Kenttäkokeiden eettisyys

Teknologian kehittämishankkeissa kehitettäviä ratkaisuja arvioidaan usein aidossa käyt-töympäristössä, esimerkiksi ikääntyneen henkilön kotona. Kenttäarvioinnin tavoitteena on arvioida lähes lopullisen tuotteen toiminnallisuutta ja varmistaa, että tuote vastaa käyttäjien, tehtävien ja käyttöympäristön vaatimuksia [17; 105; 121; 181]. Vasta arvioi-taessa sovellusta sen todellisilla käyttäjillä ja todellisessa käyttöympäristössä voidaan varmistua siitä, että sovellus vastaa käyttäjien todellisia tarpeita ja että se on mahdolli-simman toiminnallinen. Oikein suunnitellun kenttätutkimuksen avulla voidaan saada tietoa myös tuotteen tai palvelun vaikutuksista esimerkiksi käyttäjien elämänhallintaan ja elämänlaatuun.

Kenttäkokeessa tutkimuksen kohteena ovat tuoteprototyyppi, käyttäjä, sidosryhmät ja käyttökonteksti yhdessä. Kenttäkoe painottuu täten tuotteen toimintaympäristöön liitty-vien tekijöiden tutkimiseen. Kenttäkokeessa tuote on vuorovaikutuksessa käyttäjän, sidosryhmien ja ympäristön kanssa tavalla, jota useimmiten ei voida kuvitella etukäteen.

Siksi monet niin praktiset kuin eettisetkin ongelmat, joita ei voida ottaa huomioon ja joita on vaikea kuvitella laboratoriotesteissä, tulevat esille vain kenttäkokeissa.

Kenttäkokeessa pyritään saamaan selville tuotteen käytön oppimiseen ja käyttöön liitty-vien tekijöiden lisäksi mm. ympäristötekijöiden vaikutus oppimiseen ja tuotteen käyt-töön sekä se, kuinka paljon sovelluksen käyttö kuormittaa käyttäjää. Kenttäkokeen avul-la voidaan saada selville, miten tuote toimii käyttöympäristössään, ts. mikä merkitys käyttöolosuhteilla ja sidosryhmillä on, ja mitä uuden käyttötavan tai toimintamuodon luominen vaikuttaa koko infrastruktuurin toimintaan. Erityinen paino pitkäaikaisissa kenttätutkimuksissa on sen selvittämisessä, mikä merkitys tuotteella on henkilön elä-mänhallinnan ja elämänlaatuun liittyvien tekijöiden kannalta.

Kenttäkoe suoritetaan yleensä silloin kun tuote on prototyyppivaiheessa ja lähes valmis.

Arviointi voi olla luonteeltaan lyhytkestoinen – ”field validation” – tai pitkäkestoinen –

”long-term monitoring”. Se voi myös sisältää useita käytettävyystestausosioita, jolloin tutkija on seuraamassa tuotteen käyttöä. Tällöin yksi kenttäkokeen tuloksista on ns. on-gelmalista, joka sisältää prototyypin käyttöön liittyviä käytettävyysongelmia.

Kenttäkokeet vaativat koekäyttäjiltä paljon. Prototyyppi saatetaan jopa asentaa henkilön kotiin, millä on jo paljon niin käytännönkin kuin eettistä merkitystä. Se, että tutkija käy ikääntyneen henkilön kotona kokeen aikana useita kertoja seuraamassa tuotteen käyttöä, sisältää useita eettisiä kysymyksiä. Näiden vierailujen lukumäärä, aikataulujen sopimi-nen, kesto ja niissä eteneminen tulisi kaikki toteuttaa ikääntyneen henkilön ehdoilla.

Lisäksi tuotteen arviointiin käytettävää aikaa tulisi aina arvioida myös siitä näkökulmas-ta, mitä tuotteelle tapahtuu kokeilun jälkeen. Jos tuote esim. parantaa huomattavasti

henkilön elämänlaatua, onko eettisesti oikein ottaa se häneltä pois käyttökokeilun jäl-keen? Entä jos tuote jää koekäyttäjälle, kuinka kauan tuotekehittäjien tulisi toimia ns.

teknisenä tukena koekäytön jälkeen?

Ongelmaksi kenttäkokeissa muodostuukin teknologian toimivuus, sillä useinhan kokeil-tavat ratkaisut ovat prototyyppejä, joihin pyritään saamaan kenttäarvioinnin kautta pa-rannusehdotuksia. Hyvin laboratorio-olosuhteissa toimiva laite tai järjestelmä voi osoit-tautua hankalatoimiseksi elävässä ympäristössä, muihin järjestelmiin tai laitteisiin liitet-tynä ja ihmisen toimintaan kytketliitet-tynä. Yhtenä haasteena teknologian kehittämisessä onkin käyttäjätutkimuksessa käytettävien teknisten ratkaisujen toimivuus. Millaisia seu-raamuksia sillä on, jos laite ei toimikaan moitteettomasti? Millaisia ovat riskit ikäänty-neen kannalta, ja muodostuvatko ne liian suuriksi? Kuka kantaa vahinkotilanteessa vas-tuun?

Kenttäkokeen aikana tarvitaan aina teknistä tukea. Kun tuote on koekäytössä, käyttäjän tulisi saada tarvitsemansa tekninen tuki tuona aikana. Tuotekehittäjien tulisi siis varau-tua olemaan paikalla aina kun järjestelmässä tai laitteessa esiintyy ongelmia. Erityisesti tämä on merkittävää silloin, jos ikääntyneen päivittäisen selviytymisen jokin osa-alue on riippuvainen koekäytössä olevasta teknologiasta.

On tärkeää, että prototyyppi toimii kenttäkokeen aikana moitteettomasti. Mikäli tuote tai laite ei toimikaan, koehenkilö ei välttämättä ymmärrä, että se, että hän ei saa jotakin tehtävää suoritetuksi, johtuukin tuotteen teknisistä tekijöistä eikä hänestä itsestään.

Koehenkilö syyttää helposti itseään ja osaamattomuuttaan, jos tuotteen käytössä ilmenee ongelmia. Koko käyttökokeilusta voi tällöin tulla itsetuntoa alentava ja masentava ko-kemus. Siksi koehenkilölle on kaikissa mahdollisissa tilanteissa korostettava, että testat-tavana on tuote eikä henkilö itse.

Jos koekäyttäjä ei voi luottaa tuotteen toimivuuteen, se vaikuttaa huomattavasti myös kenttäkokeen tuloksiin. Koekäyttäjän voi olla myös vaikea eritellä tuotteen erilaisia mahdollisuuksia, jos hän kokee koko tuotteen toiminnaltaan epävarmaksi. Näitä tekijöi-tä vielä huomattavasti merkittekijöi-tävämpää eettiseltekijöi-tä kannalta on se, jos ikääntynyt kokee olonsa ahdistuneeksi tai pelokkaaksi kotiinsa asennettujen laitteiden tai järjestelmän vuoksi.

Kun tuote asennetaan käyttäjän kotiin, asennusvaihe ei saisi aiheuttaa häiriöitä kodissa eikä asennuksesta saisi koitua haittaa esimerkiksi kodin sisustukseen. Jos siis järjestel-män osia esimerkiksi kiinnitetään seinään tai lattiaan, tulisi tähän luonnollisesti ensin pyytää lupa ja yrittää tehdä työ mahdollisimman siististi.

Edellä on jo esitetty näkemyksiä koehenkilön kohtelusta. Kenttäkoetta suunniteltaessa ja koehenkilöitä valittaessa tulee huomioida kysymykset itsemääräämisoikeudesta (halu-aako henkilö todella osallistua tutkimukseen ja ymmärtääkö hän, mistä siinä on kyse), yksityisyyden suojasta (kysymykset esimerkiksi henkilön toiminnan valvonnasta tai monitoroinnista) sekä henkilön oikeudesta keskeyttää kokeilu. Tietoisen suostumuksen lisäksi henkilön tulisi olla kiinnostunut tuotteesta tai muuten motivoitunut sen koekäyt-töön.

Joskus käyttäjä saattaa ammentaa motivaationsa kyseenalaisista syistä. Koekäyttäjät saattavat esimerkiksi kokea, että tutkimuksessa heidän saamansa huomio on jo sinänsä niin merkittävää ja motivoivaa, että he kokevat tarvetta tästä syystä osallistua tutkimuk-seen ja jopa miellyttää tutkijoita. Joillakin tuotteilla saattaa olla koehenkilöille myös symbolista lisäarvoa. Voi esimerkiksi olla mukavaa kerskua naapureille, että on mukana arvioimassa uutta huipputeknologiaa. Näitä taustatekijöitä on tietysti vaikea eliminoida, mutta ainakin tutkija voi tulla tietoiseksi niistä ja yrittää lieventää niitä huolellisella haastattelulla.

Kenttäkokeen tutkijan ammattitaidolla ja asennoitumisella ikääntyvää koehenkilöä koh-taan onkin huomattava merkitys kenttäkokeen onnistumiselle. Tutkijan tulisi olla aidosti kiinnostunut koehenkilöstä, luoda tutkijan ja koehenkilön välille luottamuksellinen suh-de sekä edistää myönteisen ilmapiirin toteutumista tutkimustilanteessa.

Etenkin hyvin vanhojen henkilöiden kohdalla voi olla mahdollista, että käyttökokeilun aikana henkilö sairastuu tai jopa menehtyy. Tämäkin mahdollisuus tulisi ottaa huomi-oon kenttäkokeilun suunnittelussa ja pyrkiä pohtimaan, mitä eettisiä vaikutuksia tapah-tumalla voisi olla tutkimukseen osallistuvien muiden koehenkilöiden, sidosryhmien, yksittäisten tutkijoiden ja tutkimustiimin kannalta.