Alla olevat ehdotukset pohjautuvat toisen vaiheen aineiston eli fokusryhmähaas-tattelujen tuloksiin. Haasfokusryhmähaas-tattelujen lopuksi röntgenhoitajien kanssa pohdittiin jo kohdeyhteisöön soveltuvia konstruktioehdotuksia hiljaisen tiedon jakamisen tehos-tamiseksi ja hyödyntämiseksi. Siten aineisto sulautui tutkimuksen kolmanteen vai-heeseen eli konstruktion luomiseen ja se esitetään tässä yhteydessä.
Konstruktiivinen tutkimus tähtää uuden konstruktion luomiseen. Tutkimuksen vaihe, jossa konstruktio luodaan, on siten kriittisin. Kasasen ja työtovereiden (1991, 307), Lukan (2001) ja Virtasen (2006, 50) mukaan tutkimusta, jossa konstruktiota ei saada luotua, ei voida toteuttaa. Röntgenhoitajilta kysyttiin konstruktioehdotuksia kokemukseen perustuvan hiljaisen tiedon jakamisen tehostamiseksi kohdeyhteisös-sä. Maininnat jakaantuivat kolmeen pääkäsiteluokkaan. Yksi oleellinen näkökulma
liittyi siihen, että kokeneet asiantuntijahoitajat olisivat mahdollisimman pitkään työelämässä ja normaalissa työkierrossa. Näin tiedon jakaminen nuoremmille olisi mahdollista. Tähän liittyi myös ehdotus työparityöskentelystä, jossa nuori ja kokenut hoitaja muodostavat työparin. Myös perehdytysohjelmassa uudenlainen parityösken-tely voitaisiin huomioida.
"No ainakin se ettei pistetä kaikkia yli 50 v. heti jonnee muuhun toimipisteeseen."
(2. vaiheen haastattelu)
"Niin et olis ikärakenteelta sekä vanhaa että nuorta ja siitä välistä. Että ikära-kenne olis tasapainossa." (2. vaiheen haastattelu)
"Yks mikä vois olla, että olis joku työpari, jonka kanssa tekis sitten pidempään töitä. Nuorempi ja kokenut. Nythän se on satunnaista tää kierto ja saattaa olla että nuoremmat on sitten keskenäänkin." (2. vaiheen haastattelu)
Tiimitoiminnan edelleen kehittämistä pidettiin mahdollisena tapana tehostaa ko-kemukseen perustuvan hiljaisen tiedon jakamista. Moniammatilliset tiimit voisivat edistää työssä oppimista ja helpottaa sellaisen tiedon jakamista, jota röntgenhoitajat kaipaavat esimerkiksi radiologeilta. Toinen näkökulma oli, että röntgenhoitajat voi-sivat kiertää eri vastuutiimeissä entistä vapaammin. Tutkimuksen aikana röntgenhoi-taja oli sitoutunut yhteen tai kahteen vastuutiimiin ja tiimijäsenyyden vaihtumista ei juurikaan tapahtunut. Tiimeissä kiertäminen voisi lisätä röntgenhoitajan ammatillis-ta kehittymistä juuri niiltä osa-alueilammatillis-ta, joihin hänellä on ammatillis-tarvetammatillis-ta.
"Sekin on yksi asia, että minkä takia meidän tiimeissä ei oo radiologia mukana?
Ilman muuta ainakin laatutiimissä pitäis olla. Joka tiimissä olis myös radiologi." (2.
vaiheen haastattelu)
"Niin ihan niinku tiimien kiertäminen olis yks millä ehkä ite sais enemmän op-pia." (2. vaiheen haastattelu)
Pohdittaessa kohdeyhteisön työympäristöihin liittyviä haasteita röntgenhoitajat nostivat esiin tietokonetomografiamodaliteettiin liittyvät osaamisen haasteet. Esi-merkiksi tietoisuus potilaan säteilyaltistuksen optimoinnin tärkeydestä tietokoneto-mografiatutkimuksissa tuntui lisäävän hoitajien vastuullisuuden tunnetta optimaali-sen kuvaustekniikan käyttämisestä. Modaliteettiin liittyvät käytännöt koettiin myös kokoajan muuttuviksi.
"CT:ssä puhutaan suurista sädeannoksista ja siellä on niin erilaista kuvantamis-ta. Se tuntuu vastuulliselkuvantamis-ta. Se on yks missä on niinku jatkuvasti jotain kehitetään."
(2. vaiheen haastattelu)
Lisäksi röntgenhoitajat mainitsivat, että kokemukseen perustuvan hiljaisen tiedon jakamisen tehostaminen voisi onnistua kirjallisen ja suullisen tiedon yhdistämisellä.
Erilaisissa työtilanteissa mahdollisuus kollegiaaliseen vuorovaikutuksen käyttämi-seen huomioiden työympäristöön liittyvät kirjalliset dokumentit tukisivat työssä oppimista kokemuksia vaihtamalla. Kokeneen röntgenhoitajan asiantuntijuus ilme-nee taitavana käytäntönä, jolloin tieto on usein piilevänä hänen sisällään. Ääneen ajattelun mahdollistaminen työssä lisäisi asiantuntijan kokemuksellisen, hiljainen tiedon näkyväksi tulemisen.
"Niin, mä muistan että vaikka on ollut jo kauan röntgenhoitajana, niin opiskelu-aikana mä aina ajattelin. että voi kun röntgenhoitajat ajattelis välillä ääneen, niin olis helppo oppia." (2. vaiheen haastattelu)
Ensimmäisen ja toisen vaiheen tulosten perusteella tutkija laati ehdotuksia kon-struktioista kolmannen vaiheen sisärenkaan fokusryhmähaastatteluihin. Niiden ta-voitteena oli luoda yhdessä jatkoehdotus tai -ehdotuksia konstruktiosta, jotka esitel-täisiin kohdeyhteisön ulkorenkaalle. Kohdeyhteisössä röntgenhoitajan työtä on py-ritty kehittämään tiimityöskentelyä tukevaksi. Tästä työn yhteistoiminnallisuuden lisääntymisestä huolimatta tiimissä työskentelyyn liittyi edelleen itsenäistä päätök-sentekoa ja siihen pohjautuvaa äänetöntä osaamista. Tällöinkokemukseen perustu-van hiljaisen tiedon käyttö ilmeni röntgenhoitajan työssä enimmäkseen intuitiiviseen päätöksentekomalliin pohjautuen (vrt. Herbig ym. 2001; Welsh & Lyons 2001;
Gabbay & Le May 2004). Työhön liittyvää hiljaisen tiedon käyttöä ohjasi sen perus-telemattomuus, sisäinen tunne, rutiini, ennakointi, talon tapa tai itsenäinen työsken-tely. Intuitioon pohjautuvan tiedon käyttö ilmeni aineiston perusteella tyypillisesti potilaan hoitoon, potilaan tutkimusasetteluun, kuva-arviointiin, kuvausparametrien valintaan tai tiimin vastuualuetyöhön liittyvissä tilanteissa. Huomioitavaa on, että äänettömän osaamisen alueet ovat ainakin osittain päällekkäisiä näkyvään vuorovai-kutukseen perustuvien toiminta-alueiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi hoitosuh-teeseen, kuvantamistekniikkaan ja kuva-arviointiin liittyvä vuorovaikutteinen toi-minta. Tästä syystä röntgenhoitaja näyttäisi käyttävän itsenäisessä päätöksenteossa
ja toiminnassa sitä kokemusta, jota on saanut kollegiaalisen ammatillisen vuorovai-kutuksen avulla.
Kohdeyhteisön röntgenhoitajat jakoivat hiljaista tietoa organisoidusti tai infor-maalisesti. Molemmissa tavoissa tietoa jaettiin dokumentaation ja artikulaation kei-noin. Hiljaisen tiedon jakamiseen pyrkivässä konstruktiossa on huomioitava teoreet-tisesta viitekehyksestä nousevat ehdot tiedon jakamisen ja sen edelleen hyödyntämi-sen mahdollisuuksista. Viitekehykseen pohjautuva konstruktiokriteeristö esitellään alla (KUVIO 12). Kuvioon pohjautuva lähdeaineisto on erillisessä liitteessä (LIITE 15f).
KUVIO 12. Konstruktiokriteeristö hiljaisen tiedon eksplikaatioon
Konstruktion kriteerit huomioon ottaen tämän tutkimuksen konstruktioehdotukset liittyivät tiimityöskentelyyn, työhön perehtymiseen, parityöskentelyyn sekä muihin konstruktioehdotuksiin. Konstruktioehdotukset dokumentoitiin tutkijapäiväkirjaan.
Niihin liittyvä itsereflektio on luettavissa erillisestä liitteestä (LIITE 19). Ehdotukset pohjautuvat näkyvään vuorovaikutukseen eli artikulaatioon perustuviin uusiin toi-mintatapoihin kohdeyhteisössä. Ehdotuksissa huomioitiin myös tutkimuksen aikai-semmat osatulokset.
Kohti konstruktion syntymistä
Edellä esitetyt konstruktioehdotukset esiteltiin kolmannen vaiheen fokusryhmä-haastattelussa sisärenkaan hoitajille. Haastattelun tuloksina valittiin ulkorenkaalle esitettäviksi konstruktioehdotuksiksi kolme erilaista toimintatapaa, joilla pyrittiin tehostamaan hiljaisen tiedon jakamista ja sen hyödyntämistä kohdeyhteisössä. Ehdo-tukset johdettiin tutkijan ja sisärenkaan yhteisistä haastattelukeskusteluista. Ensim-mäinen ehdotus liittyi radiologeilta röntgenhoitajille siirrettävän tiedon tehostami-seen. Röntgenhoitajan työn moniammatillisuuden lisääntyessä (Smith & Reeves 2009; Lesley ym. 2010) radiologi edustaa kliinisen röntgenhoitajan työn tärkeää yhteistyökumppania. Röntgenhoitajan ja radiologin välisen vuorovaikutteisuuden lisääminen tukisi kliinisen röntgenhoitajan työn ytimeen liittyvää hiljaisen tiedon jakamista, koska Larssonin ym. (2007) mukaan röntgenhoitajan ja radiologin väli-nen vuorovaikutus on työn digitaalistumisen johdosta vähentynyt. Tällaisia ovat muun muassa kuvan laatuun ja potilasannokseen vaikuttavat tekijät tai tutkimusten ja toimenpiteiden suorittamiseen liittyvän saumattoman yhteistyön kehittäminen.
Huomio kiinnittyi kolmeen konkreettiseen uudistukseen (TAULUKKO 9).
TAULUKKO 9. Ensimmäinen konstruktioehdotus
1. Röntgenhoitajan ja radiologin vuorovaikutustoiminnan tehostami-nen
Vahvistetaan röntgenhoitajan roolia radiologien järjestämissä lääkärimee-tingeissä:
- Röntgenhoitajat raportoivat mm. kuvaustilanteisiin vaikuttavista tekijöistä - Lääkärimeeting-palautteen tuominen omaan vastuutiimiin
- Röntgenhoitajien säännöllinen osallistuminen lääkärimeetingiin
Röntgenhoitajien ja radiologien yhteisen kuvapalautemeetingin kehittämi-nen:
- Säännöllistä
- Tarkoitettu kaikille röntgenhoitajille
- Tarkoitettu kaikille kuvantamismodaliteeteille - Vastuutiimit organisoivat
Moniammatillisten tiimipalaverien kehittäminen:
- Radiologit mukaan tiimipalaveriin, jos aihe edellyttää
- Myös muut kohdeyhteisön kanssa yhteistyötä tekevät kutsutaan, jos aihe edellyttää
Toinen ehdotus liittyi röntgenhoitajien liikkuvuuden parantamiseen kohdeyhtei-sön vastuutiimeissä. Röntgenhoitajan työn tiimiytymisen on katsottu viimeaikoina lisääntyvän (Coombs ym. 2003; Milburn & Colver 2008). Yksilöiden liikkuvuuden lisäämisellä tiimeissä tai työyhteisössä näyttäisi olevan hiljaisen tiedon jakamista tukeva vaikutus (Linde 2001; Sanchez 2004; Paloniemi 2008). Tätä varten luotiin seuraavat raamit toiminnan mahdollistamiseksi (TAULUKKO 10).
TAULUKKKO 10. Toinen konstruktioehdotus
2. Lisätään röntgenhoitajien liikkuvuutta vastuutiimeissä Määritellään enimmäisaika tiimijäsenyydelle (esim. 2 vuotta)
Annetaan uudelle työntekijälle mahdollisuus orientoitua kohdeyhteisöön ilman tiimijäsenyyttä esim. ensimmäisen työvuoden ajan
Mahdollistetaan henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen siirtymällä vas-tuutiimiin, jonka vastuualueelta osaamisvajetta
Lisätään röntgenhoitajien käsitystä kohdeyhteisössä edellytettävistä osaa-mistarpeista sekä tietoisuutta vastuuhoitajien rooleista eri tiimeissä
Vastataan röntgenhoitajien työn kierron hitauteen Lisätään tiimien välistä yhteistyötä
Lisätään röntgenhoitajien tietoisuutta eri tiimien toiminnasta (Esim. asian-tuntijuuden tuominen MRI-tiimistä TT-tiimiin)
Mahdollistetaan ns. vierailijakutsut vastuutiimipalaveriin (Esim. jos on tar-vetta tiimien välisen yhteistyön kehittämiselle)
Luodaan tiimitoiminnalle yhteiset "pelisäännöt"
Kolmas ehdotus liittyi uuden työntekijän perehdytyksen kehittämiseen, jolla ha-luttiin tehostaa hiljaisen tiedon jakamista nuoren ja kokeneen röntgenhoitajan välil-lä. Erilaisen kokemustaustan omaavat työntekijät voivat jakaa kokemustaan ja oppia toinen toisiltaan yhdessä toimimalla (Moilanen ym. 2005; Paloniemi 2008; Erden ym. 2008). Tähän ehdotukseen liittyi niin sanotun mentor-hoitaja-järjestelmän luo-minen (TAULUKKO 11).
TAULUKKO 11. Kolmas konstruktioehdotus 3. Työhön perehtymisen kehittäminen
Mentor-hoitaja-järjestelmän kehittäminen vastaamaan uuden työntekijän perehdytyksestä:
- Ei tarkoita vain perehdytysjakson aikaista perehdyttämistä, vaan seuraa kokonaisvaltaisemmin uuden työntekijän kiinnittymistä kohdeyhteisöön (vrt. opiskelija-tutorhoitaja suhde).
- Perehtymisjakson aikana (esim. 3kk) mentor-hoitaja työskentelee uuden työntekijän kanssa alussa ja lopussa. Lisäksi käy säännöllisesti keskustelua perehtymisen etenemisestä.
Kohdeyhteisölle (ulkorenkaalle) järjestettiin 4.12.2009 osastotunti, jossa edellä mainitut konstruktioehdotukset esiteltiin. Osastotunnilla keskusteltiin niiden oikeel-lisuudesta ja todettiin ehdotuksista parhaaksi keskimmäinen: "2. Lisätään röntgen-hoitajien liikkuvuutta vastuutiimeissä". Valmiiden ehdotusten lisäksi osallistujat nostivat esiin röntgenhoitajien oman, organisoidun kehittämisfoorumin hiljaisen tiedon jakamiseksi ja hyödyntämiseksi. Esimerkkinä mainittiin kuva-arvioinnin ke-hittäminen ja uusintakuva-analyysiin perustuvan oppimistilaisuuden järjestäminen.
Seuraava osastotunti järjestettiin noin puolentoista kuukauden päästä (19.1.2010).
Siihen tutkija toi kohdeyhteisöön ehdolle muokatun konstruktioehdotuksen, joka liittyi tiimitoiminnan uudelleen organisointiin. Siinä huomioitiin röntgenhoitajien toivoma liikkuvuuden parantaminen vastuutiimien välillä. Ehdotusten pohjalta tutki-jalle oli myös syntynyt ajatus luoda tiimeille yhteiset pelisäännöt tiimitoiminnan kehittämiseksi. Pelisääntöjen ensimmäinen versio esiteltiin myös tässä tilaisuudessa.
Tilaisuudessa syntyneen keskustelun ja kommenttien valossa tutkija totesi, että tii-mitoiminnan kehittäminen sai kannatusta, mutta pelisäännöt sellaisenaan eivät olleet vielä riittävän selkeitä, jotta niiden toimivuutta voitaisiin käytännössä testata. Muun muassa tiimijäsenyyteen liittyvät säännöt olivat liian epäselviä.
Kuukauden kuluttua edellisestä osastotunnista (23.2.2010) tutkija esitteli kansion, joka sisälsi konstruktioon liittyvät dokumentit. Kansio sisälsi muun muassa Rönt-genhoitajien tiimitoiminnan uudet pelisäännöt. Kansioon liittyvät konstruktiodoku-mentit ovat luettavissa erillisessä liitteestä (LIITE 15). Pelisääntöjen sisään luotiin myös pykälä, jossa huomioitiin 4.12. esiin nostettu idea röntgenhoitajien omasta kehittämisfoorumista. Se sai nimen koulutuspalaveri. Käsitteen syntymistä on ku-vattu tarkemmin kappaleessa 5.6. Osastotunnilla sovittiin, että tutkija yhdessä laa-dunhallintatiimin kanssa suunnittelee ja järjestää kevään 2010 aikana koulutuspala-verin aiheesta uusintakuva-analyysi. Tilaisuuden lopuksi konstruktioehdotus hyväk-syttiin pienen muokkauksen jälkeen. Muutos liittyi pelisääntö-termiin, joka koettiin liian sitovaksi. Käsite korvattiin suositus-termillä ja muutama dokumentiin liittyvä sanamuoto muutettiin vastaamaan suosituksen luonnetta. Tilaisuuden päätteeksi hyväksyttiin yhteisesti, että konstruktion "Röntgenhoitajien tiimitoiminnan kehittä-minen kohdeyhteisössä." testaus aloitettaisiin 1.3.2010 ja päätettäisiin 30.8.2010.
6.8 Tiimitoiminnan suositukset hiljaisen tiedon jakajana
Konstruktiivisen tutkimuksen viimeiset vaiheet liittyvät ratkaisumallin toimivuu-den ja oikeellisuutoimivuu-den testaukseen sekä ratkaisun tieteellisen uutuusarvon osoittami-seen. Myös konstruktion soveltamisalueen laajuuden tarkastelu kuuluu tutkimuksen ominaispiirteisiin. (Kasanen ym. 1991, 306–307; Virtanen 2006, 50.) Tässä tutki-muksessa näitä vaiheita edustivat tutkimuksen neljäs ja viides toteutusvaihe. Nel-jännen vaiheen aineistoina olivat konstruktion testauksen aikaiset analysoidut ha-vainnot röntgenhoitajien vastuutiimien tiimipalavereista, muista luonnollisista työ-ympäristöistä (natiiviröntgentutkimus- ja tietokonetomografiatutkimusympäristö) sekä koulutuspalaverista. Viidennen vaiheen aineisto muodostui fokusryhmähaastat-telun analyysista, jossa arvioitiin konstruktion toimivuutta.
6.8.1 Tiimipalaveri hiljaisen tiedon jakajana
Tiimipalaverien havainnoimisella saatiin käsityksiä siitä, mistä asioista tiimipala-vereissa puhuttiin ja miten keskustelun aiheet ilmensivät röntgenhoitajan osaamista kuvaavaa hiljaisen tiedon aluetta. Lisäksi saatiin tietoa siitä, miten konstruktioon sisältyvät tiimipalaverisuositukset otettiin käyttöön.
Röntgenhoitajat keskustelivat vastuutiimipalavereissa tiimin toiminnasta. Siihen sisältyvät tiimin sisäiset tehtävät tarkoittivat tiimin jäsenten, kuten vetäjän, varavetä-jän ja muiden jäsenten rooleista, tehtävistä ja vastuista keskustelemista. Lisäksi tii-min sisäisiin tehtäviin sisältyivät tiitii-min vastuualueeseen kuuluvien toitii-mintojen ke-hittäminen, jotka edellyttivät toimintatapojen dokumentointia muun muassa työoh-jeiksi.
"H7: No täytyy pyytää vaan noita kansiopäiviä, jolloin vois kirjoittaa niitä tiimin asioita puhtaaksi.
H8: Annetaan kaikille oma nippu, niin voi kirjoittaa kaikki…(naurua) H7: Mutta niitä nyt siis vihdoin aletaan kirjoittaa puhtaaksi?
H9: Ne on varmaan siinä pari vuotta pyörinny!" (4. vaiheen havainnointi.)