Koulutuspalaveri hiljaisen tiedon jakajana

Testausvaiheen viimeisenä aineistona oli kohdeympäristössä järjestetty koulutus-palaverin aineisto osana konstruktion mukaisia tiimitoiminnan uusia suosituksia.

Koulutuspalaverin tavoitteena oli edistää kohdeympäristön vastuutiimien osaami-seen liittyvän hiljaisen tiedon jakamista ja luoda siten parempia mahdollisuuksia röntgenhoitajien työssä oppimiseen. Testausvaiheen koulutuspalaverin aiheeksi muotoutui tutkimuksen kolmannessa vaiheessa uusintakuva-analyysi, joka liittyy läheisesti edellä esitettyyn kuva-arviointitilanteeseen. Aihe-idea nousi sisärenkaan röntgenhoitajilta (ks. kappale 5.7 yllä).

Aineiston perusteella koulutuspalaveri nähtiin hiljaisen tiedon eksplikointia mah-dollistavana työssä oppimisen tilana. Tilalla tarkoitetaan Nonakan ja Konnon (1998) määrittelemää oppimista kuvaavaa tilaa eli Ba:ta, joka voi esiintyä neljässä muodos-sa. Koulutuspalaveri edusti tutkimuksessa kertaluontoista oppimisen tilaa. Siinä saavutettiin tiedonluomisteorian (Nonaka & Takeuchi 1995) valossa lähinnä sosiaa-listamisen ja ulkoistamisen vaihetta edustavia oppimisen tiloja, joita Nonaka ja Konno (1998) kutsuvat alkulähde Ba:ksi (Originating Ba) ja vuorovaikutus Ba:ksi (Interacting Ba). Koulutuspalaverissa nähtiin lisäksi viitteitä avaruudellisesta Ba:sta (Cyper Ba) siltä osin, kun yhteistoiminnallisesti tuotettiin kehittämisehdotuksia ku-va-arviointiin.

Koulutuspalaveri organisoituna hiljaisen tiedon jakajana edusti näyttöön perustu-vaa työssä oppimisen tilaa. Se tukee näkemystä, jossa työntekijän ammatillista

osaamista voidaan kehittää näyttöön perustuvan toiminnan avulla (vrt. Leino-Kilpi

& Lauri 2003; Hafslund ym. 2008; Ahonen & Liikanen 2010). Lisäksi koulutuspa-laveri oli vuorovaikutukseen perustuvan työssä oppimisen tila, jossa yhteistoimin-nallisuus ja dialogi antoivat edellytykset muuntaa yksilöiden hiljaista tietoa ekspli-siittiseksi. Kuva-arviointiin liittyvää osaamista voitiin kehittää juuri keskustelemalla kuvan hyväksymiseen tai hylkäämiseen liittyvistä kokemuksista.

Näyttöön perustuvana oppimisen tilana koulutuspalaverissa yhdistyi kirjallisuu-den hyödyntäminen, tutkimus- ja kokemustiedon jakaminen, kuvamateriaalin avulla oppiminen, itseohjautuvan oppimisen ohjaaminen ja hiljaisen tiedon olemuksesta kertominen.

Ammattikirjallisuuden hyödyntämiseen liittyi kuvakriteereistä kertominen kirjal-lisuuden avulla sekä potilaan vammoista kertominen kirjalkirjal-lisuuden avulla. Kirjalli-suutta käytettiin taustalla, kun perusteltiin kuvaan tai potilaan vammoihin liittyviä periaatteita.

"No sitten sivu-projektiosta. Möllerin ja Riefin mukaan keskitys siihen radiuksen processus tasoon, silloin se pystytään palpoimaan. Silloin kun siinä on se kipsi, niin silloinhan sitä ei voi tehdä. Ranteen nivel näkyy kokonaisuudessaan ja kaikki ran-teen luut projisoituvat päällekkäin ja samat oheet distaalisesta radiuksesta ja prok-simaalisista metakarpaaleista." (4. vaiheen havainnointi.)

Tutkimus- ja kokemustiedon jakamisessa yhdistyivät aineiston perusteella kuvan hyväksymiseen liittyvistä käytännöistä kertominen, uusintakuvaus-keräyksen tulok-sista kertominen sekä potilaan terveydentilan muutoksien vaikutuksesta kuvauksen suorittamiseen kertominen.

"Mehän ei koskaan katota koko kuvasarjaa, vaan katsotaan aina yksittäistä ku-vaa toisin kun radiologi. Eli me otetaan kuvia ja päätetään yksittäisistä kuvista, että tää on siitä paras ja harvemmin näytetään muille kuinka monta kuvaa siitä yhteensä tulee." (4. vaiheen havainnointi.)

"No siis rannehan on tosi vaikee, jos se on kipsattu. Ethän sä nää mihin asentoon se on kipsattu. Sen takii niitä varmaan uusitaan niin paljon." (4. vaiheen havain-nointi.)

Kuvamateriaalin avulla oppiminen liittyi aineiston perusteella kuvakriteereistä kertomiseen kuvien avulla, oikean kuvaustekniikan osoittamiseen kuvien avulla, potilaan vamman näyttämiseen kuvien avulla sekä uusintakuvauksien arvioimiseen.

Kuvat olivat joko aitoja kliinisiä potilaskuvia tai muuten tuotettuja röntgenkuvaa simuloivia ja peräisin luotettavista lähteistä. Dokumentoitujen kuvien avulla arvioi-tiin ammattitaitoa ja ne toimivat siten hiljaisen tiedon jakamisen välineenä koulu-tuspalaverissa.

"No tässä on nytten sellanen yleinen käytäntö nilkan kuvauksesta. Toki toimipai-koittain taas on vähän vaihtelua. Niinkun kuvasta näkyy, nilkasta otetaan siis vähin-tään kaksi projektiota, mutta usein lisäksi otetaan viistoprojektio, niin sanottu mor-tise-projektio, joka on noin 15 asteen sisärotaatiokuva." (4. vaiheen havainnointi.)

"No tässä seuraavassa on mielenkiintoista se että siitä nähdään että on neljä otosta nilkan sivusta ja viimeinen on hyväksytty ja se on päädytty ottamaan horison-taalisin sätein. Näettekö kuinka se siis toi sen halutun tuloksen." (4. vaiheen havain-nointi.)

Itseohjautuvan oppimisen ohjaaminen näyttöön perustuvan työssä oppimisen ti-lana liittyi uusintakuvauksen itseopiskelun keinoista sekä sisällöistä muistuttami-seen. Tämä oli tärkeä väline oman osaamisen kehittämiseen silloin, kun työtä ohjaa-vista seikoista johtuen (muun muassa kiire) työssä ei ollut aikaa kokonaisvaltaiseen ja järjestelmälliseen kuva-arviointiin.

"Ja nää uusinta- eli hukkakuvat on myös katsottavissa myöhemmin radworks-ohjelmiston kautta. Sieltä näkyy muutkin uusinnat eli olkapäät ja lantiot ja niin edel-leen." (4. vaiheen havainnointi.)

"Anatomiaahan voi aina jokainen, allekirjoittanut mukaan lukien, kertailla. Mitä luita siellä ranteessa oikein olikaan ja muistanko mä ne?" (4. vaiheen havainnointi.)

Näyttöön perustuvaan työssä oppimisen tilaan yhdistyi vielä hiljaisen tiedon ole-muksesta kertominen osallistujille. Hiljaisen tiedon jakamisen yleisistä edellytyksis-tä kerrottiin, jotta röntgenhoitajat ymmäredellytyksis-täisivät riitedellytyksis-tävästi käsitteen olemuksesta.

Kuva-arviointia perusteltiin hiljaisen tiedon käyttöalueena sekä kuva-arviointiin liittyvästä hiljaisen tiedon kokemuksista kerrottiin. Tässä pääasiallisena toimijana oli tutkija.

"Toinen asia on se, että toisaalta, niin kuin tässäkin yhteydessä on käynyt ilmi, että teillä on yhteisössänne avointa vuorovaikutusta työhönne liittyen. Tää sitten

kyllä edistää sitä hiljaisen tiedon siirtoo hoitajalta toiselle. Se on tän kaltasessa haastavassa työympäristössä perusedellytys tiedon siirrolle. Siis tarkotan tällä sitä, että juuri niissä työtilanteissa on hyvä keskustella niistä tilanteisiin liittyvistä asiois-ta." (4. vaiheen havainnointi.)

Koulutuspalaveri edusti myös vuorovaikutukseen perustuvaa työssä oppimisen ti-laa. Silloin siihen yhdistyy aineiston perusteella ryhmäkeskustelu, yhteinen tekemi-nen ja improvisaation esittämitekemi-nen.

Osana vuorovaikutukseen perustuvan työssä oppimisen tilaa ryhmäkeskusteluun liittyi aineiston perusteella uusintakeräyskuvien katselu, joka avasi kuva-arviointikeskustelun. Lisäksi kuva-arviointikeskustelua herätti siihen yhdistyvä am-mattikirjallisuuden tarpeen huomioiminen. Hoitajan koulutuskokemus, kuvauskäy-tännöt tai tutkimustiedon esittäminen olivat myös esimerkkejä kuva-arviointikeskustelun avaajista.

"KH: Se vois olla hyvä. Tää kuva tosiaan on ollut kontrollikuvaus ranteesta (viit-taa edelleen näkyvään diaan).

H3: Ai asentokontrolli?

KH: Niin asentokontrolli. Ei ole potilaan ensimmäinen kuva, vaan on aiemmin otet-tu jo useampi kuva.

H4: Onks noi kuvat siinä järjestyksessä, että toi vasemman puoleisin on ekana otettu (diassa kolme sivuprojektio-kuvaa samasta potilaasta)?

KH: Joo.

T: Niin joo, toi oikeanpuoleisin on sitten se kuva, jonka hoitaja on hyväksynyt." (4.

vaiheen havainnointi.)

"H11: Musta oli hyvä siellä radiografiapäivillä, kun luennoitsija puhui niistä lonkkakuvauksista, niin siinä oli mikä on hyvä kuva, mikä riittävä ja mikä uusittava.

Että se pitää suhteuttaa aina siihen tilanteeseen.

H6: Kliininen tilanne aina vaikuttaa." (4. vaiheen havainnointi.)

Yhteinen tekeminen koulutuspalaverin osalta näyttäytyi yhteisöllisenä tiedon ja-kamisen paikkana, jolloin muun muassa aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa käy-tiin yhdessä pohtien läpi. Tavoitteena oli osaamisen lisääminen ja ammatillisen kes-kustelun vahvistaminen mielekkään aiheen avulla. Yhteinen tekeminen liittyi myös yhteiseen koulutuspalaverin suunnitteluun. Koulutuspalaverin suunnittelusta ja to-teutuksesta vastasivat tutkijan lisäksi yhden vastuutiimin hoitajat.

"Tällasessa palaverissa voitte näistä tiiminvastuualueeseen kuuluvista ja haasta-vista tilanteista keskustella näin työyhteisön kesken yhteisesti." (4. vaiheen havain-nointi.)

Vuorovaikutukseen perustuvaan työssä oppimiseen tilaan yhdistyi vielä improvi-saation esittäminen. Natiiviröntgentutkimukset edustivat digitaaliteknologisen kehi-tyksen ympäröimää osaamisaluetta, jossa potilaan yksilöllinen huomioiminen edel-lytti röntgenhoitajalta ennakoimatonta luovuutta erityisesti potilaan tutkimusasette-lussa tai kuvantamislaitteen käytössä. Improvisaatioon kuului myös oikean anatomi-sen tutkimusaanatomi-sennon esittäminen kollegoille. Lisäksi potilaan natiiviröntgentutki-muksissa saamaa säteilyaltistusta pyrittiin pienentämään keskustelemalla spontaa-nisti yhdessä koulutuspalaverissa niistä ideoista, joilla uusintakuvaukset vähentyisi-vät.

"Henkilökohtaisesti mä teen silleen, että pyrin katsoon että se kerralla tulis hen suoraan (puhuu sivuprojektiosta), mutta kun se ei oo sillai, miten se näytää sii-nä kipsin päältä, sisältä se ei ookkaa siisii-nä asennossa. Eli se käsi voi olla tosi vinos-sakin, että siitä tulee suora sivu (näyttää omalla kädellä)." (4. vaiheen havainnoin-ti.)

Koulutuspalaverin jälkeen siihen osallistuneilta röntgenhoitajilta (N=12) kysyt-tiin arvioita palaverin merkityksestä uusintakuva-analyysiin liittyvän hiljaisen tiedon jakajana ja edelleen työssä oppimisen edistäjänä (hiljaisen tiedon hyödyntäminen).

Tätä varten luodun arviointikaavakkeen kysymykset (kymmenen monivalintakysy-mystä) nostettiin hiljaisen tiedon jakamiseen liittyvästä keskeisestä viitekehyksestä.

Hoitajien mielestä koulutuspalaverilla oli paljon tai ainakin melko paljon merkitystä aiheeseen liittyvän työssä oppimisen edistämisessä. Lisäksi hoitajilta kysyttiin kehit-tämisideoita koulutuspalaveriin. Suurin osa vastaajista (N=7) oli sitä mieltä, että aiheesta olisi oppinut vielä enemmän, jos radiologi olisi ollut paikalla antamassa oman palautteensa kuvista. Lisäksi toivottiin enemmän aikaa keskustelulle. Myös osallistujien määrän samoin kuin koulutuspalaveritilan toivottiin jatkossa olevan vielä pienempi. Tämän katsottiin mahdollistavan runsaamman keskustelun. Arvioin-tiin liittyvät kysymykset ja hoitajien vastausjakaumat ovat erillisessä liitteessä (LIITE 18).

Alla olevassa kuviossa (KUVIO 15) nähdään tiivistetysti, miten koulutuspalaveri edustaa organisoitua hiljaisen tiedon jakamiseen ja hyödyntämiseen suunniteltua toimintatapaa. Palaveri mahdollistaa hoitajien yhteisreflektion pysäyttämällä muuten hektisen työyhteisön. Aiheeseen liittyvää keskustelua voidaan tarkastella kriittisesti, jolloin tavoitellaan uudistavan oppimisen edellytyksiä (vrt. Mezirow 1995, 1998).

Näyttöön perustuva toiminta edellyttää myös aiheen dokumentointia (vrt. Leino-Kilpi & Lauri 2003; Gosling ym. 2004; Havslund ym. 2008), jonka koulutuspalaveri myös mahdollistaa, kun teoriaan ja kokemukseen liittyvät havainnot kirjataan toi-minnan kehittämiseksi. Kuviossa näkyvän spiraalin tarkoituksena on ilmentää kou-lutuspalaverin kahden työssä oppimisen tilan ominaisuuksien päällekkäisyyttä.

Näyttöön perustuva oppiminen tapahtuu usein vuorovaikutteisten menetelmien kei-noin (vrt. Takeuchi & Nonaka 1995; Nonaka & Konno 1998).

KUVIO 15. Koulutuspalaveri hiljaisen tiedon jakajana ja hyödyntäjänä

Koulutuspalaveri suhteessa tiimitoiminnan suosituksiin

Koulutuspalaverin havaintoja vertaillaan myös kehitetyn konstruktion suosituk-seen (nro 8), joka liittyy organisoituun hiljaisen tiedon jakamisen tapaan kohdeyh-teisössä.

"8. Koulutuspalaveri toimii työyksikön kehittämisfoorumina.

a. Vastuutiimit järjestävät vuorollaan sisäistä koulutusta työyksikön röntgenhoitajille vastuualueeltaan.

b. Koulutuspalaveri järjestetään työyksikön toiminnan kannalta sovel-tuvana ajankohtana (esim. aamupalaverit, osastokokoukset) mahdol-lisimman säännöllisesti. Koulutuspalaverin tarpeen määrittelee vas-tuutiimi esim. omassa tiimipalaverissaan.

c. Vastuutiimi suunnittelee ja vastaa koulutuspalaverin toteutuksesta d. Koulutuspalaverin sisällöissä kiinnitetään huomiota vastuualueeseen

liittyvän kokemuksellisen tiedon (ns. hiljaisen tiedon) näkyväksi te-kemiseen.

e. Koulutuspalaveriin voidaan kutsua muidenkin ammattikuntien edus-tajia (lääkärit, fyysikot, opiskelijat, opettajat yms.)

f. Koulutuspalaverin materiaalille luodaan oma kansio sisäisessä ver-kossa."

Koulutuspalaverikokeilun avulla testattiin tilaisuuden käyttökelpoisuutta koh-deyhteisön röntgenhoitajien omana kehittämisfoorumina. Osallistujilta saadun pa-lautteen sekä koulutuspalaveriaineiston analyysin perusteella koulutuspalaveri kehit-ti röntgenhoitajan ammakehit-tillista osaamista jakamalla kokemuksen kautta syntynyttä hiljaista tietoa röntgenhoitajien käyttöön. Toisaalta koulutuspalaverin suunnittelu vaatii aikaresurssin osoittamista sitä toteuttavalle tiimille.

Koulutuspalaverikokeilu järjestettiin kohdeyhteisön käytännössä olevana aamu-palaveri-ajankohtana (tiistai, klo 7.45–9.00), jolloin ylimääräistä aikaresurssia kou-lutuspalaverin toteuttamiseen ei välttämättä tarvita.

Koulutuspalaverikokeilun suunnittelivat ja toteuttivat laadunhallintatiimin vetäjä yhdessä tutkijan kanssa. Tilaisuuden suunnitteluun tai toteutukseen ei osallistunut muita tiimiläisiä.

Koulutuspalaverikokeilun aiheena oli uusintakuva-analyysi natiiviröntgentutki-muksissa. Aihe liittyy laajemmin kuva-arviointiin, joka on osoittautunut

tutkimuk-sessa keskeiseksi hiljaisen tiedon ilmenemisen paikaksi röntgenhoitajan työssä koh-deyhteisössä.

Koulutuspalaverikokeiluun ei kutsuttu muiden ammattiryhmän edustajia. Palaut-teen perusteella osallistujat olisivat toivoneet radiologin läsnäoloa, jotta kuvapa-lautetta olisi saatu myös heiltä.

Koulutuspalaverikokeilun opetusmateriaali vietiin kohdeyhteisön omalle verkko-asemalle, jotta myös ne röntgenhoitajat, jotka eivät päässeet tilaisuuteen, voivat tu-tustua siihen.

6.9 Hiljaisen tiedon jakamisen ja hyödyntämisen edellytysten luomisen