Tutkimusaineiston analysointi

Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysia pidetään laa-dullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmänä, jonka tavoitteena on tuottaa selkeä sanallinen kuvaus tutkittavasta asiasta. (Tuomi & Sarajärvi 2013, 91; 108). Sisällönana-lyysista voidaan erottaa kolme erilaista analyysin muotoa; aineistolähtöinen, teorialäh-töinen ja teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistolähteorialäh-töinen sisällönanalyysi pohjautuu ajatukseen, että aikaisemmalla tiedolla, teorioilla ja havainnoilla ei ole vaikutusta loppu-tulokseen koska analyysi tapahtuu aineiston ehdoilla. Teorialähtöinen analyysi pohjau-tuu aina teoriaan ja analyysia ohjaa valmis kehys jonka tavoitteena on testata jo olemas-sa olevaa teoriaa uudesolemas-sa yhteydessä. Teoriaohjaavasolemas-sa analyysisolemas-sa teoria toimii apuna aineiston analyysissa ja analyysistä voidaan nähdä teorian vaikutus mutta aineiston ana-lyysi tapahtuu kuitenkin aineistolähtöisesti, johon loppuvaiheessa tuodaan teoreettisia kytkentöjä. (Tuomi & Sarajärvi 2013, 95-98.)

Ennen aineiston varsinaista analysointia perehdyin teoriassa osallisuuden käsitteisiin ja erilaisiin malleihin. Ilman teoriaan perehtymistä en olisi pystynyt aineistoa analysoi-maan. Tein itselleni muistikartan paperille, johon keräsin osallisuuteen liittyviä asioita kuten osallisuuteen liitettyjä tekijöitä ja lähikäsitteitä. Lisäksi kirjoitin paperille mitä haluan tutkia. Tämä muistilappu oli aineiston vieressä koko ajan, kun tein alustavaa analyysia. Tällä pyrin siihen, että löydän laajasta aineistosta juuri tähän tutkimukseen kuuluvat asiat, enkä ottaisi mukaan sellaisia asioita jotka eivät liity tähän tutkimukseen.

Tutkimuksen aineiston analyysissa on tärkeää ottaa mukaan kaikki ne asiat jotka liitty-vät tutkittavaan asiaan ja jättää ulkopuolelle ne asiat joita tutkimus ei koske (Tuomi &

Sarajärvi 2013, 92).

Analyysin alussa tutustuin tutkimusaineistoon lukemalla dokumentit useamman kerran läpi. Ensimmäisellä lukukerralla en tehnyt aineisoon merkintöjä, vaan pyrin perehty-mään tutkimusaineiston kokoanisuuteen. Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee vaiheit-tain. Aineistosta poimitaan alkuperäisiä ilmauksia, joita lähdetään muokkaamaan pelkis-tetyiksi ilmaisuiksi ja näistä muodostetaan ala- ja yläluokkia ja lopuksi tuodaan esille yhdistävät tekijät. (Tuomi & Sarajärvi 2013, 117-118.) Toisella lukukerralla tein aineis-toon merkintöjä niistä ilmaisuista, jotka liitin osallisuuteen. Luin aineiston vielä uudel-leen läpi ja etsin erityisesti ikäihmisiin kohdistuva ilmauksia riippumatta siitä oliko ky-seessä suoraan osallisuuteen liittyviä mainintoja. Alleviivaamani aineiston siirsin Word pohjaiseen taulukkoon niin, että laitoin kaikki ilmaisut omalle riville omaksi ana-lyysiyksiköksi. Luin löytämiäni lauseita ja lähdin muodostamaan niistä pelkistettyjä ilmaisuja ja alaluokkia. Pelkistetyt ilmaukset kirjoitin alkuperäisten ilmausten perään toiselle sarakkeelle. Alla esimerkki alkuperäisen ilmauksen muodostamisesta pelkiste-tyksi ilmaukseksi.

TAULUKKO 3. Alkuperäisestä ilmauksesta pelkistettyyn ilmaukseen

Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus

”Koti tarkoittaa turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunni-telmia, se on paikka, jossa ihminen kokee ole-vansa oma itsensä ja jossa hän voi tehdä itsel-leen tärkeitä asioita.”

Oma koti on tärkeä paikka jossa voi olla oma itsen-sä ja tehdä tärkeitä asioita.

”Tulevaisuudessa entistä isompi joukko

ikäih-misiä asuu kotona” Kotona asuminen

”Omaehtoinen varautuminen tärkeää, eteenkin asumiseen liittyvien ratkaisujen miettiminen;

omaa rahaa ja energiaa pitää käyttää”

Asumisen ratkaisujen miettiminen

Tässä vaiheessa tutkimusaineisto näytti laajalta ja hankalasti jäsennettävissä olevalta.

Tulostin tähän mennessä saamani aineiston paperille ja tein värikoodein merkintää mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia saamillani pelkistetyillä ilmauksilla on. Värikoodien avulla ryhmittelin aineiston uudelleen Word taulukkoon ja muodostin alaluokat.

TAULUKKO 4. Pelkistetystä ilmauksesta alaluokkaan

Pelkistetyt ilmaukset Alaluokka

Oma koti on tärkeä paikka jossa voi olla oma itsen-sä ja tehdä tärkeitä asioita.

Kotona asuminen.

Tulevaisuudessa entistä isompi joukko ikäihmisiä asuu kotona.

Kodin merkitys

Jatkoin analyysia alaluokkien tarkastelulla teemoittain ja ryhmittelin ne sisällön mukaan yläluokiksi. Yläluokkien muodostamisessa käytin apuna Kohosen & Tialan jaottelua osallisuudesta. Yhdistelin alaluokat yläluokkiin sen mukaan kuuluvatko ne tieto-, suun-nittelu-, päätös vai toimintaosallisuuteen. Seuraavassa taulukossa on esimerkki analyy-sin suorittamisesta.

TAULUKKO 5. Alaluokkien muodostuminen yläluokiksi

Alaluokka Yläluokka tieto-osallisuus

Kodin merkitys Läheisten merkitys Lähipiirin merkitys

Elinympäristön merkitys

Teoriaohjaavassa analyysissä teorian vaikutus voi näkyä jo alakuokissa, mutta tässä tutkimuksessa teoria tulee mukaan yläluokkatasolla. Teoria on myös ollut ajatuksissa ohjaamassa tutkimusprosessia. Jos teoria tulee ohjaamaan analyysiä jo alaluokkatasolla, niin silloin ollaan lähellä deduktiivista päättelyä ja jos teoria tulee vasta analyysin lop-puvaiheessa, niin kyse on lähinnä induktiivisesta päättelystä. Tässä tutkimuksessa olen käyttänyt induktiivista päättelyä eli ajatteluani on ohjannut valmiit teoriat ja mallit mut-ta aineiston ehdoilla. Teorian ohjaavuus tulee varsinaisesti esille vasmut-ta yläluokkamut-tasolla.

(Tuomi & Sarajärvi 2013, 96-100.)

Olen kuitenkin ollut avoin aineistolle ja tästä syystä osa alkuperäisistä ilmauksista jäi tutkimuksen alussa luokittelematta, koska ne eivät sopineet saamiini luokkiin. Tämä osa aineistosta jäi odottamaan uutta analyysiä, jonka tein siinä vaiheessa, kun olin kirjoitta-nut raportin aikaisemmin saamistani luokista. Tuomi & Sarajärvi (2013, 92) toteavat, että usein aineistosta voi löytyä kiinnostavia asioita, joita ei etukäteen osannut odottaa, mutta tutkimuksen toteutuksessa on muistettava pitäytyä tarkkaan valitussa ja rajatussa

aiheessa. Tutkimusaineiston analyysin aikana jouduin poistamaan myös ilmauksia tut-kimusaineistosta, koska ne eivät liittyneet tutkittavaan asiaan, vaikka olin niiden oletta-nut liittyvän ensimmäisessä analyysivaiheessa. Petri Virtanen (2007, 158) esittääkin, että arvioinnin tekijällä tulee olla aineiston käsittelyssä arvioivaa mielikuvitusta ja ky-kyä sisäistää arviointiaineiston kokonaisuus, taitoa luokitella aineisto ja tutkimuksellista osaamista analyysin tekemiseen. Näiden lisäksi tutkijalta edellytetään, että hän pystyy paikantamaan aineistosta asiayhteyksiä, yhdistäviä teemoja ja keskenään riippuvuussuh-teessa olevia teemoja, joita on tutkittava yhteydessä aikaan ja paikkaan (Virtanen 2007, 158.)

Tutkimusaineiston pohjalta osallisuus muodostuu tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimin-taosallisuuden ulottuvuuksiksi ja aineistosta tulee esille osallisuuden mahdollistavia tekijöitä. Tulokset osiossa esitän tutkimustulokset Kohosen & Tialan jaottelun mukai-sesti tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuus lukuina.