IT-osaaminen ja verkkolukutaito

ajatel-len olevan ikääntyvälle väestölle sovelias kommunikointimuoto:

sen kautta on mahdollisuus päästä valtaville tiedon lähteille, se mahdollistaa keskusteluryhmiin osallistumisen, se sallii käyttäjän toimia rauhallisesti ja kiirehtimät-tä, toisin kuin usein esimerkiksi puhelimessa, ja se mahdollistaa kaiken tämän oman kirjoitus- tai keittiönpöydän äärestä.

Tilasto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksen mukaan [246] Internetiä käytti miltei neljä viidestä 15–74-vuotiaasta suomalaisesta eli yli kolme miljoonaa henkilöä keväällä 2007 (kuva 3). Vähintään kerran viikossa Internetiä käytti 75 prosenttia väestöstä. Tie-dot ilmenevät Tilastokeskuksen vuosittain puhelinhaastatteluna tekemästä tieto- ja

vies-tintätekniikan käyttötutkimuksesta. Alle 40-vuotiaista melkein kaikki käyttivät Interne-tiä, mutta 40 ikävuoden jälkeen käyttäjien osuus alkoi vähetä, ja yli 60-vuotiaista Inter-netin www-sivuja selaili vain neljä kymmenestä. Miehistä ja naisista yhtä suuri osuus käytti Internetiä, mutta käyttäjäosuudet vaihtelivat jonkin verran ikäluokittain. Vain 60–

74-vuotiaat miehet olivat selvästi aktiivisempia Internetin käyttäjiä kuin samanikäiset naiset. Internetiä käytetään edelleen useammin taajaan kuin harvaan asutuilla alueilla, vaikka taajama-asteen mukaiset erot Internetin käyttäjäosuuksissa kaventuivat vuosi-kymmenen alussa. Vuoden 2003 jälkeen ero tiheimmin ja harvimmin asuttujen alueiden välillä on ollut noin 20 prosenttiyksikköä. Alle 40-vuotiaat käyttävät Internetiä likimain yhtä paljon eri alueilla, kun taas yli 40-vuotiaista Internetin www-sivuja selailevat use-ammin kaupungissa kuin maaseudulla asuvat. [246.]

Kuva 3. Käyttänyt Internetiä kolmen kuukauden aikana keväällä 2007, prosenttia 15–74-vuotiaista ikäryhmän ja sukupuolen mukaan (Tilastokeskus 2007a) [247].

Nyt vielä työelämässä mukana olevien ikääntyvien kynnys käyttää tieto- ja viestintäpal-veluja eläkkeelle jäämisen jälkeen ei luonnollisesti ole enää niin suuri kuin tämän päi-vän eläkeläisillä. Tämän hetken ikääntyneitä voisi kutsua ”puhelinsukupolveksi”, jonka on ehkä helpointa omaksua kokemuksensa pohjalta esimerkiksi erilaisia turvahälytysjär-jestelmiä. Suurten ikäluokkien ihmiset ovat ”tietokonesukupolvea”, joka on oppinut käyttämään tietokoneita ja muitakin välineitä. [118.]

SeniorWatch-tutkimuksen [235] mukaan yli 50-vuotiaat suomalaiset ovat ahkeria Inter-netin ja matkapuhelimen käyttäjiä. EU:ssa tehdyssä tutkimuksessa he pitävät kärkisijaa sekä matkapuhelinten omistuksessa että tekstiviestien lähettämisessä ja Internetin käyttö oli tuttua ikäryhmässä 50–59 vuotta (60 %). Tutkimuksessa todetaan, että koulutustaus-talla on suuri merkitys siihen, miten Internetiä ja tietotekniikkaa käytetään ja hyödynne-tään. Ikääntyneiden kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet tutkimusta siitä, että se antaa liian myönteisen kuvan suomalaisten ikääntyneiden tekniikan käytöstä, sillä vanhuuden alkamisiäksi on tutkimuksessa määritelty 65 vuotta ja päättymisiäksi 75 vuotta.

Suomalaisten tutkimusten mukaan Internetin käyttötavat ovat varsin lähellä toisiaan riippumatta siitä, onko käyttäjä nuori tai varttunut aikuinen tai työssä käyvä, opiskelija, yrittäjä vai työtön [187; 267]. Internetin käyttötarkoituksista sähköposti oli yleisin, mut-ta lähes yhtä usein Internetiä käytettiin tiedonhakuun ja erittelemättömään surffailuun.

Tavaroita ja palveluita koskeva tiedonhaku oli yhtä yleinen käyttötarkoitus kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa Internetin sähköisiä pankkipalveluja käytettiin suhteellisesti eniten: suomalaisista käyttäjistä lähes kaksi kolmesta käytti Internetin sähköisiä pankki-palveluita, kun osuus Tanskassa oli noin puolet. [187.]

Selvitettäessä tieto- ja viestintätekniikan käytön yleistymistä erilaisissa suomalaisissa kotitalouksissa vuodesta 1996 vuoteen 2002 havaittiin, että naistalouksien verkkoyhte-yksien kasvu oli miestalouksia nopeampaa. Tutkitulla aikavälillä naiset olivat hankki-neet paljon tietokoneita ja Internet-yhteyksiä. Tutkimuksen mukaan miehet ja nuoret ovat vähemmän kiinnostuneita Internet-yhteydestä kuin keski-ikäiset naiset. Vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta naisista hieman useampi kuin miehistä oli käyttänyt tieto-konetta kuluneen kolmen kuukauden aikana. Alueiden välillä on eroja tietotieto-konetta käyt-täneiden osuuksissa, mutta vasta ikäryhmästä 40–49-vuotiaat lähtien erot ovat selviä ja alueelliseen syrjäytymiseen viittaavia. 60–74-vuotiaiden ryhmässä alueiden väliset erot noudattavat selvästi niiden taajama-asteen eroja. Maaseudulla asuminen on yhteydessä tietokoneen käyttämättömyyteen 40 ikävuodesta alkaen. [187.]

Samaisessa tutkimuksessa [187] havaittiin, että kun 50–74-vuotiaista Internetin käyttä-jistä noin neljä prosenttia oli vuonna 1998 ostanut tai tilannut Internetistä jotakin, ke-väällä 2002 keskimäärin 13 prosenttia ilmoitti olleensa verkko-ostoksilla edeltäneen kolmen kuukauden kuluessa. Vanhimmassa ikäryhmässä Internetin vakiintunut käyttö oli vielä vähäistä ja pääasiassa miesten harrastus. Lienee niin, että naisten työpaikoilla on käytössä useammin tietokone ja Internet kuin miesten työpaikoilla. Samoin se, että naiset opiskelevat useammin kuin miehet, vaikuttanee lisäävästi sekä tietokoneen että Internetin käyttöön. Internetin käyttämisessä alueelliset erot olivat tietokoneen käyttä-mistä suurempia. Pääkaupunkiseutu oli kaikissa ikäryhmissä muita edellä. Muiden alu-eiden välillä taajama-asteen mukaiset erot alkoivat näkyä 30–39-vuotiaiden ryhmässä ja kasvoivat tasaisesti siitä iän myötä. [187.]

Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen mukaan henkilökohtainen sähköposti oli varsin ylei-nen alueesta tai ikäryhmästä riippumatta niillä, jotka olivat käyttäneet Internetiä viimei-sen kolmen kuukauden aikana. Vanhimmassakin ikäryhmässä yli puolet sähköpos-tiosoitteen omaavista käytti sitä vähintään viikoittain, mikä lienee osoitus siitä, että In-ternetin käyttäjiksi ryhtyneiden joukossa ainakin sähköposti on osoittautunut käyttäjille hyödyllisiksi tai muuten motivoivaksi. [187.]

Ikääntyneet vierastavat Internetin hyödyntämistä vielä monesti siksi, että Internetin käyttö koetaan vaikeaksi ja sisältötarjonta toisarvoiseksi [40; 51; 171]. Näkymä näytöllä tuntuu usein liian sekavalta, ja valtavasta tietomäärästä on vaikea erottaa oleellista. Li-säksi heikentynyt näkökyky, kuulo ja motoriikka vaikeuttavat tekniikan käyttöä. Monet myös pelkäävät Internetin käytön muodostuvan liian kalliiksi. Myös uskonnolliset syyt saattavat vaikuttaa Internetin käyttämättömyyteen. Pelko tietotekniikkaa kohtaan on myös yksi yleinen syy niillä, jotka eivät ole tulleet tutuiksi tietokoneen kanssa, ja monet pelkäävätkin rikkovansa laitteen sitä käyttäessään [97].

Ikääntyneillä on valmiuksia ja kiinnostusta Internetin hyödyntämiseen, kun ohjaus ja opetus on heille suunniteltua ja siihen varataan riittävästi aikaa [195]. Tutkittaessa ikääntyneiden Internetin käyttöä yli 55-vuotiailla pitkäaikaishoidossa olevilla todettiin, että Internetin ja sähköpostin käyttö voi olla vähentämässä depressiota [77]. Saadessaan mahdollisuuden Internetin käyttöön ikääntyneet kokevat Internetin tuotteena hyödylli-seksi ja ovat valmiita jopa tekemään verkko-ostoksia. Erilaiset Internetillä varustetut julkiset paikat, joissa ikääntyneetkin voisivat käyttää Internetiä, koetaan epämieluisina ja hankalasti saavutettavissa olevina. Ikääntyneet toivovat koulutusta ja tukea Internetin käyttöön ja kokevat olonsa tukalaksi virhetilanteissa. [58.]