5. Tutkimuksen tulokset
5.3. Tutkimuksen validiteetti ja jatkotutkimusaiheet
Tutkimukseen haastateltaviksi valitut henkilöt olivat ennestään tuntemattomia haastattelijalle, eli he eivät olleet tavanneet haastattelijaa aiemmin eikä heillä ollut yhteisiä kontakteja keskenään. Haastateltavaksi pyydettiin kaikkia Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella kehitysvammaisille uskontoa opettavia opettajia, joista
tutkimukseen oli halukkaita osallistumaan seitsemän. Tutkimusaiheen tarkan rajauksen vuoksi jätettiin pois sellaiset opettajat, jotka eivät tutkimuksen teon aikoihin opettaneet kehitysvammaisia oppilaita, sekä ne, joiden pienluokilla ei ollut kehitysvammaisia oppilaita. Moni erityisluokanopettajista ei itse opeta luokalleen uskontoa, mikä myös karsii osallistujajoukkoa. Tutkimukseen haastatellut opettajat olivat eri puolilta Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta, joten opettajat eivät olleet töissä samassa koulussa eivätkä kaikki tunteneet toisiaan.
Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluja tekemällä, jolloin haastattelun aikana esitetyt kysymykset eivät pohjautuneet tiukasti valmiiksi laadittuun
kysymyslomakkeeseen, vaan haastattelut kulkivat omaan tahtiinsa. Kuitenkin keskustelun teemat oli suunniteltu etukäteen, jotta aineistoja voitaisi vertailla keskenään ja niistä voitaisi nostaa esiin keskinäisiä yhteneväisyyksiä ja eroja.
Tutkimuksen tavoitteeksi ennen sen toteuttamista oli avata kehitysvammaisten lasten kanssa työtä tekevien opettajien maailmaa ja luoda laaja katsaus heidän työhönsä ja siihen mahdollisesti liittyviin erityiskysymyksiin. Tämä tavoite täyttyi hyvin, sillä tutkimus antaa laajan kuvan asioiden nykytilanteesta ja tuo esiin opettajien työhön liittyviä positiivisia ja negatiivisia asioita, jotka ovat osana heidän arkipäiväänsä.
Tämän tutkimuksen aiheesta ei ole suoraan tehty tutkimusta aiemmin.
Maaria Majuri ja Anni Torniainen ovat tehneet pro gradu -tutkielmansa vuonna 2011 luokanopettajien kokemuksista ja käsityksistä evankelisluterilaisen uskonnon
opetuksesta ala-asteella, mikä kyllä on aiheeltaan lähellä tätä tutkimusta, mutta siinä ei kuitenkaan keskitytty erityisopetuksen näkökulmaan. Tämän vuoksi nyt tehty tutkimus on itsessään tärkeä, sillä kehitysvammaisten lasten uskonnollisuutta ja uskonnonopetusta on käsitelty ylipäänsäkin suhteessa vähän eikä erityisopettajien työhön kuuluvaa uskonnonopetusta ole käsitelty paljoakaan. Erityisopetuksesta itsessään on tehty monia tutkimuksia eri luokka-asteita koskien, mutta ei uskonnonopetuksen näkökulmasta. Uskonto on kuitenkin sellainen aihe, joka
78
herättää ihmisissä paljon erilaisia tuntemuksia ja voi olla monella opettajalle hankala opetettava myös yleisopetuksessa. Kehitysvammaisuus tuo opetukseen omat
erityispiirteensä uskonnonopetukseen ja uskontoon liittyvien abstraktien asioiden vuoksi, sillä ne voivat olla yleisopetuksessakin vaikeita opettaa lapselle.
Opettajien näkökulma tutkimukseen valittiin sen vuoksi, että haluttiin keskittyä ala-asteikäisten lasten opetukseen, jolloin oppilaita haastateltaessa olisi haettava erityiset luvat haastatteluille, jos ne ylipäätään onnistuisivat, sillä suhteellisen moni ala-asteella olevista kehitysvammaista ei kykene vielä ensimmäisillä luokilla kommunikoimaan puhumalla tai kirjoittamalla muiden ikäistensä tavoin. Tässä tutkimuksessa ei siis ollut resursseja hankkia tietoa oppilailta itseltään, minkä vuoksi opettajilta suoraan saatu tieto on ensiarvoisen tärkeää.
Saman tutkimuksen voisi toistaa suuremmassa mittakaavassa, jolloin aineistoa voitaisi koota ympäri Suomea, jolloin voitaisi myös verrata alueellisia eroja kokemuksissa. Myös suurempi osallistujamäärä voisi antaa isompaa vaihtelua vastauksissa, jolloin voitaisi saada joistain aiheista, esimerkiksi tyytyväisyydestä työhön, enemmän myös eriäviä mielipiteitä. Olisi myös kiinnostavaa vertailla opettajien kokemuksia yleisopetuksen ja erityisopetuksen puolen
uskonnonopetuksesta, sillä tätä tutkimusta tehtäessä siitä ei löytynyt tehtyä
tutkimusta. Olisi mielenkiintoista saada tietoa siitä, missä määrin tässä tutkimuksessa saadut tulokset koskevat myös yleisopetusta, ja millaisissa asioissa yleisopetuksen opettajien mielipiteet eroavat tässä tutkimuksessa saaduista.
79 6 LÄHTEET
Antikainen, Ari & Rinne, Risto & Koski, Leena (2000) Kasvatussosiologia. Helsinki:
Werner Söderström Osakeyhtiö
Arvio, Maria & Aaltonen, Seija (2011) Kehitysvammainen potilaana. Helsinki:
Kustannus Oy Duodecim
Dimenäs, Jörjen & Andresen, Ragnhild & Cruickshank, Maureen & Ojala, Jorma &
Ratzki, Anne (toim.) (2006) Our Children – How can they succeed in school? A European Project about Mixed Ability and Individualised Learning. (Painopaikka Jyväskylä University Press, Jyväskylä, Finland 2006).
Fadjukoff, Päivi ja Pirttimaa, Raija (1991) Erityispedagoginen ajattelu Suomessa.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Hirsjärvi, Sirkka & Remes, Pirkko & Sajavaara, Paula (2013) Tutki ja kirjoita. 18.
painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Hellström, Martti (2008). Sata sanaa opetuksesta. Keskeisten käsitteiden käsikirja.
Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus
Holma, Tapio (1998) Eettinen opetus. Teoksessa Markku Pyysiäinen ja Jarkko Seppälä (toim.) (1998) Uskonnonopetuksen käsikirja. Helsinki: Werner Söderström Oyj.
Honkkila, Hannu (2000) Kohti viittomakielistä seurakuntaa. Teoksessa Malm, Anja (toim.) (2000) Viittomakieliset. Helsinki: Finn Lectura.
Ikonen, Oiva (toim.) (1996) Kehitysvammaisten lasten kommunikaatio-opetus.
Taustatietoa ja ohjeita opetusta varten. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Ikonen, Oiva (1999) Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? 2.painos. Helsinki:
Kehitysvammaliitto ry.
Ikonen, Oiva & Kunnas, Hilkka & Leväniemi, Marjo (1999) Ohjaus ja opetustaidot.
Teoksessa Oiva Ikonen (toim.) (1999) Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? 2.
painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
80
Juntunen, Hannu (1998) Opillisen aineksen opetus. Teoksessa Markku Pyysiäinen ja Jarkko Seppälä (toim.) (1998) Uskonnonopetuksen käsikirja. Helsinki: Werner Söderström Oyj.
Kallioniemi, Arto & Luodeslampi, Juha (toim.) (2005) Uskonnonopetus uudella vuosituhannella. Helsinki: Kirjapaja Oy
Kaski, Markus & Manninen, Anja & Pihko, Helena (2012) Kehitysvammaisuus.
5.painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy
Kivirauma, Joel (1999) Oppivelvollisuuskoulun vammaispolitiikka. Mistä on oppivelvollisuuskoulun vammaispolitiikka tehty? Teoksessa Susanna
Nouko-Juvanen, (toim.) (1999) Pyörätuolitango. Näkökulmia vammaisuuteen. Helsinki: Oy Edita Ab.
Kivirauma, Joel (2015) Erityisopetuksen historialliset kehityslinjat. Teoksessa Sakari Moberg & Jarkko Hautamäki & Joel Kivirauma & Ulla Lahtinen & Hannu
Savolainen & Simo Vehmas (2015) Erityispedagogiikan perusteet. 3.painos.
Jyväskylä: PS-kustannus
Lampinen, Reija (2007) Omat polut! Vammaisesta lapsesta täysvaltaiseksi aikuiseksi. Helsinki: Edita Publishing Oy.
Luomanen, Petri & Tiina (1998) Raamattuopetus. Teoksessa Markku Pyysiäinen ja Jarkko Seppälä (toim.) (1998) Uskonnonopetuksen käsikirja. Helsinki: Werner Söderström Oyj.
Matikka, Leena M. (1999) Elämänlaatu vammaispalvelujen tavoitteena.
Elämänlaadun arviointimenetelmät ja käyttötarkoitukset. Teoksessa Susanna Nouko-Juvanen (toim.) (1999) Pyörätuolitango. Näkökulmia vammaisuuteen. Helsinki: Oy Edita Ab.
Moberg, Sakari (1999) Integraatio ja sen tavoittelun ongelmat. Mistä integraatioajattelussa on kysymys? Teoksessa Oiva Ikonen (toim.) (1999)
Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? 2. painos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry.
Mäki, Iiris (1993) Monivammaisen lapsen arkipäivä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
81
Mäkisalo, Martti (toim.) (1997) Bibliodraama. Helsinki: Lasten keskus.
Numminen, Inkeri (1977) Vammainen lapsi. Jyväskylä: K. J. Gummerus Oy.
Oikarinen, Lauri (1993) Ihmisen uskon kehitys. James W. Fowlerin teorian
konsistenssin analyysi. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja, osa 184.
Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura.
Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Opetushallitus: Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
Porkka, Jouko (toim.) (2008) Johdatus kristilliseen kasvatukseen. Helsinki: LK-kirjat Pyysiäinen, Markku & Seppälä, Jarkko (toim.) (1998) Uskonnonopetuksen käsikirja.
Helsinki: WSOY
Rytivaara, Anne & Pulkkinen, Jonna & Takala, Marjatta (2012) Erityisopettajan työ:
opettamista yksin ja yhdessä. Teoksessa Markku Jahnukainen (toim.) (2012) Lasten erityishuolto ja –opetus. Tampere: Vastapaino.
Rönkkö, Marja-Leena& Lepistö, Jaana & Kullas, Sampsa (toim.) (2009) Monialainen opettajuus. Kasvatuksellisia näkökulmia oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Turku: Turun yliopisto
Simojoki, Henrik (2015) Lapsen elämänkysymykset - muuttuva uskonto osana lapsen elämää. Teoksessa Martin Ubani & Saila Poulter & Arto Kallioniemi (toim.) (2015) Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Helsinki: Lasten Keskus.
Takala, Marjatta (2010) Inkluusio, integraatio ja segregaatio. Teoksessa Marjatta Takala (toim.) (2010) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press
Takala, Marjatta (2010) Tuen eri muodot perusopetuksessa. Teoksessa Marjatta Takala (toim.) (2010) Erityispedagogiikka ja kouluikä. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.
Tarja Tolonen (toim.) (2000) Suomalainen koulu ja kulttuuri. Tampere: Vastapaino Ubani, Martin (2013) Peruskoulun uskonnonopetus. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus.
82
Vehmas, Simo (2005) Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan.
Helsinki: Gaudeamus Kirja Oy
Virtanen, Pirkko & Miettinen, Kaija (2007) Keskeisiä lähtökohtia
opetussuunnitelmatyössä. Teoksessa Oiva Ikonen & Pirkko Virtanen (toim.) (2007) Erilainen oppija – yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja
yhteisöllisyyden kehittämisestä. Opetus 2000. Jyväskylä: PS-kustannus Westwood, Peter (2011) Commonsense methods for children with special educational needs. 6. painos. London: Routledge.
83
LIITTEET Liite 1
Teemahaastattelun runko
1. Käsitys uskonnonopetuksesta:
1.1. Uskonnonopetuksen nykytilanne - mihin tyytyväinen
- onko jotain mihin haluaisi muutosta - kehitysvammaisten uskonnonopetus eroaa
- miten oppilaiden sijoittaminen luokille (integraatio jne.) 1.2. Opetussuunnitelma
- mihin tyytyväinen - onko kehitettävää - HOPS/HOJKS?
2. Kokemukset ja haasteet opetuksessa
2.1 Millaisia kokemuksia kehitysvammaisten opetuksesta - mikä mukavaa, mikä haastavaa
2.2. Opetuksen aihepiirit
- millaiset asiat kokee erityisesti mukaviksi opettaa - mitkä haasteellisiksi
- miten lähestyy näitä aiheita opetuksessa
- missä määrin ko. kokemukset koskee pelkästään kehitysvammaisia?
- entä erityisoppilaita yleisesti
- entä kaikkia saman ikäisiä oppilaita?
3. Opetus käytännössä 3.1. Opetusmetodit
- millaisia metodeja kokeillut uskonnonopetuksessa
Liite 1 - mitkä toimineet parhaiten, missä aiheissa?
84 - mitkä eivät ole toimineet?
3.2. Huomioonottaminen
- millaiset asiat hyvä huomioida
- millaisia periaatteita hänellä opetuksessa - oppilaiden HOJKSit – miten vaikuttaa - millaisia ongelmia ollut?
85
Liite 2 Ennakkotehtävä tutkimuksen haastattelua koskien
Kerro itsestäsi ja työstäsi hieman. Millainen sinun tutkintosi on, milloin olet valmistunut?
Millaisessa luokassa toimit opettajana ja minkä ikäisille lapsille opetat uskontoa?
Millaisista oppilaista opetettava ryhmä koostuu? Miten kehitysvammaisten opetus on järjestetty siinä koulussa, jossa opetat?
Kerro hieman, mitkä asiat saivat sinut hakeutumaan työhön kehitysvammaisten parissa. Millaista ajattelit työsi olevan etukäteen? Onko käsityksesi muuttunut, miten?
Voit myös kertoa muita asioita, joiden ajattelet olevan hyödyllisiä tuoda tietoon jo ennen haastattelua.
Terveisin Sanna-Marika Karppinen