola, Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan
näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki, 7–27.
Kielitoimiston sanakirja (2017): Toim. Grönros, Eija-Riitta, Minna Haapanen, Tarja Riitta
Heinonen, Leena Joki, Riina Klemettinen & Liisa Nuutinen. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki.
URN:NBN:fi:kotus-201433. Verkkojulkaisu HTML. Päivitettävä julkaisu. Päivitetty 28.2.2017.
Saatavilla:
<https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/>, luettu 28.4.2017.
Kokkonen, Jouko (2013): Liikuntaa hyvinvointivaltiossa. Suomalaisen liikuntakulttuurin historia.
Suomen Urheilumuseosäätiön tutkimuksia n:o 2. Otava, Keuruu.
Kokkonen, Marja (2012): Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2012:5.
Koski, Pasi (2013): Liikunta- ja urheiluseuroja koskeva tietopohja ja sen kehittäminen. Teoksessa Lehtonen, Kati, Harto Hakonen & Pasi Koski: Liikunnan kansalaistoiminnan tietopohja. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:6.
Koski, Pasi & Juha Heikkala (1998): Suomalaisten urheiluorganisaatioiden muutos. Lajiliitot professionaalistumisen prosessissa. Jyväskylän yliopisto, liikunnan sosiaalitieteiden laitos, tutkimuksia 63/1998.
Kujala, Antti & Mirkka Danielsbacka (2015): Hyvinvointivaltion loppu? Vallanpitäjät, kansa ja vastavuoroisuus. Tammi, Helsinki.
Kuorikoski, Tero (2016): Kohti resonoivaa urheilujohtamista. Tavoitteen muodostuminen urheilun kentässä. Acta Universitatis Lappeenrantaensis 711. Väitöskirja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Kurki, Jaana (1998): Aikuisten liikunnan osuu lajiliittojen lehdissä. Liikuntasosiologian pro gradu -tutkielma. Liikunnan sosiaalitieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.
Kyllönen, Miika (2017): Samalla viivalla? Selvitys liikunnan ja urheilun tasa-arvosta ja
yhdenvertaisuudesta Suomessa. SUEK ry:n julkaisuja urheilun eettisistä asioista nro 1. Aldus Oy, Lahti.
144 Laine, Leena (2004): Naisten urheilun reunaehdoista. Kokemuksia yleisurheilusta ja hiihdosta 1940-luvulle. Teoksessa Ilmanen, Kalervo (toim.): Pelit ja kentät. kirjoituksia liikunnasta ja urheilusta. Jyväskylän yliopisto. Liikunnan ja sosiaalitieteiden laitos. Tutkimuksia 3/2004, 117–
134.
Lehtonen, Kati (2015): Suomalaisen urheiluliikkeen muutosprosessi systeemiteoreettisesti tulkittuna. Hallinnon Tutkimus 34 (4), 4/2015, 326-340.
Lehtonen, Kati (2015b): Yhdenvertaisuus valtakunnallisten liikuntajärjestöjen toiminnassa. Esitys Nuorisotutkimuspäivien Liikunnan yhdenvertaisuus? -työryhmässä 13.11.2015, Tampere.
Julkaisematon, viittaus lähteessä Salasuo ym. (2016).
Lehtonen, Kati (2017): Muuttuvat rakenteet – staattiset verkostot. Suomalaisen liikunta- ja
urheilujärjestelmän rakenteelliset muutokset 2008–2015. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 331. LIKES-tutkimuskeskus. Liikuntatieteiden väitöskirja, Jyväskylän yliopisto.
Lehtonen, Kati & Jarmo Mäkinen (2015): Liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmän
kehittäminen ja tietopohjan vahvistaminen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 310. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Jyväskylä.
Liikuntalakiopas (2016). Toim. Aaltonen, Kimmo. Tietosanoma, Helsinki.
Lipponen, Kimmo J. (2017): Menestyksen polulla – huippu-urheilun ulkoinen arviointi. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2017:1.
Luhmann, Niklas (1995): Social Systems. Translated by John Bednarz Jr., with Dirk Baecker, foreword by Eva M. Knodt. Stanford University Press, Stanford, California.
Luhmann, Niklas (2004): Ekologinen kommunikaatio. Gaudeamus, Tampere.
Luhmann, Niklas (2005): The Autopoiesis of Social Systems. Teoksessa Seidl, David & Kai Helge Becker (eds.): Niklas Luhmann and Organizational Studies. Liber & Copenhagen Business School Press, 64–84.
Luhmann, Niklas (2013): Introduction to Systems Theory. Edited by Dirk Baecker. Translated by Peter Gilgen. Polity Press, Cambridge.
Merikivi, Jani, Sami Myllyniemi & Mikko Salasuo (2016): Media hanskassa. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2016 mediasta ja liikunnasta. Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan julkaisuja 55, 9–124.
Mäenpää, Pasi (2016): Urheiluseuratoiminta muuttuu – tietoa nykyisestä ja visioita vuoteen 2050.
Liikunta & tiede 53, 4/2016, 30–36.
Mäkinen, Jarmo (2010): Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. KIHUn julkaisusarja nro 17.
Mäkinen, Jarmo, Jari Lämsä, Outi Aarresola, Janita Frantsi, Tuomas Vihinen, Kaarlo Laine, Kati Lehtonen & Aija Saari (2015): Liikuntajärjestöjen arvioinnin kehittäminen ja lajiliittokysely. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen julkaisusarja, nro 50.
145 Neuendorf, Kimberly A. (2002): The Content Analysis Guidebook. Sage Publications, Thousand Oaks, California.
Nousiainen, Kevät (2012): Käsitteellisiä välineitä tasa-arvon erittelyyn. Teoksessa Kantola,
Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä. Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki, 31–56.
Nuori Suomi ry (2012): Ratkaisuja liikunnan ja urheilun harrastamisen taloudellisten esteiden vähentämiseksi. Ehdotuksia yhdenvertaisten harrastamisen mahdollisuuksien edistämiseksi. Nuori Suomi ry, Helsinki.
Ojanen, Tuomas & Martin Scheinin (2011): Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 §).
Teoksessa Hallberg, Pekka, Heikki Karapuu, Tuomas Ojanen, Martin Scheinin, Kaarlo Tuori &
Veli-Pekka Viljanen: Perusoikeudet. WSOYpro, Helsinki, 227–280.
Olympiakomitea (s.a.): Huippu-urheilutuet. Verkkosivu. Saatavilla
<https//www.olympiakomitea.fi/huippu-urheilu/huippuvaiheen-ohjelma/valmennuksen-tukijarjestelma/>, luettu 23.11.2017.
Olympiakomitea ry (2017): Suomen Olympiakomitea ry. Vuosikertomus 2016. Edita Prima, Helsinki.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015a): Suuntaviivoja liikuntapolitiikan tulevaisuuteen. Opetus- ja kulttuurinministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2015:8.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2015b): Liikuntaa edistävät järjestöt. Ohjeet
valtionapukelpoisuushakemuksesta ja valtionavun hakemisesta vuonna 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirja, 8.7.2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016a): Yhdenvertaiset mahdollisuudet harrastaa – painopisteenä harrastamisen hinta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:9.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016b): Liikuntaa edistävien valtakunnallisten järjestöjen avustusesitys vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirja, 14.3.2016.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016c): Liikuntajärjestöjen toiminta-avustukset 2016.
Verkkojulkaisu. Saatavilla
<http://minedu.fi/documents/1410845/4265472/Liikuntaj%C3%A4rjest%C3%B6t+2016.pdf/3d491 00d-e45b-4f05-9171-abb76ff022c0/Liikuntaj%C3%A4rjest%C3%B6t+2016.pdf.pdf>, luettu 14.3.2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016d): Liikuntaa edistävien valtakunnallisten järjestöjen avustusesitys vuodelle 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirja, 14.3.2016.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2016e): Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus, hakuohje. Ote opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulta, ei päivämäärää. Toimittanut opetus- ja
kulttuuriministeriön ylitarkastaja Hannu Tolonen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017a): Liikuntatoimi tilastojen valossa. Perustilastot vuodelta 2015.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:1.
146 Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017b): Liikuntaa edistävien järjestöjen yleisavustus. Verkkosivu.
Saatavilla
<http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/liikuntaa-edistavien-jarjestojen-yleisavustus>, luettu 28.11.2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017c): Valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttäminen
suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:40.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017d): Myönnetyt avustukset 2017. Verkkojulkaisu. Saatavilla
<http://minedu.fi/documents/1410845/4265472/liikuntajarjestot-2017.pdf/6505470a-0097-49a4-be21-3521a6d4b4d4>, luettu 20.12.2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017e): Liikuntaa edistävien valtakunnallisten järjestöjen avustusesitys vuodelle 2017. Opetus- ja kulttuuriministeriön asiakirja, 23.2.2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2017f): Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien edistäminen.
Avustuskäytännöt ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisuja 2017:10.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018a): Liikunta ja tasa-arvo 2017. Katsaus sukupuolten tasa-arvoon liikunta-alalla. Toim. Turpeinen, Salla & Matti Hakamäki. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisuja 2018:6.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018b): Seuratoiminnan kehittämistuki. Myönnetyt avustukset 2013–2017. Verkkosivu. Saatavilla
<http://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/seuratoiminnan-kehittamistuki-seuratuki->, luettu 4.3.2018.
Opetus- ja kulttuuriministeriö (2018c): Myönnetyt avustukset 2018. Verkkojulkaisu. Saatavilla
<http://minedu.fi/documents/1410845/4265472/j%C3%A4rjest%C3%B6t+2018.pdf/c4424327-6dd9-461d-adef-cb5a224781bd/j%C3%A4rjest%C3%B6t+2018.pdf.pdf>, luettu 26.3.2018.
Opetusministeriö (2005): Tasapeli. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja
sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3.
Oxford Dictionary of English (2010): Edited by Angus Stevenson (3 ed.). Online version. Oxford University Press, Oxford.
Palonen, Kari (2003): Four Times of Politics: Policy, Polity, Politicking and Politicization.
Alternatives: Global, Local, Political 28:2, 171–186.
Puronaho, Kari (2014): Drop-out vai throw-out? Tutkimus lasten ja nuorten liikuntaharrastusten kustannuksista. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2014:5.
Pylkkänen, Anu (2012): Muodollisen tasa-arvon pitkä historia ja sen sisäänrakennetut erot.
Teoksessa Kantola, Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä.
Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki, 57–
72.
Pyykkönen, Miikka (s.a.): Uusi kolmas sektori. Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali. Saatavilla
<http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/uusi-kolmas-sektori>, luettu 21.11.2017.
147 Pyykkönen, Teijo (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö valtion liikuntapolitiikassa
– taustaselvitys valtion liikuntaneuvostolle ja sen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaostolle. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2016:1.
Raiski, Seppo (2004): Suomentajan alkusanat. Teoksessa Luhmann, Niklas: Ekologinen kommunikaatio. Gaudeamus, Tampere, 7-28.
Rantala, Maria (2014): Sata vuotta toistoa. Liikunnan asemointi ja argumentointi suomalaisessa liikuntapolitiikassa vuosina 1909–2013. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 287. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES, Jyväskylä.
Rauste, Olli (1997): Urheiluoikeus. Talentum, Helsinki.
Rauste, Olli (2017): Lasten ja nuorten urheilun oikeussäännöt. Tietosanoma, Helsinki.
Saaranen-Kauppinen, Anita & Anna Puusniekka (2006): KvaliMOTV. Menetelmäopetuksen tietovaranto. Verkkojulkaisu. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampere. Saatavilla
<http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/>, luettu 19.12.2017.
Saari, Aija (2015): Vammaisurheilu ja erityisliikunta lajiliitoissa. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:1.
Saari, Milja (2012): Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tasa-arvopolitiikan strategiana.
Teoksessa Kantola, Johanna, Kevät Nousiainen & Milja Saari (toim.): Tasa-arvo toisin nähtynä.
Oikeuden ja politiikan näkökulmia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Gaudeamus, Helsinki, 175–
197.
Salasuo, Mikko, Päivi Berg, Kati Lehtonen & Kaarlo Laine (2016): Kentiltä kabinetteihin – suomalaisen urheiluliikkeen nykytila ja tulevaisuus. Liikunta & tiede 53, 4/2016, 24–29.
Schreier, Margrit (2012): Qualitative Content Analysis in Practice. SAGE Publications, London.
Seidl, David (2005a): The Basic Concepts of Luhmann’s Theory of Social Systems. Teoksessa Seidl, David & Kai Helge Becker (eds.): Niklas Luhmann and Organizational Studies. Liber &
Copenhagen Business School Press, 21–53.
Seidl, David (2005b): Organization and Interaction. Teoksessa Seidl, David & Kai Helge Becker (eds.): Niklas Luhmann and Organizational Studies. Liber & Copenhagen Business School Press, 145–170.
Sevänen, Erkki (2013): Taide Luhmannin järjestelmäteoriassa. Teoksessa Jalava, Janne (toim.):
Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu. Gaudeamus, Helsinki, 236–259.
Sihvola, Juha (2004): Maailmankansalaisen etiikka. Otava, Helsinki.
Sisäasiainministeriö (2012): Kop kop – Pääseekö sisään? Yhdenvertaisen järjestötoiminnan opas urheilu- ja nuorisojärjestöille. Sisäasiainministeriön julkaisu 28/2012.
Squires, Judith (1999): Gender in Political Theory. Polity Press, Cambridge.
148 Sosiaali- ja terveysministeriö (2013): Muutosta liikkeellä. Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:10.
Suomen Liikunta ja Urheilu (2010a). Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. Lapset ja nuoret.
Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n julkaisusarja 2010:6.
Suomen Liikunta ja Urheilu (2010b): Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. Aikuisliikunta.
Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n julkaisusarja 2010:7.
Syväsalmi, Harri (2016): Saatesanat. Teoksessa Liikuntalakiopas (2016). Toim. Aaltonen, Kimmo.
Tietosanoma, Helsinki.
Szerovay, Mihaly (2015): Liikunnan ja urheilun järjestökentän muutoksia. Teoksessa Itkonen, Hannu & Antti Laine (toim.): Liikunta yhteiskunnallisena ilmiönä. Jyväskylän yliopisto.
Liikuntakasvatuksen laitos. Tutkimuksia 1/2015. Jyväskylä, 117–132.
Taavetti, Riikka (2015): Sateenkaarinuoret ja liikunta. Esitys Nuorisotutkimuspäivien Liikunnan yhdenvertaisuus? -työryhmässä 12.11.2015, Tampere. Julkaisematon, viittaus lähteessä Salasuo ym.
(2016).
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2017): Moniperusteinen syrjintä. Verkkosivu. Saatavilla
<http://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/sukupuoli/syrjinta/moniperusteinen-syrjinta>, luettu 13.12.2017.
Turpeinen, Salla, Jaana Jaako, Anna Kankaanpää & Matti Hakamäki: Liikunta ja tasa-arvo 2011.
Sukupuolten tasa-arvon nykytila ja muutokset Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:33. Saatavilla
Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi (2009): Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi, Helsinki.
Urheilun takapuoli. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa (2016). Toim. Berg, Päivi & Marja Kokkonen. Nuorisotutkimusverkosto. Julkaisuja 186, Tiede. Unigrafia, Helsinki.
Valo, valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (s.a.): Yhdenvertaisuussuunnittelu.
Verkkojulkaisu. Saatavilla
<http://storage.googleapis.com/valo-production/2017/01/yhdenvertaisuussuunnittelu.pdf>, luettu 12.12.2017.
Valo, valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (2013): Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet. Verkkojulkaisu. Saatavilla
<http://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/urheiluyhteison_reilun_pelin_ihanteet_ja_tavoitteet.pdf>, luettu 12.12.2017.
Valo, valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (2015): Liikuntajärjestöjen yhdenvertaisuuskartoitus (mallipohja). Verkkojulkaisu. Julkaisu poistettu verkosta.
Valo, valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry (2016): Valovuosi 2015. Valon vuosikertomus 2015. Valon julkaisusarja 2/2016. Grano.
149 Valtion liikuntaneuvosto (2015a): Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2014. Toim. Kokko, Sami & Riikka Hämylä. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2.
Valtion liikuntaneuvosto (2015b): Valtionhallinto liikunnan edistäjänä 2011–2015. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4.
Valtion liikuntaneuvosto (2015c): Liikunnan ja urheilun perustan varmistaa eettinen toiminta.
Valtion liikuntaneuvoston kannanotto 13.5.2015.
Valtion liikuntaneuvosto (2016): Valtion liikuntaneuvoston lausunto liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustuspolitiikan kehittämiseksi. Valtion liikuntaneuvoston lausunto 19.10.2016.
Valtion liikuntaneuvosto (2017): Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä lähtökohtia liikunnassa ja urheilussa. Valtion liikuntaneuvoston lausunto 18.12.2017.
Van Leeuwen, Theo (2007): Legitimation in discourse and communication. Discourse &
Communication, 1(1), 91–112.
VaVM 35/2016: Eduskunnnan valtiovarainvaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016) ja sen täydentämisestä (HE 249/2016).
Virtanen, Mikko J. (2013): Muotoutuva teoria, muotoutuvat tutkimustavat. Teoksessa Jalava, Janne (toim.): Yhteiskunnan järjestelmät. Niklas Luhmannin ajattelu. Gaudeamus, Helsinki, 79–99.
Tutkimusaineisto
Suomen Aikidoliitto, Suomen Judoliitto, Suomen Karateliitto, Suomen Miekkailu- ja 5-otteluliitto, Suomen Nyrkkeilyliitto, Suomen Painiliitto & Suomen Taekwondoliitto (2015): Kamppailulajien yhdenvertaisuussuunnitelma 2016–2017.
Suomen Ampumaurheiluliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma. Pienestä ampumaurheilijasta isoksi ihmiseksi.
Suomen Hiihtoliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2016.
Suomen Jääkiekkoliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2016–2017.
Suomen Lentopalloliitto (2016): Yhdenvertaisuussuunnitelma.
Suomen Palloliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2016.
Suomen Purjehdus ja Veneily (2016): Yhdenvertaisuussuunnitelma. yhdessä vesillä.
Suomen Ratsastajainliitto (2016): Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma.
Suomen Salibandyliitto (2016): Yhdenvertaisuuden edistäminen 2016–2019.
Suomen Suunnistusliitto (2017): Yhdenvertaisuussuunnitelma.
150 Suomen Taitoluisteluliitto (2015): Yhdenvertaisuussuunnitelma.
Suomen Tanssiurheiluliitto (2015): Yhdenvertaisuussuunnitelma.
Suomen Uimaliitto (2015): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2016.
Suomen Urheiluliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma.
Suomen Voimisteluliitto (2016): Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma.
Haastattelu
Hannu Tolonen, ylitarkastaja. Opetus- ja kulttuuriministeriö, nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto, liikunnan vastuualue. Sähköpostihaastattelu, viestinvaihto 14.12.2017–19.3.2018.
Lainsäädäntö
Tasa-arvolaki: laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986).
Liikunta-asetus (550/2015).
Liikuntalaki (390/2015).
Valtionavustuslaki (688/2001).
Yhdenvertaisuuslaki (21/2004), kumottu.
Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014).
Yhdistyslaki (503/1989).
Uutis- ja lehtiartikkelit
Helsingin Sanomat (verkkolehti 26.10.2016, urheilu): Korispomo Aleksi Valavuori sai potkut Espoo Unitedista – syynä seksuaalivähemmistöjä halventaneet tviitit. Kirjoittajat Jan Vilén ja Jukka Vuorio. Saatavilla
<http://www.hs.fi/urheilu/a1477446618549>, luettu 27.10.2016.
Helsingin Sanomat (verkkolehti 17.1.2016, urheilu): Leo-Pekka Tähti Vuoden urheilija – heidät palkittiin Urheilugaalassa. Kirjoittajat Jan Vilén, Riku Teiskonlahti ja Erkki Kylmänen. Saatavilla
<http://www.hs.fi/urheilu/art-2000005049167.html>, luettu 27.1.2017.
Ilta-Sanomat (verkkolehti 18.9.2014, jääkiekko): ”Tami” Tamminen kohautti: ”En ole jääkiekossa homoja nähnyt!” Kirjoittaja Petri Turunen. Saatavilla
<http://www.iltasanomat.fi/jaakiekko/art-2000000808957.html>, luettu 27.10.2016.
151 Jyväskylän yliopisto (3.4.2018): Tutkimushanke: Häirintää ja syrjintää urheilussa, liikunnassa ja liikuntatunneilla? Tiedote. Saatavilla
<http://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2018/04/tiedote-2018-04-03-11-05-13-455195>, luettu 6.3.2018.
Kanerva, Juha (Urheilulehti 28/2017, 13–18): Kelaa vähän!
Kanerva, Juha (Urheilulehti 40/2017, 26–29): Rituaalista rekordiin. Essee.
Marttinen, Mikko (Urheilulehti 8/2018, 3): Naisen maila on pelkkä varsi. Pääkirjoitus.
Pyykkönen, Teijo (12.10.2016): Urheilusta ulkoistetut. Blogiteksti. Liikuntatieteellinen Seura.
Saatavilla
<http://www.lts.fi/featured-articles/blog/urheilusta-ulkoistetut>, luettu 27.10.2016.
Rantanen, Vesa (Urheilusanomat 4/2017, 26): Pari sanaa sanoista. Kolumni.
Yle Urheilu (verkkojulkaisu 18.9.2016): Leo-Pekka Tähti Vuoden Urheilija -valinnasta – "En usko, että takki on neljässä vuodessa kääntynyt”. Kirjoittajat Riikka Smolander ja Kristiina Kekäläinen.
Yle Urheilu (verkkojulkaisu 18.9.2016): Leo-Pekka Tähti Vuoden Urheilija -valinnasta – "En usko, että takki on neljässä vuodessa kääntynyt”. Kirjoittajat Riikka Smolander ja Kristiina Kekäläinen.