Näkökulmat – toiminta, työnantaja, organisaatio

Suunnistusliiton tavoin (ks. edellinen sitaatti) lajiliitot tarkastelevat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä jatkuvana prosessina, jossa kaikkiin nykytilan kartoituksen vaiheessa esille nousseisiin ongelmiin ja kysymyksiin, ei voida vastata yhtä aikaa. Liitot ovatkin kohdistaneet ja rajanneet suunnitelmiaan tiettyihin toimintoihin, teemoihin ja kysymyksiin. Liikuntalain ja valtionapukelpoisuuden ehtojen puitteissa oli odotettavissa, että liitot kohdistavat suunnittelunsa toteuttamaansa toimintaan. Toisaalta yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain viitoittamana odotettavissa oli, että ainakin isoimmat – yli 30 henkilöä työllistävät – lajiliitot nivovat suunnitelmaansa myös

76 yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen työyhteisössään. Näillä oletuksilla luokittelin aineistossa ilmeneviä rajauksia toimintanäkökulman ja työnantajanäkökulman välillä.

(1) Toimintanäkökulma: Kaikki havaintojoukon liitot ovat suunnitelmadokumenteissaan arvioineet yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista toiminnassaan. Näistä arvioista kukin liitto on omalla tavallaan johtanut toiminnallisen suunnitelman:

Ampumaurheiluliiton suunnitteluprosessin lähtökohtana oli seuratoiminnan keskeisenä toiminnallisena periaatteena oleva kaikille ihmisille tarjolla oleva avoin ja soveltuva esteetön harrastuskokonaisuus. Lisäksi prosessin tarkoituksen on tarkentaa ja kuvata liiton yhdenvertaisuuteen liittyvät toiminnot ja toimintaperiaatteet. (Ampumaurheiluliitto.)

Kuten seuraava sitaatti osoittaa, Hiihtoliitto suhtautuu toiminnallistamiseen muista poikkeavalla tavalla pitemmän aikavälin tavoitteena:

Hiihtoliiton ensimmäisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää yhdenvertaista ja tasa-arvoista urheilua ja lisätä asioiden tuntemusta erityisesti luottamus- ja toimihenkilöiden keskuudessa. Näiden tavoitteiden täytyttyä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa aletaan edistää Hiihtoliiton toiminnoissa, kuten esimerkiksi seuratoiminnassa. (Hiihtoliitto.) Luvuissa 2.2.1 ja 2.2.2 esitän, että lajiliittojen tehtäväkenttä on kokonaisuudessaan laaja ja niiden toiminnoissa on keskinäistä vaihtelua. Tarkastelin teorian pohjalta hahmoteltua tehtäväkenttää vasten, mille tehtäväalueille suunnitelmadokumenttien toimintanäkökulma ulottuu. Tarkoitukseni oli eritellä myös määrällisesti eri tehtäväalueiden esiintymistä suunnitelmissa. Eritasoinen ja vaihteleva tehtäväalueiden määrittely suunnitelmissa teki kuitenkin määrällisen erittelyn vaikeaksi. Jotkin lajiliitot ovat eksplisiittisesti käyneet läpi toimintansa eri ulottuvuuksia suhteessa yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon, kun taas toiset kuvailevat toimintaansa vähemmän konkreettisella tasolla.

Jälkimmäisessä tapauksessa yhteydet eri tehtäväalueiden ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön välillä jäävät hyvin tulkinnanvaraisiksi. Tästä syystä en katso tarkkaa määrällistä erittelyä luotettavaksi tavaksi tulkita aineistoa. Kuviossa 5 esitän luokitteluni toimintanäkökulman kattamista tehtäväalueista. En esitä määrällistä erittelyä, mutta kuvion eri osien koko viittaa suuntaa-antavasti siihen, missä määrin eri tehtäväalueet esiintyvät suunnitelmadokumenteissa.

77 KUVIO 5. Lajiliittojen toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelun tehtäväalueet.

Aineistossa toiminnallinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu kohdistuu useimmin lajiliittojen perustehtävään, liikunta- ja urheilutoiminnan järjestämiseen. Tässä jaottelussa kyseisen tehtäväalueen alle sijoittuu kaikki organisoitu kilpailullinen ja ei-kilpailullinen toiminta – eri ikäryhmien harrasteliikunnasta ei-ammattimaisesti harjoitettavaan kilpaurheiluun ja soveltavaan liikuntaan.

Huippu-urheilun olen erottanut muusta organisoidusta liikuntatoiminnasta omaksi tehtäväalueekseen.

Myös valmentaminen sekä kouluttaminen ja osaamisen kehittäminen tulevat lähelle varsinaisen liikunta- ja urheilutoiminnan järjestämistä, mutta erottuvat aineistossa omiksi toiminnoikseen.

Liikunta- ja urheilutoiminnan jälkeen toiseksi suurimman painoarvon aineistossa saa viestinnän ja markkinoinnin tehtäväalue. Omaksi laajaksi ja vaihtelevaksi tehtäväalueekseen erottui seurojen ja jäsenten – siis lajiyhteisön – palvelu sekä edunvalvonta. Olosuhdetyön ja tapahtumien tehtäväalueilla taas yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toiminnallistuvat pääasiassa kysymyksinä esteettömyydestä ja saavutettavuudesta.

Tehtäväalueiden tarkastelu osoittaa, että yleisesti ottaen lajiliittojen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelu kattaa varsin laajasti niiden toiminnan eri ulottuvuudet (vrt. luvut 2.2.1 ja 2.2.2).

Vaihtelua ja eritasoisuutta on havaittavissa siinä, kuinka ja missä määrin yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toiminnallistamisesta on kommunikoitu. Tästä huolimatta aineiston välityksellä

78 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnittelusta hahmottuu kokonaiskuva, joka on tavoitteenasettelultaan varsin yhtenäinen Mäkisen ym. (2015, 20) hahmotteleman lajiliittojen kolmijakoisen, osittain limittäisen, tavoitetyypittelyn kanssa: suunnitelmissa edustettuna ovat niin lajin urheilutavoitteet, järjestö- ja seuratoimintatavoitteet kuin lajin liikuntatavoitteetkin (ks. kuvio 3. Lajiliittojen tavoitekartta).

(2) Työnantajanäkökulma sisältyy erillisenä osiona 12 suunnitelmadokumenttiin. Lisäksi muista poiketen Lentopalloliitto ja Taitoluisteluliitto käsittelevät joitakin työyhteisön käytäntöihin ja henkilöstöpolitiikkaan liittyviä asioita, kun taas kamppailulajit eivät yhteisessä suunnitelmassaan käsittele työnantajan velvoitteita lainkaan. Pidän jossain määrin yllättävänä, että työnantajanäkökulma on sisällytetty suunnitelmiin näinkin vahvasti, sillä aineiston sisältämät tiedot sekä niitä täydentävä katsaus lajiliittojen verkkosivuille osoittavat, että vain osa – pääasiassa valtionavultaan suurimmat – aineistossa mukana olevista liitoista työllistää yli 30 henkilöä.¹¹ Ainoastaan nämä liitot ovat lainsäädännön mukaan velvoitettuja työnantajan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun. Henkilöstöasiat onkin katsottu paitsi – tietyissä tapauksissa – velvoitteeksi myös – ilman velvoitettakin – luonteviksi sisällyttää suunnitelmaan:

SUL ry:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa on sekä henkilöstöpoliittinen että toiminnallinen osa. Tässä suunnitelmassa keskitytään erityisesti tasa-arvolain edellyttämään sukupuolten väliseen tasa-arvoon SUL ry:ssä. SUL ry:n henkilöstön lisäksi suunnitelman piiriin kuuluu Track&Field Finland Oy:n (TFF Oy) henkilöstö. (Urheiluliitto.)

Yhdenvertaisuus huomioidaan kaikissa henkilöstöä koskevissa päätöksissä ja yhdenvertaisuussuunnitelma on tärkeä henkilöstöpoliittinen työkalu. (Tanssiurheiluliitto.) Lainsäädäntöön pohjautuvaan ja toiminta- ja työnantajanäkökulmaan jakautuvaan luokitteluun nostan aineistolähtöisesti vielä (3) organisaationäkökulman. Se koskee muun muassa järjestöhallinnon käytäntöjä ja päätöksentekoa, luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia sekä muita toimijoita, jotka eivät yksiselitteisesti ole luokiteltavissa työyhteisön jäseniksi tai järjestön toteuttamaan toimintaan osallistuviksi. Organisaationäkökulma ilmenee läpi aineiston kaikissa suunnitelmissa, useimmiten päätöksenteon yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävinä pyrkimyksinä ja toimenpiteinä, mistä kertovat seuraavat tekstiotteet:

Luottamushenkilövalinnoissa kiinnitetään huomiota sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja maantieteelliseen yhdenvertaisuuteen. Naisia pyritään aktivoida enemmän, jotta saadaan lisää ehdokkaita ja sitä kautta luottamushenkilöitä. Asiasta kerrotaan hyvän viestinnän kautta.

(Purjehdus ja veneily.)

Hallituksen jäsenvalinnoissa ja muussa toiminnassa tiedostetaan, että jäsenistössä toimii toimintakyvyltään, henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan ja taustaltaan erilaisia ihmisiä. Ei

11 Tarkkoja liittojen vahvistamia tietoja henkilöstön määristä ei ollut käytettävissä.

79 kuitenkaan ole tarpeen tietää, kuinka monta vähemmistöön kuuluvaa henkilöä jäsenistössä on, jotta jäsenistön erilaiset tarpeet voidaan ottaa huomioon. Kenenkään ei myöskään tarvitse tuoda esiin omia ominaisuuksiaan, jos ei itse sitä halua. Hallitustoiminnan yhdenvertaisuutta rajoittavia kynnyksiä poistetaan mm. kokousjärjestelyillä, hyvän hallinnon asiakirjojen aktiivisella päivittämisellä sekä päätöksenteossa muistuttamalla yhdenvertaisesta kohtelusta.

(Tanssiurheiluliitto.)

Jatkossa, tarkastellessani lajiliittojen yhdenvertaisuudelle ja tasa-arvolle antamia konkreettisia merkityksiä ja sisältöjä, en tee systemaattisia erotteluja toiminta-, työnantaja- ja organisaationäkökulman välillä. Sen sijaan tarkastelussani eri näkökulmat sekä toimintanäkökulman eri ulottuvuudet kulkevat rinnakkain ja paikoin limittyvät aineistossa esiintyvien lukuisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemojen alla. Oli kyse sitten sukupuolesta, toimintakyvystä, mistä tahansa vähemmistöstä tai ylipäätään osallisuudesta, voi yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämistä tarkastella niin toiminta-, työnantaja- kuin organisaatiolähtöisesti.