Tutkimustulosten perusteella voidaan havaita useita seikkoja. Ensinnäkin Pohjois-Karjalan tilastokat-sauksen tarkastelusta voidaan sanoa, että julkisten hankintojen kokonaismäärä on kasvanut sään-nöllisesti vuosittain. Erityisesti palveluhankintojen ja rakennushankintojen osuudet hankintamää-rästä ovat reilusti suurentuneet. Vaikka hankintojen määrä onkin ollut jatkuvassa nousussa, ovat myös Tarjouspalveluun rekisteröityneiden paikallisten yritysten lukumäärä sekä paikallisten tarjo-ajien tarjousaktiivisuus selkeästi kohonneet vuosittain. Voidaankin todeta, että hankintatoiminta on toteutettu Pohjois-Karjalan hankintatoimessa osaavasti, sillä esimerkiksi lisääntynyt kilpailutuskri-teerien käyttö ei ole päässyt vaikuttamaan negatiivisesti paikallisten tarjoajien tarjousaktiivisuuteen.
Tilastokatsauksessaan hankintatoimi myös toteaa, että paikallisten yrittäjien potentiaali päästä han-kintoihin toimittajaksi voisi olla jopa 85,2 %, mutta tämä vaatii yritysten osallistumisaktiivisuuden kasvamista.
Pohjois-Karjalan hankintatoimen vuoden 2019 hankintapäätösten alueellisesta ja toimialakohtai-sesta luokittelusta voidaan todeta, että 56,5 % kaikkien kilpailutusten yhteenlasketusta arvosta on kohdistunut yritykseen, jonka kotipaikka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. Käytännössä tämä johtuu siitä, että hankintojen suurimmat volyymit ovat kohdistuneet esimerkiksi kuljetukseen ja varastointiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka tuotetaan pääasiassa paikallisesti. Sen sijaan esimerkiksi teollisen valmistuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollossa ja asennuksessa paikallisten toimitta-jien suuri osuus (71,3 %) voidaan olla aikaansaatu hyödyntämällä tarjousten arvioinnissa pisteytystä, jossa esimerkiksi nopealla vasteajalla saa tarjouskilpailussa etua. Pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuudesta voidaan todeta, että kymmenen maakunnan kohdalla yli 90 % kintasopimuksista oli tehty pk-yritysten kanssa. Sen sijaan pk-yritysten voittama osuus kaikista han-kintasopimuksista oli 87 prosenttia, joka on noin 25 % suurempi Suomen keskivertaiseen pk-yritys-ten voittamaan hankintasopimusosuuteen verrattuna (European Commission 2019).
Analyysin perusteella Pohjois-Karjalaan kohdistuneiden hankintasopimusten arvo oli noin 196,5 mil-joonaa euroa. Valtaosa (77,0 %) tästä kohdistui sellaisiin yrityksiin, joiden kotipaikka on Joensuu.
Li-perin kunnan osuus (7,9 %) kaikkien hankintasopimusten arvosta oli myös merkittävä, samoin tä-män osuus Pohjois-Karjalaan kohdistuneista hankintasopimuksista (14 %). Lukujen voidaan todeta olevan melko realistisia, sillä oletettavasti Joensuun kaupunki maakunnan suurimpana toimijana kil-pailuttaa vuodessa eniten hankintoja, ja esimerkiksi aiemmin mainittuja vasteaikoja hyödyntämällä hankintasopimukset ohjautuvat lähialueen toimijoille. Pk-yritysten voittama osuus pohjoiskarjalais-ten yrityspohjoiskarjalais-ten kanssa solmituista hankintasopimuksista oli noin 42 % suurempi kuin Euroopan alueen keskivertoinen pk-yritysten voittama osuus (European Commission 2019), jopa 99,2 prosenttia. Toi-saalta saatu tulos heijastaa myös sitä tosiasiaa, että alueella on vain kourallinen suuryrityksen kri-teerit täyttäviä toimijoita.
Hankintojen toimialakohtaisen luokittelun perusteella voidaan havaita, hankintavolyymit vaihtelevat erittäin paljon sen mukaan, mikä toimiala on kyseessä. Esimerkiksi rakennusurakoita on kilpailu-tettu noin 140 miljoonan euron arvosta, kun taas maatalouden ja metsästyksen palveluita 485 tu-hannella eurolla. Paikallisen toiminnan toimialoilla, kuten kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä ter-veys- ja sosiaalipalveluissa, pohjoiskarjalaisten yritysten osuus en erityisen suurta. Myös pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osalta toimialojen välillä on suuriakin eroavaisuuksia. Vii-dellä toimialalla, kuten esimerkiksi taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä, pk-yritysten kanssa solmit-tujen hankintasopimusten osuus on 100 prosenttia. Neljällä toimialalla pk-yritysten kanssa solmittu-jen hankintasopimusten osuus on alle 30 prosenttia, joista yksi on elintarviketeollisuus. Näillä toi-mialoilla pk-yritysten olisi erityisen tärkeää muodostaa tarjousyhteenliittymiä pk-yritysten osuuden kasvattamiseksi. Maatalouden ja metsästyksen osalta hankintasopimuksiin valittiin pelkästään poh-joiskarjalaisia pk-yrityksiä.
Suomen Yrittäjien laatimien kuntabarometrikyselyjen analysoinnin perusteella voidaan todeta, että pohjoiskarjalaiset yrittäjät näkevät kuntien hankintapolitiikassa onnistumisen keskimääräistä pa-rempana verrattuna kaikkien suomalaisten yrittäjien keskimääräisiin vastauksiin. Kaikkien suoma-laisten yrittäjien vastausten perusteella hankintapolitiikassa onnistuminen on kohonnut vuosittain, joka hyödyttää myös esimerkiksi sellaisia pohjoiskarjalaisia yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita teke-mään tarjouksia Pohjois-Karjalan ulkopuolelle. Pohjois-Karjalan kuntien välisessä vertailussa
ilo-mantsilaiset yrittäjät kokivat kunnan onnistuneen hankintapolitiikassaan parhaiten lähes koko tar-kastelujaksolla. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että niin koko Suomen kuin myös Pohjois-Karjalan yrittäjät näkevät kuntien hankintapolitiikassa kehittymisen tarvetta. Tähän taas voi-daan vaikuttaa esimerkiksi järjestämällä markkinavuoropuheluja ja osallistamalla paikallisia kunta-strategioiden suunnitteluun.
Pohjois-Karjalan aluetalouden panos-tuotosmatriisin analyysissa havaittiin, että suurimmat raha-määräiset kerrannaisvaikutukset syntyvät elintarviketeollisuudessa, muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja puuteollisuudessa. Rahamääräisten kerrannaisvaikutusten osalta voidaan pää-tellä, että pääomavaltaiset teollisuuden toimialat kasvattavat kokonaiskysyntää paljon enemmän kuin työvoimavaltaiset palvelualat, jolloin myös rahamääräiset kerrannaisvaikutukset kasvavat suu-riksi. Tämä on tärkeä havainto, sillä sekä pk-yritysten että pohjoiskarjalaisten yritysten osuus elintar-vikehankinnoista oli vain noin 30 prosenttia. Sen sijaan työllisyysvaikutusten osalta suurimmat vai-kutukset näkyivät työvoimavaltaisilla palvelualoilla, kuten terveys- ja sosiaalipalveluissa. Vuoden 2013 tutkimukseen (Saastamoinen ym. 2013) verrattuna voidaan todeta, että toimialojen välinen ar-vonlisäys on noin 10 vuoden aikana kasvanut aiheuttaen suurempia rahamääräisiä kerrannaisvaiku-tuksia – kääntöpuolena on työn tuottavuuden kasvaminen ja siten myös työvoimatarpeen vähene-minen. Nämä tulokset myötäilevät myös Malirannan (2014) tutkimustuloksia siitä, että tuottavuuden kasvun ja tuotantoprosessien uudelleenrakentumisen kääntöpuolena vähentyy myös työvoiman ky-syntä.
Vuoden 2019 hankintapäätösten panos-tuotosanalyysista saatujen tulosten perusteella Pohjois-Kar-jalaan kohdistuneet hankintapäätökset synnyttivät kokonaistuotantoa aluetalouteen yli 308 miljoo-nan euron arvosta. Kaikkein suurimmat kerrannaisvaikutukset syntyivät rakentamiseen sekä ter-veys- ja sosiaalipalveluihin. Muita suurten kerrannaisvaikutusten toimialoja olivat elintarviketeolli-suus, kuljetus ja varastointi sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Samoin työllisyysvaikutuksia analy-soitaessa havaittiin, että kerrannaisvaikutusten kautta vuoden 2019 hankintapäätökset loivat Poh-jois-Karjalaan noin 2 800 työpaikkaa, joista valtaosa on syntynyt rakentamisen sekä terveys- ja sosi-aalipalvelujen toimialoille. Tulokset mukailevat päätelmää siitä, että työvoimavaltaisilla palvelualoilla
työpaikkoja syntyy paljon herkemmin kuin teollisuudessa. Panos-tuotosanalyysin avulla voidaan esittää myös skenaarioita. Esimerkiksi elintarviketeollisuuden osalta paikallisten toimittajien osuu-den kasvattaminen 28,7 prosentista 50 prosenttiin synnyttäisi rahamääräisiä kerrannaisvaikutuksia 15,6 miljoonan euron arvosta ja työllistäisi noin 90 henkilöä. Sen sijaan, jos paikallisten toimittajien osuutta kasvatettaisiin 10 % kaikilta toimialoilta, olisivat aluetaloudelliset vaikutukset noin 22 miljoo-naa euroa ja 210 työllistä enemmän.
Lopuksi tutkimuksessa nostettiin esille kaksi case-tapausta, joista ensimmäinen oli tuoreen leivän ja leipomotuotteiden hankinta. Analyysin perusteella Pohjois-Karjalaan kohdistunut hankintasopimus-ten osuus (1 575 000 euroa) aiheutti aluetalouteen rahamääräisiä kerrannaisvaikutuksia noin 3 mil-joonan euron verran. Suurimmat rahamääräiset kerrannaisvaikutukset syntyvät elintarviketeollisuu-den tuotantoketjuun, kuten maatalouteen ja metsästykseen sekä kuljetukseen ja varastointiin. Myös suurimmat työllisyysvaikutukset kohdistuivat näille toimialoille. Ensimmäisen case-tapauksen tulok-set mukailevat vuoden 2013 (Saastamoinen ym. 2013) tuloksia, jossa myös he analysoivat tuoreen leivän ja leipomotuotteiden hankintaa. Eroavaisuutena kuitenkin havaittiin työllisyysvaikutusten puolittuminen vuodesta 2013, joka taas kertoo työn tuottavuuden kohoamisesta ja siten myös työ-voimatarpeen vähenemisestä.
Jälkimmäisessä case-tapauksessa analysoitiin Joensuun Lyseon lukion urakkahankintakokonaisuu-desta aiheutuneita aluetaloudellisia vaikutuksia. Hankintakokonaisuus koostui yhteensä yhdeksästä urakka- ja asiantuntijapalveluiden kilpailutuksesta, jonka hankintasopimusten Pohjois-Karjalaan kohdistunut osuus oli noin 1 743 100 euroa. Panos-tuotosanalyysin perusteella suurimmat raha-määräiset kerrannaisvaikutukset syntyivät myös tässä case-tapauksessa rakentamistoimialan tuo-tantoketjuun, kuten esimerkiksi puuteollisuuteen sekä metallituotteiden jalostukseen ja metallituot-teiden valmistukseen. Työllisyysvaikutuksista sen sijaan havaittiin, että ainoa merkittävä työllisyys-vaikutus syntyy pelkästään rakentamiseen. Loppupäätelmänä tämän case-tapauksen osalta voidaan todeta, että rakentamiseen sekä insinööritoimistoihin liittyvät kysynnänlisäykset aiheuttavat merkit-täviä rahamääräisiä kerrannaisvaikutuksia, mutta työllisyysvaikutukset kohdistuvat vain yhteen toi-mialaan. Tuotannolliset alat, eli rakentamistoimialan aiempi tuotantoketju, siis pystyy
aikaansaa-maan rahamääräisiä kerrannaisvaikutuksia, mutta työllisyysvaikutukset astuvat mukaan vasta toi-mialoilla, joissa tarvitaan henkilötyövoimaa.
Tutkimuksen lopuksi halutaan todeta, että Pohjois-Karjalan hankintatoimen 2019 tilastokatsauksen perusteella julkisten hankintojen kokonaisvolyymin voidaan odottaa jatkavan vuosittaista kasvuaan.
Kuitenkin myös Malirannan (2014) tutkimuksessaan selostama luova tuho jatkuu, jolloin vanhat työ-tehtävät ja menetelmät katoavat, uudenlaisten toimintatapojen syntyessä niiden tilalle. Tämä kos-kee myös julkisia hankintoja, joka voidaan havaita esimerkiksi Pohjois-Karjalan hankintatoimen li-sääntyneestä kilpailutuskriteerien, kuten ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien käytöstä. Kilpailutus-kriteerien käyttö ei ole kuitenkaan onnistunut rajaamaan paikallisia tai pk-yrityksiä pois, sillä paikal-listen tarjoajien lukumäärä ja paikalpaikal-listen yritysten voittama osuus (56,5 %) hankintasopimuksista ovat pysyneet verraten hyvällä tasolla. Myös pk-yritysten kanssa laadittujen hankintasopimusten osuus kaikista vuoden 2019 hankinnoista, 87 prosenttia, on noin 30 % suurempi Euroopan alueen keskimääräiseen pk-yritysten osuuteen verrattuna ja noin 25 % suurempi Suomen keskimääräiseen pk-yritysten osuuteen verrattuna (European Commission 2019). Molemmat seikat viestivät hankin-taosaamisesta.