Osallisuuden ilmeneminen Osallisuuden mahdollistavat tekijät
yksilötaso yksilötaso organisaatiotaso
Tieto-osallisuus Elinympäristö Palvelut
oman vastuun tiedos-taminen
Toimijoiden yhteinen tieto- ja arvopohja Suunnittelu
osalli-suus Henkilökohtainen suunnitel-ma
Elinympäristön ja palvelui-den suunnittelu
oma aktiivisuus Yksilölliset palvelu-suunnitelmat Kansalaiset mukana palveluiden suunnitte-lussa
Päätösosallisuus Osallistuminen ja vaikutta-minen palveluiden järjestä-mispäätöksiin
oma aktiivisuus Asiakasosallisuus Tasa-arvoisuus Toiminta-
osallisuus Oman elämän hallinta Palvelujärjestelmässä toimi-minen
Kansalaistoiminta
oma aktiivisuus
vastuu Voimavaralähtöisyys
Asiakaslähtöisyys Verkostomainen työs-kentely
6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA
6.1 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi (2013, 129 ks. myös Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 26.) esittävätkin, että jo tutkimusaiheen valinta on eettinen kysymys ja tutkimus-prosessia ohjaa hyvä tieteellinen käytäntö. Valitsin tutkimusaiheeksi ikäihmisten osalli-suuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen näkökulmasta. Aihe on yhteiskunnal-lisesti merkittävä, koska ikäihmisten määrä tulee jatkossakin lisääntymään ja sosiaali- ja terveyspolitiikan ohjelmissa ja strategioissa ikäihmisten osallisuutta palveluiden kehit-tämisessä korostetaan. Tutkimukseni on terveyshallintotieteen pro gradu tutkielma ja olen pyrkinyt noudattamaan tieteenalani sääntöjä ja ohjeita. (ks. HTK 2012)
Tutkimuksen eettisyyteen liittyy oleellisesti tutkimuksen korkealaatuinen toteuttaminen (Robson 2001, 50). Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuluvat muun muassa huolellisuus, tarkkuus ja avoimuus (Tuomi & Sarajärvi 2013, 132) jota olen pyrkinyt noudattamaan tutkimusta tehdessäni. Olen pyrkinyt kuvaamaan koko tutkimusprosessin hyvin tarkasti, jotta tulosten luotettavuus tulisi ilmi. Tutkimusta tehdessäni huomasin, että asettamani tutkimuskysymykset vaativat vielä täsmentämistä ja lopulliset tutkimuskysymykset muotoutuivat tutkimusaineiston analyysin aikana.
Arvioinnin pohjana käytin teoriasta muodostamiani arviointikriteereitä. Arviointikritee-rien muodostamisen olen pyrkinyt kuvamaan selkeästi ja tarkasti (luku 4.2) ja arviointi pohjautui tutkimusaineiston tuloksiin. Arvioinnin tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota voitaisiin käyttää ikäihmisten palveluiden kehittämistyössä. (ks. Robson 2001, 49.)
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden perustana on tutkijan oma avoin subjektiviteetti ja tutkija itse arvioi koko tutkimusprosessia avoimesti. Tutkimuksen luotettavuus eli validiteetti voidaan jakaa niin sisäiseen kuin ulkoiseen validiteettiin. Sisäinen validiteet-ti pitää sisällään tutkimuksen teorian, siihen liittyvien käsitteiden ja menetelmällisten ratkaisujen yhteneväisyyden. Ulkoinen validiteetti puolestaan tarkastelee tutkimuksen tulosten, tulkintojen ja aineiston välistä suhdetta. (Eskola & Suoranta 2008, 210-213.) Tässä tutkimuksessa olen pyrkinyt siihen, että teoria tukee menetelmällisiä ratkaisuja.
Tutkimuksen teoriaosassa osallisuutta tarkastellaan yksilön, palvelujen tuottajan ja poli-tiikan tasolla. Tämä jako pohjautuu Marion Clarkin kollegoineen vuonna 2008 luomaan osallisuuden tarkasteluun lähtökohtaan. Tuloksia käsitellään teoriaosassa esittämäni jaon mukaan ja olen pyrkinyt, että teoria- ja empiirinen osa tukevat toisiaan.
Tutkimuksen luotettavuuteen liittyvät myös aineiston merkittävyys, riittävyys ja analy-sointi (Eskola & Suoranta 2008,214-215). Tutkimuksessani rajasin aineiston koskemaan julkisia kirjallisia dokumentteja. Aineisto oli kirjallisten dokumenttien osalta laaja, mut-ta analysointivaiheessa osallisuuden näkökulmasmut-ta aineistosmut-ta muodostui aika niukka, koska useissa dokumenteissa ei ollut eroteltavissa osallisuuden näkökulmaa. Koin kui-tenkin, että aineisto on riittävä ja pystyn saadun aineiston pohjalta löytämään ikäihmis-ten osallisuuden ilmentäviä seikkoja. Aineiston haasteena oli myös tulkinnallisuus. Ai-neistossa käytettiin muun muassa käsitteitä kansalainen, kuntalainen, palvelunkäyttäjä ja yksilö. Olen tulkinnut kyseiset käsitteet koskemaan myös ikäihmisiä ja tämä on mi-nun tutkijana tekemä rajaus ja valinta. Tutkimuksen analyysin kattavuuden luotettavuu-teen pyrin sillä, että kävin tutkimusaineiston useaan otteeseen läpi ja myös saamiani tuloksia arvioin useamman kerran muun muassa olinko luokitellut saamani tulokset yh-denvertaisesti ja kattavasti.
Tutkimuksen luotettavuuteen liitetään myös analyysin arvioitavuus ja toistettavuus (Es-kola & Suoranta 2008, 215). Tutkimuksen luotettavuuden lisäämiseksi kuvasin aineis-ton sisällön analyysiprosessia mahdollisimman tarkasti esimerkkien avulla. Esitin, mi-ten suorista lainauksista tuli pelkistettyjä ilmauksia, joista muodostin alaluokat. Yhdistin eri alaluokkia yläluokiksi joista muodostui yhdistävät luokat. Tällä pyrin siihen, että tutkimusaineiston analyysi olisi avointa ja kuvaisi miten olen päätynyt saatuihin tulok-siin. Osallisuuden jakaminen tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuuteen oli kuitenkin haastavaa. Useassa aineiston kohdassa sama lause saattoi pitää sisällään use-ampaa osallisuuden muotoa. Pyrin tulkitsemaan aineistoa niin että lause, joka voidaan tulkita kuuluvan eri osallisuuden muotoihin, esiintyy kuitenkin vain yhdessä osallisuu-den muodossa: ”Asiakassuunnitelmassa tarpeet ja tavoitteet määrittelee asiakas itse ammattilaisen tuella.” olen tulkinnut kuuluvaksi suunnitteluosallisuuteen, koska ky-seessä on suunnitelman tekoa. Kuitenkin lause välillisesti osoittaa, että kyse on myös toiminnasta ja päätöksenteosta. Pyrin myös pilkkomaan lauseita, jotta ryhmittely olisi
mahdollista ja asiakokonaisuuksista tulisi yhteneväisiä. Tutkimuksen aineiston analyy-sin tarkalla kuvauksella pyrin siihen, että lukija saisi käsityksen, kuinka aineistoa on analysoitu. Aineiston käsittelyn avoimuudella on vaikutusta tutkimuksen luotettavuu-teen. (ks. Hirsjärvi ym 2003, 213-215.)
Tässä tutkimuksessa osallisuuden jaottelu tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimitaosalli-suuteen ei onnistunut hyvin. Tutkimusaineistosta saamieni luokkien ryhmittely näihin osallisuuden luokkiin näkyy tutkimustuloksissa osittain päällekkäisinä tuloksina ja jois-sakin kohdissa asiayhteyksien epäselvyytenä. Tutkimusaineiston analyysissä pyrin in-duktiiviseen päättelyyn, mutta analyysistä on nähtävillä, että osittain aineiston analyysi on kuitenkin lähempänä deduktiivista päättelyä kuin induktiivista päättelyä.
6.2 Tulosten tarkastelu
Tutkimustulosten pohjalta ikäihmisten osallisuus ilmenee tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuutena. Tieto-osallisuus on osallistumista tiedon tuottamiseen ja tiedon saatavuuden järjestämiseen. Ikäihmisiltä saadaan tietoa omaan elinympäristöön liittyvis-tä asioista kuten millaisia palveluita omassa elinympäristössä tulisi olla. He voivat vai-kuttaa tiedon saatavuuteen jakamalla omaa elämänkokemuksellista tietoa palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ikäihmiset voivat toimia tiedon jakajana muun muassa päiväkeskuksissa, jossa he välittävät omaa tietoaan toisille ikäihmisille tai palvelun tuot-tajille. Suunnitteluosallisuus on osallistumista oman elinympäristön suunnitteluun kuten suunnitelmat, miten ikääntymisen mahdollisesti tuomat toimintarajoitteet vaikuttavat kotona asumiseen. Päätösosallisuus on osallistumista omaan henkilökohtaiseen elämään liittyviin päätöksiin kuten omien asumisratkaisujen päätöksiin. Toimintaosallisuus il-menee oman elämän hallintana ja palvelujärjestelmässä toimimisena.
Tulosten pohjalta tieto-, suunnittelu-, päätös- ja toimintaosallisuuden ulottuvuudet liit-tyvät kaikki toisiinsa ja jokaiseen ulottuvuuteen liittyy oleellisesti se, millaista tietoa asiasta on saatavilla ja mistä tietoa löytyy. Tieto on kaikkien osallisuuden ulottuvuuksi-en toteutumisulottuvuuksi-en edellytyksulottuvuuksi-enä. Tutkimustulostulottuvuuksi-en pohjalta ei voida tehdä kattavia johto-päätöksiä millaista tietosisältöä ja millaisessa muodossa tietoa palveluiden kehittämises-tä on annettu. Ronja Kuokkasen (2017, 10) tutkimuksen mukaan ikäihmiset kokivat,
että heillä ei ole palveluiden kehittämisestä riittävästi tietoa. Saatavilla olevan tiedon koettiin olevan epäselvää ja vaikeasti ymmärrettävää. (Kuokkanen 2017, 10.) Tiedon saatavuuteen ja sen ymmärrettävyyteen tulisikin kiinnittää huomiota.
Vanhuspalveluiden työryhmän kokousmuistioissa tuodaan esille muun muassa omaisten ja lähipiirin tiedon tarve. Heille tulisi olla saatavilla tietoa palvelujärjestelmistä ja hoito-tapahtumista. Myös ikäihmiset itse tarvitsevat tietoa omasta hoidostaan tai palvelujen suunnittelusta. Yhtenä tiedon saamisen keinona esitetään sähköisiä palveluita. Vanhus-neuvostojen tapaamisissa sähköisten palveluiden käytöstä on keskusteltu ja vanhusneu-vostot ovatkin tuoneet esille valmiutta ja halua sähköisten palveluiden käyttöön. Ronja Kuokkasen (2017, 23) tutkimuksen mukaan osalla ikäihmisitä on valmiuksia käyttää sähköisiä palveluita, mutta ei kaikilla johtuen muun muassa henkilökohtaisesta osaami-sesta tai tietoliikenneyhteyksiä ei ole (Kuokkanen 2017, 23). Sähköiset palvelut ja uusi teknologia voivat helpottaa ikäihmisten arkea ja tuoda taloudellisia säästöjä. Toisaalta uudistuvaa teknologiaa kohtaan on esitetty myös vastakkaista näkemystä. Uusi teknolo-gia voi tuoda uusia kalliita hoito- ja palvelumenetelmiä jotka voivat kasvattaa palvelun-tuottajan menoja (Valtiovarainministeriö 2015, 16).
Tutkimusaineistosta päätösosallisuus jää hyvin vähäiseksi. Lähipalvelut ja palveluver-kot työryhmän tavoitteena oli luoda yhteinen käsitys lähipalveluista. Kuitenkaan hank-keen aikana ei päästy yhteisymmärrykseen mitä maakunnalliset lähipalvelut ovat. Kes-ki-Suomen SOTE 2020 hankesuunnitelmassa todetaan: ”erityistä huomiota kiinnitetään palvelunkäyttäjien arvioihin kehitettävistä palveluista” Hankkeen aikana on tehty useita kyselyitä ja kuultu palveluiden käyttäjiä. Ikäihmisten palveluiden järjestämissuunnitel-maa on muutettu saatujen kommenttien pohjalta. Tutkimusaineiston pohjalta ikäihmis-ten näkemyksiä on kuultu vanhusneuvostojen kautta ja järjestämissuunnitelmat ovat olleet vanhusneuvostojen kommentoitavana. Tutkimuksen tulosten pohjalta päätösosal-lisuutta ilmeni aineistossa kaikista osallisuuden muodoista vähiten.
Keski-Suomen SOTE 2020 Hankesuunnitelmassa (2013, 18) todetaan seuraavasti:
”Prosessit halutaan tehdä läpinäkyviksi kuntalaisille. Prosessien avoimuus ja vyys edistää niiden yhteiskehittämistä palvelunkäyttäjien kanssa.” Prosessien
läpinäky-vyys tulee esille julkisella internetsivustolla, jonne on koottu hankkeen aikana tuotettua materiaalia. Näin tieto on julkista ja kaikkien saatavilla jotka käyttävät internettiä.
Hankkeen alussa on tehty kuntakierroksia ja kuultu kansalaisia ja lisäksi on tehty kyse-lyitä kansalaisille. Kuntakierrokset ja niiden yhteydessä pidetyt kansalaisillat mahdollis-tivat yhteisen keskustelun ja tiedon saannin tulevista palveluiden uudistuksien suunni-telmista. Ronja Kuokkasen (2017, 24) mukaan ikäihmiset osallistuvat ja haluavat vai-kuttaa asioihin mieluimmin erilaisissa tilaisuuksissa keskustelemalla. Kyselyihin tai erilaisten palautejärjestelmien kautta tapahtuva vaikuttamista ei koettu yhtä hyväksi menetelmäksi kuin kasvokkain tapahtuva keskustelu. (Kuokkanen 2017, 24.)
Ikäihmisten osallisuuden mahdollistaviksi tekijöiksi muodostui niin yksilön kuin orga-nisaation näkökulma. Yksilötasolla mahdollistavia tekijöitä ovat oman vastuun tiedos-taminen, oma aktiivisuus ja vastuun ottaminen omasta ikääntymisestä. Kansalaisen oma vastuu on määritelty ikäihmisen omasta elämästä lähtöisin ja kohdistuu oman elämän hallintaan. Vastuu kuvataan oman ikääntymisen kautta. Vastuuta palveluiden kehittä-mistä ei erikseen mainita, mutta aineiston pohjalta voidaan olettaa, että vastuuta on omien palveluiden, kansalaistoiminnan ja vapaehtoistyön osalta. Vastuun näkökulmasta, aineiston pohjalta arvioituna, osallisuuden tasoksi muodostuu yhteistoiminta, eli palve-luiden käyttäjät ovat aktiivisesti mukana palvepalve-luiden toiminnassa omien edellytyksiensä mukaan. Aineiston pohjalta ikäihminen nähdään aktiivisena toimijana, mutta epäsel-väksi jää miten huomioidaan ne ikäihmiset, jotka eivät kykene itse olemaan aktiivisia osallistujia.
Organisaatiotasolla mahdollistaviksi tekijöiksi muodostuivat toimijoiden yhteinen tieto- ja arvopohja joka ohjaa toimintaa. Lisäksi ikäihminen huomioidaan yksilönä, joka poh-jautuu asiakasosallisuuteen, voimavaralähtöisyyteen ja tasa-arvoiseen kohteluun. Voi-mavaralähtöisessä lähestymistavassa ikäihmiset nähdään voimavarana jota tulisi hyö-dyntää. Asta Suomi (2008, 117-118) esittääkin että voimavaralähtöisessä palvelutapah-tumassa asiakas nähdään aktiivisena, hänellä on oma elämänhistoria ja hänellä on mah-dollisuus kasvaa, oppia ja eheytyä. Voimavaralähtöinen työote pitää sisällään kokonais-valtaisen näkemyksen asiakkaasta ja se on suunnitelmallista jossa ei keskitytä yksistään asiakkaan ongelmiin vaan kiinnitetään huomio asiakkaan onnistumisen hetkiin ja hänen voimavaroihin. Omaisten rooli nähdään tärkeänä. (Suomi 2008, 117-118.)
Organisaati-ossa eri toimijoiden välistä työskentelyä ohjaa verkostomaisuus. TutkimusaineistOrganisaati-ossa verkostomainen työskentely pohjautuu ajatukseen, että kaikki ikäihmisten palveluihin liittyvät tahot olisivat mukana tuottamassa palveluita ja tukemassa ikäihmisen toimintaa omassa elinympäristössään. Verkostomaisessa työskentelyssä yhdistyvät eri toimijoiden tieto ja osaaminen. Verkostomainen työskentely edellyttää avointa vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken, mutta myös eri toimijoiden väliset vastuut ja roolit tulisi selkiyttää.
Vanhuspalveluiden työryhmän tavoitteena oli luoda Keski-Suomen ikäihmisten palve-luiden järjestämissuunnitelma 2020 ehdotus, jota voidaan hyödyntää kuntien omassa palveluiden suunnittelussa ja päätöksenteossa. Ikäihmisten palveluiden järjestämissuun-nitelman luonnosveriso 1.1 oli kommentoitavana kunnissa, kuntayhtymässä ja vanhus-neuvostoissa, joiden pohjalta on suunnitelmaan tehty muutoksia. Ikäihmisen näkökul-maa edustavat vanhusneuvostot. Suunnitelnäkökul-maa kommentoivat Jyväskylän, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Laukaan, Saarijärven, Toivakan ja Viitasaaren vanhusneuvostot.
Lisäksi suunnitelmaa ovat kommentoineet eri yhdistykset kuten Jyväskylän Ruskat, Uuraisten eläkkeensaajat, Vaajakosken eläkkeensaajat sekä Varttuneiden asumisoikeu-syhdistys JASO. Luonnosversiota on esitelty useissa seminaareissa ja työkokouksissa muun muassa eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnan seminaarissa. Maantieteellisesti on saatu kattavasti eri alueilla asuvien ikäihmisten näkemyksiä mukaan luonnokseen. Sosi-aali- ja terveydenhuollon palveluita kohtaan on esitetty kritiikkiä, että palvelujen saata-vuus, yhdenvertaisuus ja tasapuolisuus eivät toteudu kaikkialla Suomessa (STM 2011).
Tästä näkökulmasta Keski-Suomen SOTE 2020 hanke kattaa maantieteellisesti hyvin Keski-Suomen alueen ja näin ollen johtopäätöksenä voidaan esittää, että ikäihmisten palvelusuunnitelmaan on saatu kattava edustus maakunnasta, joka luo pohjaa palvelui-den saatavuudelle, yhpalvelui-denvertaisuudelle ja tasapuolisuudelle.
Lähipalvelut ja palveluverkot työryhmässä oli yhtenä tavoitteena määritellä mitä lähi-palvelut ovat Kesi-Suomen alueella. Tätä määrittelyä ei kuitenkaan pystytty tekemään koska näkemykset lähipalveluista ovat hyvinkin erilaisia eri alueilla. Työryhmän tulok-sena syntyi ehdotus Keski-Suomen sote -palvelumallista. Keski-Suomen sote-palvelumallin suunnittelu on lähtenyt liikkeelle palvelunkäyttäjän näkökulmasta. Mallin valmistelua on ohjannut ajatus, että asiakas, läheiset ja elinympäristö tarvittavine palve-luineen muodostavat kokonaisuuden, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat
tukemassa arjessa pärjäämistä. Kansalaisilloissa on kerätty kansalaisten näkemyksiä lähipalveluista ja käyty yhteistä keskustelua nykyisistä palveluista ja mahdollisista toi-veista uusista palvelumuodoista. Järjestöjen rooli on huomioitu lähipalvelut ja palvelu-verkot työryhmässä muun muassa niin, että Keski-Suomessa toimiville järjestöille on tehty kysely lähipalveluista. Toiminnan suunnittelussa on aidosti ollut kansalaisten nä-kökulmat mukana mutta tutkimusaineistosta ei voida tehdä johtopäätöksiä, miten kansa-laisten mielipiteet ja kehittämisehdotukset ovat vaikuttaneet palvelumalliin.
Tutkimusaineiston pohjalta palveluiden suunnittelu muodostuu suurelta osin jo palve-luissa mukana olevien näkemyksistä. Kokemusasiantuntijoita on käytetty suunnittelussa mukana, mutta rinnastaisin heidät myös palveluiden käyttäjiin. Kokemusasiantuntija on tai on ollut palveluiden käyttäjä. Vanhusneuvostot edustavat ikäihmisten päätöksenteko osallisuutta mutta epäselväksi jää millaisessa asemassa vanhusneuvostot ovat todellises-sa palvelujen järjestämissuunnitelmastodellises-sa. Jääkö vanhusneuvostojen osuus vain palvelui-den kommentoimiseen vai osallistuvatko he todelliseen päätöksentekoon? Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tuo myös esille vanhus-neuvostojen merkityksen. Vanhusneuvoston tehtävänä on toimia ikääntyneen väestön asioiden edistäjinä ja tuoda ikäihmisten ääntä kuuluville. (STM 2013.) Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa vanhusneuvostot ovatkin olleet hyvin edustettuna.
Keski-Suomen SOTE 2020 hanke pohjautuu sosiaali- ja terveysministeriön Kaste II ohjelmaan. Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen tavoitteet pohjautuvat Kaste II ohjel-maan ja ikäihmisten osallisuuden sisällöt vastaavat keskeisimpien sosiaali- ja terveys-ministeriön osallisuuden vaatimuksiin. (ks. luku 2.2.4) Hankkeessa on huomioitu tasa-arvon näkökulma muun muassa ottamalla alueellisesti eri toimijoita mukaan kehittämis-työhön. Vanhusneuvostot ovat olleet edustamassa ikäihmisten näkökulmaa ja kehittä-mistyössä on ollut mukana myös eri järjestöjä. Myöskin erityisryhmien tarpeita on huomioitu kuten kielivähemmistöjä. Ikäihmisten osallisuutta kuvataan aktiivisen toimi-jan kautta ja vastuun ottamista omasta ikääntymisestä korostetaan. Myöskin sosiaali- ja terveyspolitiikassa nämä asiat tulevat esille, mutta ei niin näkyvästi kuin tässä hank-keessa. (ks Taulukko 1) Hankkeen dokumenteissa käytetään termiä ”asiakaslähtöisyy-teen pohjautuva kehittäminen” eikä käytetä termiä asiakaskeskeisyys.
Asiakaslähtöisyy-teen pohjautuva kehittäminen onkin laaja-alaisempaa kehittämistoimintaa kuin asiakas-keskeisyys. (ks kuvio 1)
Ikääntymispolitiikan tavoitteena on parantaa ikäihmisten hyvinvointia muun muassa palveluiden kehittämisen kautta (THL 2016). Hyvinvoinnin näkökulma on myös tässä hankkeessa vahvasti esillä ikäihmisten elinympäristön ja palveluihin liittyvien asioiden kautta. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen pystyisi asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään ja turvallisesti. Ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen mahdollisiin tuleviin ongelmiin ohjaavat palvelujen kehittämisajatusta.
6.3 Johtopäätökset ja kehittämisehdotukset
Tutkimustuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että kyseessä on opinnäytetyö ja ikäihmisten osallisuuden tason arviointi perustuu yksistään Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen kirjallisiin dokumentteihin. Osallisuuden syvempi tarkastelu edellyttäisi laa-jempaa aineistoa, kuten erilaisia kyselyitä ja haastatteluja hankkeessa mukana olleille henkilöille. Ikäihmisiltä voidaan myös saada tärkeää tietoa palveluiden kehittämisestä jota tulisi hyödyntää. Heidän kokemukset ja ajatukset osallisuudesta antaisivat lisätietoa siitä, miten he ovat valmiita osallistumaan palveluiden kehittämistyöhön.
Tämän tutkimuksen perusteella ei voida tehdä kattavia johtopäätöksiä mutta tulokset ovat suuntaa antavia. Tuloksia voidaan hyödyntää ikäihmisten osallisuuden kehittämis-työssä, kuten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulevaisuudessa ikäihmisten määrä lisääntyy, mutta toisaalta ikääntyminen ei tarkoita aina palvelutarpeen lisäänty-mistä. Ikäihmisissä on paljon henkilöitä, joiden osaamista voisi hyödyntää muun muas-sa tieteellisen tutkimuksen kentällä.
Alla oleva kuvio esittää Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen ikäihmisten osallisuuden ilmenemisen.
KUVIO 4. Osallisuuden ilmeneminen Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa
Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen dokumenteista ei selvästi tule esille, mitä ikäih-misten osallisuudella tavoitellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Elina Nivalan ja Sanna Ryynäsen mukaan (2013, 35) tätä olisi hyvä pohtia, kun mietitään palveluiden kehittämistä osallisuuden näkökulmasta. Palvelujärjestelmä voi mahdollis-taa ikäihmisen osallisuutta jakamalla tietoa palveluiden uudistuksen tavoitteista ja toi-mintamalleista, sekä kehittämällä osallisuuden mahdollistavia toimintatapoja.
Tieto-osallisuus ilmenee Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen dokumenteissa yksilöta-solla oman elinympäristön ja palveluiden merkityksen tiedostamisena ja tiedon
tuotta-misena. Organisaation näkökulmasta ikäihmisen tieto-osallisuuden mahdollistavaksi tekijäksi muodostuu yhteinen tieto- ja arvopohja. Kun kaikilla toimijoilla on yhteinen tieto- ja arvopohja, niin se mahdollistaa yhteisen toiminnan kehittämisen. Tutkimusai-neiston pohjalta ikäihmisen osallisuus muotoutuu palvelujen tuottajan näkökulmasta.
Suunnitteluosallisuus ilmenee yksilötasolla henkilökohtaisena suunnitelmana ja elinym-päristön ja palveluiden suunnitteluun osallistumisena. Organisaatiotasolla ikäihmisten suunnitteluosallisuuden mahdollistaviksi tekijöiksi muodostuvat yksilölliset palvelu-suunnitelmat ja kansalaisten mukaan ottaminen palveluiden suunnitteluun.
Päätösosallisuutta ei tutkimusaineistossa juurikaan ollut. Muutamia yksittäisiä ilmauksia päätösosallisuudesta oli löydettävissä. Yksilötasolla päätösosallisuus ilmenee henkilö-kohtaisena päätöksenä, osallistumisena ja vaikuttamisena palveluiden järjestämisen pää-töksentekoon. Organisaatiotasolla ikäihmisten päätösosallisuuden mahdollistaviksi teki-jöiksi muodostuivat asiakasosallisuus päätöksenteossa ja tasa-arvoiset palvelut
Toimintaosallisuus yksilön näkökulmasta pitää sisällään oman elämän hallinnan, palve-lujärjestelmässä toimimisen ja kansalaistoiminnan. Organisaation näkökulmasta toimin-taosallisuus muodostuu voimavara- ja asiakaslähtöisyydestä, sekä verkostomaisesta työskentelystä. Verkostomainen työskentely lisää organisaation valmiuksia tukea asiak-kaiden osallisuutta (Lappalainen 2014, 78).
Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeessa ikäihmisen osallisuuden yleiseksi tasoksi muo-dostuu rajoitettu osallisuus. Kuitenkin hankkeessa oli yksittäisiä kohtia, joissa osalli-suuden taso ilmeni korkeammalla tasolla. Nämä kohdat löytyivät toimintaosalliosalli-suuden ulottuvuuksista.
Kehittämisehdotukset:
1. Kehitettävän palvelun peruskäsitteiden avaaminen niin että kaikilla toimijoilla on yhteinen käsitys asiasta.
Tutkimusaineistosta kävi ilmi, että peruskäsitteet ymmärretään hyvinkin eri lailla ja muun muassa asiakaslähtöisyydestä ja lähipalveluista ei päästy yhteisymmärrykseen mitä ne pitävät sisällään. Tämän tutkimusaineiston pohjalta yhteinen tieto- ja arvopohja luo yhtenäistä toimintamallia, joka tulisi ottaa toiminnan kehittämisessä huomioon.
Myöskin palveluiden kehittämisessä mukana oleville ikäihmisille peruskäsitteiden avaaminen voisi tuoda uusia näkökulmia. Heidän näkemykset muun muassa osallisuu-desta voivat olla erilainen kuin palvelujen tuottajan näkökulma, jolloin ikäihmisten oma näkemys voisi antaa peruskäsitteille uudenlaista ulottuvuutta.
2. Ikäihmisten mukaan ottaminen palveluiden kehittämisen jokaiseen vaiheeseen
Tutkimusaineiston pohjalta ikäihmisten osallisuus muotoutuu pääosin organisaation toiminnasta lähtöisin olevaksi. Tulisi pyrkiä löytämään erilaisia keinoja jolla saadaan myös ikäihmisten näkemykset paremmin esille. Tutkimusaineiston pohjalta ikäihmisen oma aktiivisuus on osallistumisen perustana. Kuitenkin kaikki ikäihmiset eivät aina ole aktiivisia toimijoita, joten tulisikin kiinnittää huomiota myös niihin, joilla omat voima-varat eivät riitä. Tutkimusaineistossa onkin tuotu esille uuden teknologian merkitystä ja sen hyödyntämistä. Teknologiset ratkaisut voivat olla yksi keino lisätä osallisuutta, mut-ta miten niiden ikäihmisten osallisuutmut-ta pystytään lisäämään joilla ei ole kykyjä käyttää uutta teknologiaa? Palveluiden kehittämisessä ikäihmisten tietoja ja taitoja voisi hyö-dyntää muutenkin kuin palvelunkäyttäjän näkökulmasta. Kehittämistyöhön voisi sitout-taa myös sellaisia ikäihmisiä jotka eivät ole vielä erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelui-den piirissä. Näin saataisiin näkökulmaa myös heiltä, jotka eivät vielä käytä palveluita, mutta ovat mahdollisesti jossakin vaiheessa tulossa palveluiden piiriin.
Mielenkiintoista olisi tutkia miten kotona asuvat ikäihmiset, jotka eivät vielä ole sosiaa-li- ja terveyspalveluiden piirissä, haluaisivat osallistua sosiaasosiaa-li- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Millaista osallisuutta he toivoisivat ja millaisia osallistumismenetelmiä he olisivat valmiita käyttämään. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, onko ikäihmisillä halua osallistua tutkimustyön tekemiseen kuten tekemällä haastatteluita toisille ikäihmi-sille ja tuottaa näin arvokasta tieto-aineistoa tutkimustyön pohjaksi. Ikäihmisissä on myös henkilöitä, joilla on tutkimusosaamista ja voisiko heitä myös hyödyntää ikäihmis-ten osallisuuden tutkimuskentällä?
LÄHTEET
Alanen Pentti 2008. Seurausten hoidosta syiden poistoon. Teoksessa Ashorn Ulla &
Lehto Juhani 2008 (toim.) Tutkijapuheenvuoroja terveydenhuollosta. Sosiaali- ja terve-ysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä, 17–29.
Alila Antti, Gröhn Kari, Keso Ilari & Volk Raija 2011. Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:1, Sosiaa-li- ja terveysministeriö, Helsinki.
Alila Antti, Gröhn Kari, Keso Ilari & Volk Raija 2011. Sosiaalisen kestävyyden käsite ja mallintaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:1, Sosiaa-li- ja terveysministeriö, Helsinki.