Tutkijan kentälle pääsy edellyttää tutkijalta mukautumista tutkittavaan kulttuu-riin. Tutkijan ja tutkittavien välisen luottamuksen luominen on tutkimuksen onnis-tumisen kannalta välttämätön. Luottamusta voi usein tavoitella olemalla avoin tut-kittavia kohtaan. Myös tutkimuksesta informoiminen tutkimukseen osallistujille ennen sen aloittamista on tärkeää. (Puuronen 2007, 110.)
41–35 vastuutiimien röntgenhoitajaa
Kohdeyhteisö:
44 röntgenhoitajaa
3–9 vastuutiimien röntgenhoitajaa
Tässä tutkimuksessa tutkimukseen osallistujia informoitiin tutkimuksesta hyö-dyntämällä kohdeyhteisön viikoittaisia kokoontumistilaisuuksia, niin sanottuja osas-totunteja. Ne kokoavat viikoittain kyseisellä hetkellä työvuorossa olevat röntgenhoi-tajat yhteisten asioiden ääreen. Osastotunnit pidetään tiistaisin klo 7.45–8.45 välise-nä aikana. Tutkijan toteuttamissa informaatiotilaisuuksissa osallistujille kerrottiin tutkimuksen tarkoituksesta, tavoitteista ja toteutustavasta. Lisäksi selvitettiin tutki-muksen ajallinen kesto ja röntgenhoitajien roolit ja osallistuvuus tutkimuksessa.
Tutkija kertoi myös omasta roolistaan ja toimenkuvastaan tutkimuksen aikana. Tie-donjakamisen lisäksi informaatiotilaisuuden tavoitteena oli työyhteisön motivointi tutkimukseen sen onnistumiseksi. Motivoinnin keinona käytettiin perusteluja tutki-muksen hyödyistä röntgenhoitajan työn kehittämiseksi kohdeyhteisössä. Ensimmäi-nen informaatiotilaisuus pidettiin 15. päivänä marraskuuta 2007. Informaatiotilai-suus toistettiin ennen tutkimuksen toteuttamista 1. päivänä huhtikuuta 2008. Jäl-kimmäisessä tilaisuudessa kiinnitettiin erityistä huomiota niihin röntgenhoitajan työtä koskeviin toimintoihin, joihin tutkimuksen toteuttaminen vaikuttaa. Tällaisia toimintoja olivat muun muassa varautuminen potilaan informointiin tutkijan läsnä-olosta potilastutkimuksessa. Informaatiotilaisuuden toiston tavoitteena oli myös saavuttaa yhteisön röntgenhoitajien keskuudessa mahdollisimman kattava tietoisuus tulevasta tutkimuksesta. Informaatiotilaisuuden jälkeen tutkija jätti informaatiomate-riaalin kohdeyhteisöön luettavaksi. Tällä toimenpiteellä haluttiin varmistaa niiden röntgenhoitajien tietoisuus tutkimuksen toteutusperiaatteista, jotka eivät olleet 1. tai 2. informaatiotilaisuudessa.
Tutkimuksen edetessä pidettiin edelleen informaatiotilaisuuksia kohdeyhteisön röntgenhoitajille. Informaatiotilaisuuksista käytetään jäljempänä osastotunnin ni-meä. Tilaisuuksissa haluttiin tiedottaa kohdeyhteisöä tutkimuksen etenemisestä, aineiston keruuseen valmistautumisesta ja tutkimuksen vaiheittaisista osatuloksista.
Raportoinnilla varmistettiin myös osatulosten luotettavuutta, kun röntgenhoitajille annettiin mahdollisuus arvioida niitä suhteessa omaan työhönsä ja tutkijan havain-toihin. Osatuloksista ja tutkimuksen etenemisestä informoitiin osastotunneilla tai sähköpostin välityksellä kohdeyhteisöä kaikkiaan kolmetoista kertaa 15.11.2007–
9.12.2010. välisenä aikana seuraavasti (TAULUKKO 1):
TAULUKKO 1. Tutkimuksen toteutuksesta tiedottaminen kohdeyhteisölle
15.11.2007 Osastotunti Tutkimussuunnitelman julkaiseminen ul-korenkaalle
1.4.2008 Osastotunti Tutkimuksen toteutuksesta tiedottaminen ulkorenkaalle
(erit. 1 vaihe: osallistuva havainnointi) 24.2.2009 Osastotunti Toteutuksen 1. vaiheen
osatulosten raportointi ulkorenkaalle 24.3.2009 Osastotunti Toteutuksen 2. vaiheeseen
valmistautumi-sesta tiedottaminen ulkorenkaalle (fokus-ryhmähaastattelut)
25.3.2009 Sähköposti Toteutuksen 2. vaiheeseen valmistautumi-sesta tiedottaminen sisärenkaalle (fokus-ryhmähaastattelut)
20.10.2009 Osastotunti Toteutuksen 2. vaiheen
osatulosten raportointi ulkorenkaalle 21.10.2009 Sähköposti Toteutuksen 3. vaiheeseen
(konstruktion luominen) valmistautumises-ta tiedotvalmistautumises-taminen sisärenkaalle. (fokusryh-mähaastattelu)
4.12.2009 Osastotunti Toteutuksen 3. vaihe: Konstruktioehdotuk-set, -päätös ja sen toimeenpanon suunnitte-lu ulkorenkaalle
19.1.2010 Osastotunti Toteutuksen 3. vaihe: Konstruktioehdotuk-sen hyväksyminen ja Konstruktioehdotuk-sen toimeenpanon suunnittelu ulkorenkaalle
23.2.2010 Osastotunti Toteutuksen 3. vaihe:
Konstruktiosta päättäminen ja testauksen aloittaminen ulkorenkaalle
2.4.2010 Sähköposti Toteutuksen 4. vaihe:
Kohdennetusta havainnoinnista ja kon-struktion testauksesta tiedottaminen ulko-renkaalle
3.8.2010 Sähköposti Toteutuksen 5. vaihe:
Valmistautumisesta fokusryhmähaastatte-luun
tiedottaminen sisärenkaalle
9.12.2010 Osastotunti Yhteenveto tutkimuksesta ulkorenkaalle:
Hiljaisen tiedon jakaminen ja hyödyntämi-nen röntgenhoitajan työssä.
Tutkimusaineiston kerääminen tapahtui konstruktiivisen toimintatutkimuksen vaiheiden mukaisesti (Kasanen ym. 1991, 306; Lukka 2001; Virtanen 2006, 50).
Voimakas interventio ja uuden toimintatavan luominen edellyttivät monivaiheisen aineiston keräämistä tutkimuskohteesta. Linnansaaren (2004, 124) mukaan toiminta-tutkimuksen kesto tulee olla riittävän pitkä, jotta kohteessa voidaan saada aikaan
todellista muutosta. Tämän tutkimuksen toteutusvaihe kesti noin 2,5 vuotta (Huhti-kuusta 2008 syyskuuhun 2010). Tutkimuksessa käytettiin useita aineistonkeruume-netelmiä. Metoditriangulaatiota (Polit & Hunger 1999, 428) tai metodologista trian-gulaatiota (Patton 2001, 247) käyttämällä saatiin riittävän syvällistä tietoa kohteesta ilmiön ymmärtämiseksi. Aineistoa kerättiin havainnoinnin, haastattelujen, valmiiden dokumenttien ja tutkijapäiväkirjan avulla.
Kuvatut tiedonhankintamenetelmät ovat etnografisia ja tyypillisiä konstruktiivi-sessa tutkimusotteessa (Lukka 2001). Etnografia tarkoittaa ihmisistä kirjoittamista, jossa taltioituun tekstiin vaikuttavat Denzinin (1996, 31) mukaan kirjoittajan anta-mat merkitykset sosiaalisesti rakennetusta todellisuudesta. Antropologiasta alkunsa saaneelle etnografialle on tyypillistä erilaisten havaintoaineistojen kerääminen ja kenttätyöskentelyn keinoin tapahtuva osallistuminen tutkittavien toimintaan. Perin-teisessä mielessä etnografialla tarkoitetaan "vieraiden" kulttuurien tutkimusta. Yh-teisöjen tai kansojen kokemusten ja sosiaalisen todellisuuden kuvaaminen on siinä ollut keskeistä. Silverman (2006, 77) mainitsee etnografisessa tutkimuksessa myös institutionaalisen etnografian (Institutional etnography) suuntauksen, jonka kiinnos-tuksen kohteena on organisaation tai organisaatioiden tutkiminen. Keskiössä siinä on yksilöiden käyttäytyminen osana erilaisten instituutioiden toimintaa. Etnografi-sessa tutkimukEtnografi-sessa tutkijalta edellytetään usein pitkääkin kenttätutkimusvaihetta, jonka aikana tarkkaillaan tutkimuskohdetta ja pyritään ymmärtämään tapahtumien merkitystä osallisten näkökulmasta. Keskeisintä menetelmässä on juuri se, että huomioidaan, kuinka tutkimukseen osalliset tulkitsevat tilanteita toiminnassaan.
Tulkinta ohjaa vastaavasti itse toimintaa. (Nikkonen, Janhonen & Juntunen 2001, 52–56; Metsämuuronen 2005, 207–208; Puuronen 2007, 102–103.)
Tässä tutkimuksessa etnografisuus painottui lähestymistavan tiedonhankintame-netelmiin huomioiden lisäksi mm. Silvermanin (2006) viittaukset organisaation tut-kimiseen etnografisesti. Kuitenkin tutkimuksen toiminnallisuus ja konstruktioon pyrkiminen suuntasivat sen konstruktiiviseen tutkimusotteeseen. Tämän mukaisesti toteutus nähtiin vaiheistettuna. Vaiheita oli yhteensä viisi, joista kullakin oli oma tärkeä merkityksensä suhteessa uuden konstruktion luomiseen ja edelleen toiminnan kehittämiseen tutkimuskohteessa. Vaiheistuksesta huolimatta tutkimuksen toteutus nähtiin yhtenä prosessina, joka tallennettiin tutkijapäiväkirjaan. Päiväkirjaan
kirjoi-tettiin myös ajatuksia tutkijan ja kohdeyhteisön välisestä vuorovaikutuksesta proses-sin aikana.
Alla olevassa kuviossa (KUVIO 4) on esitetty tutkimuksen vaiheittainen etene-minen, siihen liittyvät tutkimuskysymykset ja tiedonhankintamenetelmät. Kuviosta nähdään myös aineiston keruun aikataulu. Kuvion sykli- tai kehämuoto kuvaa toi-mintatutkimuksen syklisyyttä. Heikkisen ym. (2006, 78–79) mukaan sykliin kuuluu sekä konstruoivia että rekonstruoivia vaiheita. Konstruoivassa toiminnassa rakenne-taan uutta toimintaa, kun rekonstruoivassa vaiheessa päämääränä on enemmänkin toiminnan havainnointi ja arviointi. Vaiheet 1–3 ovat konstruoivia ja vaiheet 4–5 enemmän rekonstruoivia. Jokaiseen vaiheeseen kuuluu tutkijan ja kohdeyhteisön välinen reflektio, joka on välttämätön tutkimuksen tarkoituksenmukaisen etenemi-sen kannalta.
1. VAIHE: Tutkimuskohteeseen
H= Havainnointi 1. TK=1. Tutkimuskysymys RH=Ryhmähaastattelu 2. TK= 2. Tutkimuskysymys TP=Tutkijapäiväkirja 3. TK= 3. Tutkimuskysymys VD=Valmiit dokumentit 4. TK= 4. Tutkimuskysymys U= Ulkorengas, (35-44 hoitajaa)
S= Sisärengas, (3-9 hoitajaa)
2. VAIHE: Ongelman löytäminen Tehtävä:Tarkennetaan röntgenhoitajien toimenkuvaa ja siihen liittyviä haasteita yleisesti. Kartoitetaan hiljaiseen tietoon liittyviä käytänteitä kohdeyhteisössä.
Kootaan hiljaiseen tiedon siirtymiseen liittyvät ongelmat ja haasteet.
RH, TP, S 5. VAIHE: Konstruktion arviointi
Tehtävä: Arvioidaan konstruktion
KUVIO 4. Tutkimuksen vaiheittainen toteutuminen (Mukaillen Kasanen ym. 1991).
Tutkimuksessa aineiston keruu ja analysointi kulkivat rinnakkain. Tätä tuki toi-mintatutkimuksen prosessimainen ja reflektiivinen luonne. Toitoi-mintatutkimuksen
itsereflektiivisesssä kehässä toiminta, havainnointi, reflektointi ja uudelleen suunnit-telu seuraavat toisiaan. Prosessia on tulkittava ja analysoitava sykleittäin, jotta muu-tosinterventio toteutuisi (Heikkinen 2001, 202–204). Tutkimuksen vaiheet ilmensi-vät sen syklejä, jolloin kulloistakin aineiston keruuta seurasi aina sen analyysi. Vai-heittainen aineiston keruu ja analyysi esitetään raportissa peräkkäisinä ja erillisinä kappaleina sen luettavuuden parantamiseksi.
5.4 Esiymmärryksen hankinta kohdeyhteisöön perehtymällä: ensimmäisen