Tutkimus- ja kehityshankkeiden etiikka

Tekniseen tutkimukseen liittyy ongelmia, joita voidaan pitää eettisinä. Suurimmat niistä koskevat tutkimusten priorisointia (tutkimuskohteen valintaa) ja tutkimustulosten sovel-tamista. Tekninen tutkimus on useimmiten konkreettisiin päämääriin pyrkivää tutkimus- ja kehitystyötä. Yksipuolisuus tutkimusongelmien valinnassa saattaa joskus kohdata tekniikan tutkijoita: halutaan tutkia sitä, mikä alue tekniikan osalta kiinnostaa, eikä ensi-sijaisesti mietitä, mitä ongelmia tuleva sovellus voisi ratkaista tai mitä riskejä sovelluk-sella voisi olla. Toisaalta jokaisovelluk-sella tutkijalla tulisi olla mahdollisuus kieltäytyä sovelluk- sellai-sesta tutkimuksellai-sesta, jolla hän kokee selvästi olevan epäeettisiä päämääriä.

Ihmisen ja tekniikan vuorovaikutuksen tutkijoina meidän tulisi pohtia, mitkä tieteet ja arvotukset painottuvat ihmiskeskeisessä teknologiassa. Ei ole samantekevää, mitkä ovat omat arvovalintamme, tutkijayhteisömme ja tutkimuslaitoksemme arvovalinnat ja miten ne tulevat esiin tutkimustyössä. VTT:n tutkijoina meidän tulisi kenties pohtia, onko ajat-telutapamme ainut mahdollinen ja onko meillä kykyä ajatella toisella tavalla. Ovatko hahmottamamme visiot ainoita oikeita, vai olisivatko erilaiset tulevaisuudet mahdolli-sia? Miksi ja keiden kanssa verkostoidumme? Ovatko verkostomme virallisia vai epä-muodollisia, todellisia tarpeita artikuloivia, luottamukseen perustuvia viestintäkanavia?

Pystymmekö olemaan työssämme rehellisiä eli tunnustamaan sen, mitä tiedämme, ja ennen kaikkea sen, mitä emme tiedä? Välinpitämättömyys aiheuttaa tietämättömyyttä ja tietämättömyys ruokkii välinpitämättömyyttä. Olemmeko sitoutuneet tulevaisuuteen?

[193.]

Tutkimusetiikka voidaan jakaa tutkimuksen sisäiseen ja ulkoiseen etiikkaan. Tutkimuk-sen sisäinen etiikka liittyy tutkimukTutkimuk-sen sisäiseen maailmaan. Se viittaa tieteen tekemi-sen omaan normistoon, hyvään tieteelliseen käytäntöön, jonka noudattaminen takaa hyvälaatuisen tutkimuksen. Keskeisiä tutkimuksen sisäisiä eettisiä periaatteita ovat re-hellisyys, objektiivisuus ja huolellisuus. [243.] Tutkimuksen ulkoinen etiikka koskee tutkimuksen suhdetta ulkoiseen maailmaan: yhteiskuntaan ja niihin ihmisiin, jotka osal-listuvat tutkimukseen koehenkilöinä tai tutkimushenkilöinä.

Pätevä tieteellinen tutkimus edellyttää puolueettomuutta (objektiivisuutta), perustelta-vuutta (evidenssiä) ja julkisuutta. Tutkimuksen lähtökohdat ja olettamukset tulee ilmais-ta, tutkimuksen on oltava muiden kontrolloitavissa, ja tutkijan tulee alistua tiedeyhteisön julkiseen kritiikkiin.

Tärkeimmät tieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ovat seuraavat [152]:

1. Tutkimukselta on voitava perustellusti odottaa totuudenmukaisia ja ih-miskunnan hyvää edistäviä tuloksia.

2. Tutkimuksen on oltava puolueeton ja asiaperustein argumentoitu.

3. Tutkimuksesta ei saa aiheutua missään olosuhteissa huomattavaa kärsi-mystä tai pysyvää haittaa ihmisille.

4. Ihmisiä koehenkilöinä käyttävä tutkimus edellyttää koehenkilön vapaa-ehtoista ja riippumatonta suostumusta, joka perustuu täydelliseen tietoon kokeen luonteesta ja siitä mahdollisesti aiheutuvista haitoista (informed consent).

5. Eläimille ei saa aiheuttaa kohtuutonta kärsimystä, eikä koe-eläimiä saa käyttää tutkimuksissa, jotka voitaisiin suorittaa muulla tavalla.

6. Ihmistä koskevassa tutkimuksessa on säilytettävä luottamuksellisuus ei-kä kerättyjä henkilöä koskevia tietoja saa luovuttaa tai paljastaa ulko-puolisille.

7. Tutkimus ei saa aiheuttaa vaaraa elinympäristölle.

8. Tutkimuksessa ei saa käyttää harhauttamista, eikä sillä saa aiheuttaa ke-nenkään joutumista kohtuuttoman epäedulliseen asemaan (esimerkiksi placebo-tutkimukset). Mikäli tutkimuksen luonteen johdosta harhautus on välttämätöntä, tutkimuksen eettisyydestä on pyydettävä lausunto puo-lueettomalta osapuolelta (esimerkiksi eettiseltä toimikunnalta). Tällöin koetilanne on selitettävä rehellisesti kokeen jälkeen.

9. Eettinen vastuu tutkimuksesta säilyy aina tutkimuksen suorittajalla. Hä-nen on keskeytettävä tutkimus heti, mikäli hän arvioi riskien muodostu-neen kohtuuttoman suuriksi.

10. Tutkimustulokset on esitettävä rehellisesti silloinkin, kun tulokset eivät ole toivottuja.

VTT:ssä ikääntyvien teknologian kehityshankkeita toteutetaan mm. älykkäiden ympä-ristöjen, hyvinvointiteknologian, systeemikäytettävyyden, mobiilin vuorovaikutuksen, elintarviketeknologian ja rakentamisen alueilla. Suoranaisesti eettisiin kysymyksiin on otettu kantaa mm. kansallisessa NAVI-ohjelman KEN-hankkeessa (Käytettävyys ja eettinen arviointi NAVI-ohjelmassa) sekä mobiililaitekeskeisessä eurooppalaisessa MI-NAmI-projektissa, jossa teknisinä komponentteina kehitetään mm. massamuistitagia, tapahtumaherkkää tagia, uusia käyttöliittymäratkaisuja ja langattomia sensoreita. Tek-nologian kehittämisen lisäksi VTT:n rooleina projektissa ovat olleet ihmiskeskeisen suunnittelun soveltaminen teknologia-alustan suunnitteluun ja eettiset kysymykset. MI-NAmIssa esitellään ja arvioidaan jokapaikan tietotekniikan sovelluksia, jotka liittyvät käyttäjän tai kuluttajan arkipäivään, asumiseen ja terveydenhoitoon. MINAmIn käyttä-jäskenaariot rakennettiin ihmislähtöisen suunnittelun periaatteiden mukaan yhdessä eri-laisten käyttäjien kanssa. Kuusi eettistä perusohjetta perustuvat käyttäjäskenaarioille tehtyyn eettiseen arviointiin. Eettisessä arvioinnissa on huomioitu niin skenaarioiden käyttäjäarvioinneissa saatu palaute kuin myös hankkeen kansainvälisen eettisen

neuvot-telukunnan kommentointi. Tämän lisäksi hankkeen etiikkaosuutta on käsitelty kahdessa työpajassa. Tärkeimmiksi eettisiksi perusohjeiksi on hankkeessa tällä erää tunnistettu yksityisyyden suoja, itsemääräämisoikeus, arvokkuus, luotettavuus ja turvallisuus, e-osallisuuteen liittyvä saavutettavuus sekä teknologian rooli yhteiskunnassa. Nämä eetti-set perusohjeet puretaan hankkeessa tarkemmiksi käytännön sovelluksiksi.

NEAT-hanke järjesti keväällä 2008 seminaarin, jossa VTT:läiset pohtivat teknologian tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tavoitteena oli hahmottaa eettisiä kysymyk-siä erityisesti ikääntyvien teknologian kehittämiseen liittyvien hankkeiden suunnittelun, toteutuksen, kehitysratkaisujen ja sidosryhmien yhteistyömallien osalta. Seminaarissa tuli ilmi, että eettinen ajattelu on hankkeissa yleisesti ottaen suhteellisen ohutta. EU-projekteissa Euroopan komission ohjeet hankkeiden valmistelulle nostavat esiin tietty-jen eettisten kysymysten huomioimisen, ja näihin kysymyksiin komissio antaa ohjeita siitä, miten kysymyksiä voisi lähestyä, mutta muuten eettisten kysymysten tarkastelulle tutkimushankkeissa ei VTT:ssä juurikaan ole olemassa ohjeita. Euroopan komission ohjeet liittyvät seuraaviin kysymyksiin:

− vapaaehtoisen, riippumattoman suostumuksen hankkiminen

− sikiötutkimukseen liittyvät kysymykset

− yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset

− eläintutkimukseen liittyvät kysymykset

− kehitysmaita koskeva tutkimus

− tuotteiden kaksoisrooli (esim. mahdollinen käyttö sotilas- tai terrorismi-sovelluksissa).

NEAT-seminaarissa toivottiin eettisiä ohjeita tutkimusprojekteja laajempaan käyttöön ja spesifisti eri tutkimus- ja kehitystyön aihealueille, kuten rakennustoimialalle tai hyvin-vointiteknologian kehittämiseen.

Ikääntyvien teknologian tutkimushankkeiden kannalta oleellisina kysymyksinä nähtiin ylipäätään ihmisarvoon liittyvät tekijät, käyttäjän kontrolliin ja päätösvaltaan liittyvät kysymykset, erilaiset käytettävyysarvot, teknologian luotettavuus, tutkijoiden pätevyys ikääntymiseen liittyvässä problematiikassa, teknologian saavutettavuus, tekijänoikeuk-sien kunnioittaminen, käyttäjien valvonta ja monitorointi sekä yhteistyö eri tahojen kes-ken.

Seminaariin osallistuneet toivoivat kiinteämpää ja koordinoidumpaa yhteistyötä ikään-tyvien teknologian kehittäjien kesken VTT:n sisällä, mikä onkin toteutumassa AAL (Ambient Assisted Living) -alueella.

Seuraavia, hankkeen toteutuksen kannalta oleellisia eettisiä näkökulmia tuotiin esiin:

− Tutkimushankkeessa on säilytettävä puolueettomuus ja objektiivisuus.

− Tutkijan on kunnioittava luottamuksellisuusvaatimusta.

− Tutkijan on huomioitava työssään VTT:n arvot ja normit.

− Tutkimushankkeessa on selvitettävä ja huomioitava asiakkaan arvot.

− Tutkimushankkeessa on huolehdittava tulosten laajasta levittämisestä si-ten, että esimerkiksi kaikki sidosryhmät ovat tuloksista tietoisia.

− Tutkimushankkeessa on huolehdittava tulosten rehellisestä julkaisemises-ta; kaikkien oleellisten tulosten julkituonti.

− Tutkimushankkeessa on huomioitava tutkimusmenetelmien valinnassa myös sidosryhmät.

− Sidosryhmät on pyrittävä ottamaan laajasti mukaan tutkimusprojektiin.

− Tutkimushankkeessa tulisi pohtia hyötyjä projektin, kuluttajan, teollisuu-den ja yhteiskunnan näkökulmasta.

Ikääntyvien näkökulmasta esiin tuotiin seuraavaa:

− Kun hankkeen fokuksessa on ihminen eikä tekniikka, tulisi tämä huomi-oida tutkimusmenetelmien valinnassa.

− Ilon (hyvän) tuottaminen ikääntyneen elämään on yksi yleisesti tavoitel-tava päämäärä.

Lisäksi tutkijan eettisiksi ominaisuuksiksi lueteltiin vastuullisuus tiimityössä ja avuliai-suus kollegoja kohtaan. Tiimityön toimivuudella on huomattava merkitys onnistuneen toiminnan ja lopputuloksen aikaansaamisessa. Tiimityön etiikka nostaa esille kysymyk-set tiimin yhteistyöstä ja tiimiläisten keskinäiseen kritiikkiin suostumisesta. Eettisesti vastuullinen tiimi edistää keskinäistä vuorovaikutusta ja keskustelua suunnittelun pää-määristä ja ammatillisesta vastuusta.

VTT:n projektiohjeistukseen toivottiin eettisten näkökohtien huomioimista. Projektin kannalta pidettiin tärkeänä, että projektissa olisi projektin toteutuksen tukena suunnitel-ma eettisten kysymysten huomioimiseksi projektissa. Lisäksi pidettiin ihanteellisena, jos projektitiimissä voisi olla mukana ”eettinen äänitorvi”, joka huolehtisi eettisten ky-symysten esiin nostamisesta ja asiallisesta käsittelystä projektissa. Tämän lisäksi pidet-tiin suotavana, että projekteilla olisi yhteistyökumppaneina etiikkaan perehtyneitä asian-tuntijoita. Lisäksi korostettiin ammattietiikan sisällyttämistä VTT:n tutkijakoulutukseen.

Tekniikan alalla toimivalta odotetaan korkeaa ammattitaitoa. Tämä merkitsee niin oman alueen hallitsemista kuin myös tietoisuutta siitä, mihin omat kyvyt ja taidot eivät riitä.

Tästä syystä esimerkiksi jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oman alan seuraamista voidaan pitää eettisesti merkittävänä. Erityisesti tekniikan alueella omien ammatillisten rajojen tunteminen ja tätä kautta riskien hallinta tulisi nähdä erittäin tärkeänä.