Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta tarkastellaan arvioimalla mittaamisen ja sen tulosten luotettavuutta. Validiteetilla tarkoitetaan, onko tutkimuksessa mitattu yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä. Validiteettia tarkastellaan tässä sisältö-, näennäis- ja kriteerivaliditeetin näkökulmasta. (Burns & Grove 2009, 221–222, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 189–197.)
Tässä tutkimuksessa hyvinvointi- ja terveyskyselyillä kerätyt tiedot ovat tutkimuksen luotetta-vuuden perusta (Burns & Grove 2009, 221–222, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 190). Hyvinvointi- ja terveyskyselyjen kysymysten laatiminen moniammatillisesti COPE-in-deksiä hyödyntämällä sekä hyvinvointi- ja terveyskyselyjen kysymysten uudelleen muotoilu saadun palautteen perusteella parantavat sisältö- ja näennäisvaliditeettia (Burns & Grove 2009, 380-384, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 190–192).
Tutkija tutustui tutkimuksen kohteena olevaan ilmiöön tekemällä laajan kirjallisuuskatsauksen (Burns & Grove 2009, 221–222, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 189–197), jossa tietoa haettiin eri kansallisista ja kansainvälisistä tietokannoista. Systemaattisen kirjallisuuskat-sauksen avulla muodostettiin ja tarkennettiin tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja määritel-tiin tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja niiden väliset suhteet. Tiedonhaku tietokannoista on ku-vattu toistettavasti ja esitetty taulukossa (Taulukko 3). Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutki-musten laatua arvioitiin Joanna Briggs Instituutin (JBI 2014) arviointikriteeristöillä, minkä yh-teenveto on esitetty liitetaulukossa (Liitetaulukko 2.) Voidaan pohtia, kuinka hyvin tutkija on-nistui operationalisoimaan kirjallisuuskatsauksen avulla keskeiset käsitteet vai jäikö käsitteiden ulkopuolelle keskeisiä käsitteitä. Esimerkiksi olisiko toimintakyky-käsitteen avulla ollut mah-dollista laajentaa näkökulmaa omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen.
Tarkasteltaessa, mittaako hyvinvointi- ja terveyskyselyistä saatu tieto oikeaa ilmiötä, arvioi-daan, oliko hyvinvointi- ja terveyskysely riittävän kattava vai jäikö jokin omaishoitajien hyvin-voinnin ja terveyden osa-alue mittaamatta (Burns & Grove 2009, 380-384, Kankkunen & Veh-viläinen-Julkunen 2013, 190). Voidaan arvioida, oliko omaishoito käsitteenä määritelty riittä-vän tarkasti hyvinvointi- ja terveyskyselyissä. Hyvinvointi- ja terveyskyselyissä kysyttiin omaishoitajuuden kestoa. Tässä yhteydessä ei määritelty, tarkoittiko omaishoito, että siitä on tehty virallinen omaishoitosopimus. Omaishoitajille omaishoidon alkamisaikaa (epävirallinen / virallinen) voi myös olla vaikea muistaa, varsinkin jos omaishoitajan rooliin on ajauduttu.
Toisaalta voidaan arvioida, olisiko yli neljä vuotta omaishoitajina olleiden osuus ollut suurempi
iäkkäiden omaishoitajien keskuudessa, jos kysymyksen olisi ymmärretty tarkoittavan epäviral-lista omaishoitajuutta.
Kahden eri asian kysyminen samassa kysymyksessä (Oletteko saanut tietoa ja tukea / Käytät-tekö lääkkeitä säännöllisesti / Onko teillä ollut ongelmia lääkkeiden kanssa) on saattanut vai-kuttaa kysymyksen ymmärtämiseen ja omaishoitajien vastauksiin. Hyvinvointi- ja terveysky-selyissä kysyttiin omaishoitajien selviytymisestä IADL-toiminnoissa, mutta ei omaishoitajien PADL-toiminnoista selviytymisestä. Tämä olisi antanut tärkeää tietoa omaishoitajien fyysisestä hyvinvoinnista ja terveydestä sekä toimintakyvystä. Edellä mainittuihin seikkoihin ei ollut jäl-kikäteen mahdollisuutta vaikuttaa rekisteritutkimuksen ollessa kyseessä.
Tutkimustuloksissa esitetyt omaishoitajien käyttämät kokonaislääkityksen määrät saatiin las-kemalla omaishoitajien hyvinvointi- ja terveyskyselyyn kirjaama lääkitys. Voidaan pohtia, kir-jasivatko omaishoitajat esimerkiksi ilman reseptiä saatavia lääkkeitä hyvinvointi- ja terveysky-selyyn tai onko lääkitystä mahdollista muistaa, koska lääkkeitä on voitu määrätä useamman lääkärin toimesta. Myös pitkän lääkelistan kirjoittaminen on voitu kokea aikaa vieväksi tai jopa turhaksi. Osassa hyvinvointi- ja terveyskyselyjä pyydettiin katsomaan liitteenä olevaa lääkelis-taa, mitä ei kuitenkaan ollut tutkimushetkellä käytössä ja tämä vaikuttaa tutkimuksesta saatuun tietoon omaishoitajien lääkityksestä.
Hyvinvointi- ja terveyskyselyjä ei esitestattu tähän tutkimukseen liittyen (Burns & Grove 2009, 380-384, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 191). Hyvinvointi- ja terveyskyselyt olivat suhteellisen pitkiä, jolloin omaishoitajat ovat voineet kokea kysymyksiin vastaamisen työläänä.
Hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa käytettiin kahta erilaista hyvinvointi- ja terveyskyselyä, joiden toisistaan poikkeavat, teemat, kysymykset ja muuttujat on kuvattu taulukossa (Taulukko 4). Voidaan arvioida, kuinka kattavasti tutkija osasi valita hyvinvointi- ja terveyskyselyistä kes-keiset kysymykset ja muuttujat, joilla haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Kriteerivaliditeettia olisi voitu vahvistaa mittaamalla omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä kahdella eri mittarilla (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 192). Esimerkiksi hyvin-vointi- ja terveyskyselyistä saatua tietoa omaishoitajien hyvinvoinnista ja terveydestä olisi voitu mitata ja todentaa kliinisillä mittauksilla esimerkiksi omaishoitajien verenpaineena, painona, vyötärönympäryksenä, pituutena tai painoindeksinä, joita ei tähän tutkimukseen sisällytetty.
Tutkimuksen otos toteutettiin harkinnanvaraisena otoksena ja rekisteritutkimuksena. Tutki-mukseen osallistuneet omaishoitajat valittiin sopivuuden perusteella ja tällöin puhutaan näyt-teestä. Harkinnanvarainen otos ei ole vahva menetelmä siinä mahdollisesti harhaa aiheuttavien tekijöiden vuoksi. (Burns & Grove 2009, 353–354.) Rekisteritutkimus ja harkinnanvarainen otos mahdollistivat tutkimusaineiston saamisen lyhyemmässä ajassa ja edullisemmin verrattuna muihin tutkimus- ja otanta-menetelmiin. Rekisteritutkimuksen ja harkinnanvaraisen otoksen avulla oli mahdollista tuottaa tietoa uudesta näkökulmasta vähän tutkitulla hoitotyön osa-alu-eella eli yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvoinnista ja terveydestä hyvinvointi- ja terveys-tarkastuksissa. (Burns & Grove 2009, 352–353, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 105–106, Heino & Gissler 2017.)
Tutkimuksessa ei laskettu otokselle voima-analyysiä ennen otosta, mikä olisi parantanut tulos-ten luotettavuutta. (Burns & Grove 2009, 357–359, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 105–106). Tätä ei tehty, koska alkuperäisen suunnitelman mukaan otokseen oli tarkoitus hy-väksyä kaikki hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa ensimmäistä kertaa käyneet yli 65-vuotiaat omaishoitajat ajalla 1.10.2015–13.11.2017. Tästä suunnitelmasta poikettiin tiedonkeräämiseen ja -saantiin sekä aikatauluihin liittyvien haasteiden vuoksi. Tutkimuksen otos (N=89 omaishoi-tajaa) jäi siis suhteellisen pieneksi, vaikka rekisteriaineistossa kato ei usein ole ongelmana (Heino & Gissler 2017). Vastausten määrä oli kuitenkin riittävä tutkimuksen tilastollisten ana-lyysien tekemiseen (Burns & Grove 2009, 357–359, Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 106–108).
Tässä tutkimuksessa käytettiin sisällön erittelyä avoimien kysymysten analyysiin. Kyngäs ym.
(2011) suosittelevat sisällön erittelyn luotettavuuden arviointia, mikä tulisi arvioida kuten tut-kimuksen validiteetti ja reliabiliteetti. Tässä tutkimuksessa avoimien kysymysten sisällön erit-telyn osalta luotettavuutta on parannettu kuvaamalla sisällön erittely liitteessä (Liitetaulukko 3.) sekä esittämällä tutkimusraportissa luokittelu.
Tutkimuksen luotettavuutta tulee arvioida myös tulosten luotettavuuden eli sisäisen ja ulkoisen validiteetin näkökulmasta. Sisäinen validiteetti kuvaa tulosten johtumista tutkimusasetelmasta.
Tässä tutkimuksessa historian vaikutusta omaishoitajien vastauksiin hyvinvointi- ja terveysky-selyissä ei voida täysin poissulkea, vaikka omaishoitajat eivät ole tienneet hyvinvointi- ja ter-veystarkastuksissa käydessään tulevansa valituiksi tutkimukseen. He ovat kuitenkin voineet lu-kea tutkittavasta aiheesta ja vastata kysymyksiin saamansa tiedon mukaan. Tutkimus on
poik-kileikkaustutkimus, jolloin omaishoitajia ei jäänyt kesken tutkimuksen pois. Tutkimuksen si-säiseen validiteettiin voivat vaikuttaa valikoituminen ja kontaminaatio. Valikoituminen ilme-nee niin, että omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin on voinut osallistua ja valikoi-tua omaishoitajia, joiden hyvinvointi ja terveys ovat parempia tai he ovat aktiivisempia osallis-tumaan erilaisiin toimintoihin. He ovat myös voineet kontaminoitua aikaisemmissa kontak-teissa terveydenhuoltoon ja tulla tietoiseksi hyvinvointi- ja terveystarkastuksista sekä niiden sisällöstä. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 189–197.)
Ulkoinen validiteetti tarkoittaa, kuinka hyvin tutkimustulokset voidaan yleistää tutkimuksen ulkopuoliseen perusjoukkoon (Burns & Grove 2009, 221–222, Kankkunen & Vehviläinen-Jul-kunen 2013, 189–197). Tutkimuksen luotettavuutta parantaa, että tutkimukseen valittiin tutki-musaikana organisaation toimipisteessä kaikki ensimmäistä kertaa hyvinvointi- ja terveystar-kastuksissa käyneet yli 65-vuotiaat omaishoitajat. Näyte kattaa noin 88 % vuoden 2017 aikana tutkimusorganisaation toimipisteen hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa käyneistä 65 vuotta täyttäneistä omaishoitajista (Leikas 2018). Voidaan ajatella, että näyte edustaa perusjoukkoa.
Tässä tutkimuksessa tuli esille joitakin tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä omaishoitajien taus-tatekijöiden sekä omaishoitajien hyvinvoinnin ja terveyden välillä. Tulokset toivat esille tietoa, millä tekijöillä on yhteyttä omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksen otoskoko oli pieni, mikä vaikeuttaa tulosten yleistettävyyttä. Tulokset kuvaavat yli 65-vuotiaiden omais-hoitajien hyvinvointia ja terveyttä eräässä kaupungissa, joten tulosten yleistettävyyteen valta-kunnallisesti koskien yli 65-vuotiaita omaishoitajia, tulee suhtautua varauksella. Tutkimustu-loksia voidaan varovasti yleistää pohdittaessa yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä, mutta yksittäisiä johtopäätöksiä näistä ei voida tehdä. Tutkimustuloksia voidaan so-veltaa joiltakin osin hoitotyön käytäntöön kehitettäessä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hyvinvointi- ja terveyspalveluja yli 65-vuotiaille omaishoitajille ja hoidettaville.
Tutkimuksen reliabiliteetti kuvaa tulosten pysyvyyttä (Burns & Grove 2009, 377–380, Kank-kunen & Vehviläinen-JulKank-kunen 2013, 189). Tutkimuksen reliabiliteettia parantaa tutkimusai-neiston kerääminen käyttämällä omaishoitajien hyvinvointi- ja terveyskyselyä, missä oli hyö-dynnetty COPE-Indeksi-kyselyä. COPE-Indeksi-kysely on todettu käytettäväksi arvioitaessa omaishoidon kuormittavuutta ja ikääntyneiden henkilöiden omaishoitajien tuen tarvetta (Juntu-nen & Salmi(Juntu-nen 2011, 10–11.) Tutkimuksen reliabiliteettia heikentää, että omaishoitajien hy-vinvointi- ja terveystarkastuksissa oli käytetty kahta kysymyksiltään erilaista hyhy-vinvointi- ja terveyskyselyä (1 ja 2), joiden kysymyksistä tähän tutkimukseen tehtiin synteesi.
Tutkimuksen luotettavuutta arvioitaessa tulee huomioida tutkijan kokemus tutkimustyöstä, mikä on vähäistä. Pro gradu -tutkielma on perehdyttänyt sekä opettanut tutkijaa tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä tulosten tulkintaan ja raportointiin. Tutkijan äidinkieli on suomi, mikä on voinut vaikuttaa kirjallisuuskatsaukseen valittujen englanninkielisten tutkimus-ten tulkintaan ja ymmärtämiseen. Tutkimuksen luotettavuutta parantaa tutkijan kokemus klii-nisestä hoitotyöstä vuodesta 2000 alkaen sairaanhoitajana lähinnä pitkäaikaishoidon ja kuntou-tuksen alalta.