Tässä tutkimuksen luvussa analysoidaan vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kil-pailutettujen hankintasopimusten alueellista ja toimialakohtaista kohdistumista sekä sitä, kuinka suuri osuus hankintasopimuksista on solmittu pk-yritysten kanssa. Luokittelu on laadittu selvittä-mällä hankintasopimuksiin valittujen toimittajien ytj.fi -rekisterin mukainen kotipaikka sekä TOL 2008 -luokitus, ja kohdistamalla kyseisen hankintasopimuksen arvo alueelle. Yritysten paikallisia toi-mipaikkoja ei siis ole otettu tässä tutkimuksessa lainkaan huomioon. Lopuksi laskettiin tiettyä alu-etta edustava prosenttiosuus vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutettujen hankintojen yhteisarvosta. Samalla periaatteella selvitettiin myös pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus alueisiin kohdistuneiden hankintojen arvosta. Tulokset hankintapäätös-ten alueellisesta kohdistumisesta ovat nähtävissä taulukossa 1.
Taulukko 1. Vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutettujen hankintojen alu-eellinen kohdistuminen sekä pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus.
Alue Alueen yrittäjille
myön-netyt
Taulukoinnista voidaan havaita, että vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailu-tettujen hankintojen yhteisarvosta yli puolet (56,5 %) on kohdistunut omaan maakuntaan. Sen si-jaan seuraavaksi suurin osuus (25,6 %) hankintojen arvosta on kohdistunut Uusimaahan. Mielenkiin-toista on, että Pohjois-Karjalan naapurimaakuntien, Pohjois-Savon (2,9 %) ja Kainuun (0,075 %) osuus myönnettyjen hankintasopimusten arvosta on erittäin alhainen verrattuna esimerkiksi Ruot-siin (6,7 %) myönnettyjen hankintasopimusten arvoon. Sen sijaan Keski-Pohjanmaahan ja Lappiin ei ole myönnetty lainkaan hankintasopimuksia Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta.
Pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuuksista voidaan taulukon perusteella to-deta, että jopa seitsemässä kunnassa pk-yritysten osuus oli 100 prosenttia, kymmenessä
maakun-nassa yli 90 prosenttia. Toisaalta esimerkiksi kantahämeeläisten yritysten kanssa solmituista han-kintasopimuksista yksikään toimija ei ollut pk-yritys. Viidessä kunnassa pk-yritysten kanssa solmittu-jen hankintasopimusten osuus oli alle 60 prosenttia. Kokonaisuudessaan pk-yritysten voittama han-kintasopimusten osuus Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutetuista hankinnoista oli 87 prosenttia, joka on noin 30 % suurempi Euroopan alueen keskiarvoiseen osuuteen verrattuna ja noin 25 % suurempi Suomen keskiarvoiseen osuuteen verrattuna (European Commission 2019).
Pohjois-Karjalaan kohdistuneita hankintapäätöksiä haluttiin tarkastella myös kuntatasolla. Taulu-kointi tuloksista laadittiin samalla periaatteella kuin taulukko 1, eli selvitettiin Pohjois-Karjalan alu-eelle myönnetyistä sopimuksista ytj.fi -rekisterin mukainen kotipaikka sekä tieto siitä, ovatko yrityk-set pk-yrityksiä vai suuryrityksiä. Lopuksi laskettiin kuntien prosenttiosuudet vuoden 2019 kaikkien hankintojen yhteisarvosta ja Pohjois-Karjalaan kohdistuneiden hankintojen yhteisarvosta, sekä pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus kuntaan kohdistuneiden hankintojen ar-vosta. Tulokset ovat nähtävissä taulukossa 2.
Taulukko 2. Vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutettujen hankintojen koh-distuminen Pohjois-Karjalan kuntiin sekä pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus kuntaan kohdistuneista hankinnoista.
POHJOIS-KARJALA Kunta Kunnan yrittäjille
myönnetyt
Taulukoinnista voidaan havaita, että joensuulaisille yrittäjille kohdistunut hankintasopimusten osuus on erittäin korkea niin kaikkien vuonna 2019 toteutettujen hankintojen yhteisarvoon verrat-tuna (43 %) kuin myös Pohjois-Karjalan alueelle myönnettyjen hankintasopimusten arvoon (77 %) verrattuna. Myös liperiläisten yrittäjien osuus (7,9 %) kaikkien vuoden 2019 hankintasopimusten ar-vosta on melko suuri verrattuna siihen, että hankintasopimuksia myönnettiin yhteensä 50 eri kun-taan koko Suomen tasolla. Vähiten hankintasopimuksia oli myönnetty Polvijärvelle ja Tohmajärvelle:
Tohmajärvelle myönnetty hankintasopimus (203 EUR) on puitesopimuksen arvo (esim. euroa per tunti), joten tässä tapauksessa se ei ole vertailukelpoinen taulukon muiden lukujen kanssa.
Pk-yritysten voittamien hankintasopimusten osuuden voidaan todeta olevan jokaisessa Pohjois-Kar-jalan kunnassa erinomaisella tasolla: jopa 99,2 prosenttia Pohjois-KarPohjois-Kar-jalan alueen yrittäjille
men-neistä hankintasopimuksista solmittiin pk-yrityksen kanssa. Luku on noin 43 % suurempi, jos sitä verrataan Euroopan alueen keskivertoiseen pk-yritysten voittamaan osuuteen. Myös Suomen kes-kiarvoiseen pk-yritysten osuuteen verrattuna luku on noin 38 % suurempi. (European Commission 2019). Valtaosassa kunnista pk-yrityksille menneiden hankintasopimusten osuus oli 100 prosenttia.
Toisaalta luku heijastaa myös sitä tosiasiaa, että alueella on vain kourallinen suuryrityksen kriteerit täyttäviä toimijoita.
Lopuksi haluttiin analysoida hankintojen toimialakohtaista kohdistumista ja sitä, kuinka suuri osuus tietylle toimialalle kohdistuneista hankinnoista on kohdistunut Pohjois-Karjalaan sekä pk-yrityksille.
Taulukko laadittiin kohdistamalla hankintasopimukset ja niiden arvot TOL 2008 -toimialaluokituksen mukaisille toimialoille sekä sen mukaan, oliko hankintasopimuksen voittanut yritys pk-yritys. Tämän jälkeen selvitettiin Pohjois-Karjalaan myönnettyjen hankintasopimusten sekä pk-yritysten voitta-mien hankintasopimusten osuus toimialoille kohdistuneista sopimuksista. Taulukosta voidaan siis vetää johtopäätöksiä siitä, millä toimialoilla Pohjois-Karjalaisten yritysten tarjousaktiivisuus on ollut kaikkein korkeinta. Toisaalta taulukosta voidaan myös päätellä, että millä toimialoilla pk-yrityksillä on mahdollisuus pärjätä tarjouskilpailuissa Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutetuissa hankinnoissa. Lisäksi taulukko antaa osviittaa Pohjois-Karjalan alueen toimialarakenteesta. Tulokset ovat nähtävissä taulukossa 3.
Taulukko 3. Vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta myönnettyjen hankintasopimus-ten kohdistuminen TOL 2008 -luokituksen mukaisille toimialoille sekä pk-yrityshankintasopimus-ten kanssa solmittu-jen hankintasopimusten osuus toimialoittain.
1 = Maatalous ja metsästys 2 = Metsätalous ja kalatalous 3 = Kaivostoiminta ja louhinta 4 = Elintarviketeollisuus
5 = Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 6 = Puuteollisuus
7 = Paperiteollisuus ja painaminen 8 = Kemianteollisuus
9 = Rakennusaineteollisuus
10 = Metallien jalostus ja metallituotteiden valmis-tus
11 = Sähkö- ja elektroniikkateollisuus
12 = Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 13 = Kulkuneuvojen valmistus
14 = Huonekalujen valmistus, muu teollinen valmis-tus sekä koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
15 = Energiahuolto, vesi- ja jätehuolto
16 = Rakentaminen
17 = Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneu-vojen ja moottoripyörien korjaus
18 = Kuljetus ja varastointi
19 = Majoitus ja ravitsemistoiminta
20 = Kustannustoiminta, audiovisuaalinen toi-minta sekä televiestintä ja tietojenkäsittelypal-velu
21 = Rahoitus- ja vakuutustoiminta 22 = Muu kiinteistötoiminta
23 = Asuntojen vuokraus ja hallinta
24 = Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toi-minta
25 = Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 26 = Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 27 = Koulutus
28 = Terveys- ja sosiaalipalvelut
29 = Taiteet, viihde ja virkistys sekä muu palvelu-toiminta
Taulukon 3 perusteella voidaan todeta, että hankintavolyymeissa esiintyy suuriakin toimialakohtai-sia eroavaisuuktoimialakohtai-sia. Esimerkiksi rakennusurakoita on kilpailutettu noin 140 miljoonan euron arvosta, kun taas maatalouden ja metsästyksen palveluita 485 tuhannella eurolla. Taulukosta voidaan ha-vaita, että toimialoilla 1 (100 %) ja 28 (99,5 %) Pohjois-Karjalaan kohdistunut osuus hankintasopi-muksista on ollut erityisen suurta. Myös toimialoilla 3 (70,9 %), 14 (71,3 %), 16 (66,9 %), 18 (71,5 %) ja 29 (66,6 %) paikallisten toimittajien osuus on ollut reilusti yli puolet toimialalle myönnettyjen hankin-tasopimusten arvosta. Tulokset vaikuttavat realistisilta, sillä nämä edellä mainitut toimialat (esim.
kuljetus ja varastointi) ovat hyvin paikallista toimintaa, joka jo itsessään karsii Pohjois-Karjalan alu-een ulkopuolisia tarjoajia pois tarjouskilpailusta. Sen sijaan toimialoille 5, 8, 11, 20 sekä 21 ei ole myönnetty lainkaan hankintasopimuksia Pohjois-Karjalan alueelta. Toimialoilta 6, 10, 19, 23 ja 26 taas ei ole tehty lainkaan hankintoja Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta vuonna 2019.
Pk-yritysten voittamien hankintasopimusten osalta voidaan todeta, että toimialojen välillä esiintyy suuriakin eroavaisuuksia. Esimerkiksi maataloudessa ja metsästyksessä, metsätaloudessa ja kalata-loudessa, koulutuksessa ja taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä sekä muussa palvelutoiminnassa pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus on 100 prosenttia. Sen sijaan tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuudessa ei ole solmittu lainkaan hankintasopimuksia pk-yrittäjien kanssa.
Neljällä toimialalla pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus on alle 30 prosenttia, joista yksi on elintarviketeollisuus. Näillä toimialoilla pk-yritysten olisi erityisen tärkeää hyödyntää omia verkostojaan ja muodostaa tarjousyhteenliittymiä hankintasopimuksiin mukaan pääsemiseksi.
Maatalouden ja metsästyksen osalta hankintasopimuksiin valittiin pelkästään pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä. Kaikkien hankintojen yhteismäärästä pk-yritysten kanssa solmittujen hankintasopimusten osuus oli 87 prosenttia, eli noin 25 % suurempi Suomen keskimääräiseen pk-yritysten osuuteen ver-rattuna (European Commission 2019).
5.3 Yrittäjänäkökulma: hankintapolitiikassa onnistuminen
Tässä tutkimuksen luvussa analysoidaan Suomen Yrittäjien teettämän kuntabarometrikyselyn tulok-sia kuntien hankintapolitiikan osalta. Vaikka tässä tutkimuksessa pääatulok-siallisena tutkimuskohteena on vuonna 2019 Pohjois-Karjalan hankintatoimen kautta kilpailutetut hankinnat, vastaavat kunnat itse omasta hankintapolitiikastaan, eikä esimerkiksi Pohjois-Karjalan hankintatoimella ole tähän osaa. Tämän vuoksi tutkimukseen on hyvä tuoda esiin myös yrittäjänäkökulmaa kuntien hankinta-politiikassa onnistumisesta. Valitettavasti tulosten esittely ei sisällä kaikkia Pohjois-Karjalan kuntia, sillä kyselyn tulokset julkistetaan vain niistä kunnista, joista on saatu kerättyä tarpeeksi vastauksia.
Lisäksi taulukosta on poistettu ne kunnat, joista ei ole julkaistu kyselyn vastauksia koko tarkastelu-ajanjaksolta (2014–2020). Pohjois-Karjalan Yrittäjien ja Suomen Yrittäjien näkökulma hankintapolitii-kassa onnistumisesta on esitetty kuviossa 5.
Kuvio 5. Yrittäjänäkökulma hankintapolitiikassa onnistumisesta vuosina 2014–2020.
Kuviossa nähdään suomalaisten yrittäjien ja pohjoiskarjalaisten yrittäjien keskiarvoiset vastaukset kuntien hankintapolitiikassa onnistumisesta vuosina 2014–2020. Tulosten vastausasteikko sovitet-tiin vastaamaan asteikkoa 1–5, jossa 1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä. Molempia käyriä
tarkas-tellessa voidaan havaita, että alueiden hankintapolitiikassa on kehittämisen varaa. Vuosina 2014–
2018 pohjoiskarjalaisten yrittäjien antama arvosana kuntien hankintapolitiikalle on jonkin verran korkeampi kuin kaikilla suomalaisilla yrittäjille, mutta vuonna 2020 tulokset lähenevät toisiaan. Joka tapauksessa on positiivista havaita, että pohjoiskarjalaisten yrittäjien antama arvosana on säilynyt korkeampana kuin kaikkien kyselyyn vastanneiden suomalaisten yrittäjien antama arvosana. Poh-jois-Karjalan alueen hankintapolitiikka voidaan siis nähdä Suomen hankintapolitiikkaa keskimää-räistä parempana yrittäjien näkökulmasta.
Kaikkien suomalaisten ja pohjoiskarjalaisten yrittäjien näkökulmien analysoimisen lisäksi analyysia haluttiin kohdistaa myös Pohjois-Karjalan kuntiin. Kuviossa 6 on esitetty Pohjois-Karjalan alueen eri kunnissa sijaitsevien yrittäjien näkökulma hankintapolitiikassa onnistumisesta vuosina 2014–2020.
Tarkasteluun valittiin seuraavat kunnat: Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi ja Nur-mes. Muista kunnissa kyselytuloksia ei ollut saatavilla, tai niitä oli saatavilla vain yksittäisiltä vuosilta.
Kuvio 6. Yrittäjänäkökulma hankintapolitiikassa onnistumisesta Pohjois-Karjalan kunnissa vuosina 2014–2020.
Kuvion 6 perusteella voidaan havaita, että yrittäjänäkökulmat hankintapolitiikassa onnistumisesta vaihtelevat jonkin verran kunnittain. Erityisesti Ilomantsi on paikkakunnan yrittäjien vastausten pe-rusteella saanut kohennettua hankintapolitiikkaansa vuodesta 2014. Myös Kontiolahden saama ar-vio tämän hankintapolitiikasta on korkealla tasolla verrattuna muihin kuntiin. Sen sijaan heikointa hankintapolitiikassa onnistuminen on yrittäjien mielestä ollut Joensuussa, kun katsotaan koko tar-kasteluajanjaksoa. Myös Nurmeksen ja Lieksan saamat arviot omasta hankintapolitiikastaan ovat huonontuneet vuodesta 2018.