Tässä tutkimuksessa kuvattiin ja analysoitiin yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä hyvinvointi- ja terveyskyselyjen tiedon perusteella. Lisäksi selvitettiin, millainen yh-teys omaishoitajien taustatekijöillä on omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen. Jatkotutki-mushaasteena on kehittää ja vakiinnuttaa standardisoidun mittarin käyttöä yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa, jolloin näistä saadaan vertailtavaa tietoa.
Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää hyvinvointi- ja terveyskyselyjen lisäksi kliinisillä tutki-muksilla yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä ja tukevatko näistä saadut tulokset hyvinvointi- ja terveyskyselyistä saatuja tuloksia. Yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hy-vinvoinnin ja terveyden kehitystä sekä siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia voidaan tutkia pitkittäistutkimuksella. Lisäksi tulee selvittää, millainen yhteys on yli 65-vuotiaiden omaishoi-tajien toimintakyvyn eri osa-alueilla (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) omaishoiomaishoi-tajien hy-vinvointiin ja terveyteen sekä elämänlaatuun.
Pitkittäistutkimuksessa voidaan selvittää, millainen yhteys iäkkäiden hoidettavien avuntar-peella tai hoitoisuudella on yli 65-vuotiaiden omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen.
Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä tukevien palvelujen (vapaapäivien säännöllinen käyttö, kotihoidon palvelut, hoidettavan jaksohoito, omaishoitajien kuntoutus) säännöllisen käytön yhteyttä omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen voidaan myös tutkia pitkittäistutki-muksella.
LÄHTEET
Aaltonen M. 2015. Patterns of Care in the Last Two Years of Life. Care transitions and places of death of old people. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/98030/978-951-44-9902-9.pdf. Luettu 15.01.2018.
Ahonen J. Iäkkäiden lääkehoito. Vältettävät lääkkeet ja yhteisvaikutukset.Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. Number 66. Kopijyvä Oy, Kuopio. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0500-0/urn_isbn_978-952-61-0500-0.pdf Luettu 02.02.2018.
Adelman R.A, Tmanova L.L, Deldago D, Dion S & Lachs M. S.2014. Caregiver Burden. A Clinical Review 311(10), 1052- 1059.
Akpinar B, Kucukguclu Ö & Yener G. 2011. Effects of Gender on Burden Among Caregivers of Alzheimer's Patients. Journal of Nursing Scholarship 43(3), 248–254.
Allen A.P, Eileen A. Curranc E.A, Duggane A, Cryana J.F, Ní Chorcoráing A, Timothy G, Dinana T.G, Molloyg D.M, Kearneyc P.M & Clarkea G. 2017. A systematic review of the psychobiological burden of informal caregiving for patients with dementia: Focus on cogni-tive and biological markers of chronic stress. Neuroscience and Biobehavioral Reviews 73 (2017), 123–164.
Berglund E, Lytsy P & Westerling R. 2015. Health and wellbeing in informal caregivers and non-caregivers: a comparative cross-sectional study of the Swedish general population.
Health and Quality of Life Outcomes (2015) 13:109. DOI 10.1186/s12955-015-0309-2 Bremer P, Cabrera E, Leino-Kilpi H, Lethin K, Saks K, Sutcliffe C, Soto M, Zwakhalen S.M.G & Wübkerion A. 2015. Informal dementia care: Consequences for caregivers’ health and health care use in 8 European countries.Health Policy 119(11), 1459–1471.
Burns N & Grove S.K. 2009. The Practice of Nursing Research. Appraisal, Synthesis and Generation of Evidence. 6.painos. Saunders, USA.
Caputo J, Eliza K, Pavalko E.K & Hardy M.A. 2016. The Long-Term Effects of Caregiving on Women’s Health and Mortality. Journal of Family and Marriage 78(5), 1382–1398. Chappell N.L, Dujela C & Smith A. 2015. Caregiver Well-Being; Intersections of Relation-ship and Gender. Research of Aging 37(6), 623–645.
Colombo F, Llena-Nozal A, Mercier J & Tjadens F. 2011. Help Wanted? Providing and pay-ing for Long-Term care. OECD Health Policy Studies. OECD Publishpay-ing.
http://dx.doi.org/10.1787/9789264097759-en Luettu 31.10.2017.
Dröes R.M, Chattat R, Diaz A, Gove D, Graff M, Murphy K, Verbeek M, Vernooij-Dassen M, Clare L, Johannessen A, Roes M, Verhey F, Charras K & The Interdem Social Health Taskforce. 2016. Social health and dementia: a European consensus on the operationalization of the concept and directions for research and practice. Aging & Mental Health 21(1), 4–17.
DOI: 10.1080/13607863.2016.1254596 Luettu 29.09.2017.
Eurocarers. 2017a. Overview of carers' needs and existing support measure across Europe – 2017.
http://www.eurocarers.org/userfiles/files/factsheets/Eurocarers%20Situa-tion%20of%20carers%20in%20EU.pdf Luettu 31.02.2018.
Eurocarers. 2017b.Why addressing the needs of informal carers is a crucial issue for Europe.
http://www.eurocarers.org/userfiles/files/factsheets/Eurocarers%20-%20Intro_final.pdf Luettu 24.10.2017.
Eurocarers. 2017c. Annual Report 2016–2017. http://www.eurocarers.org/userfiles/files/An-nual%20Report%202016-2017%20-%20Revised%20version.pdf Luettu 20.11.2017.
Fonareva I & Oken B.S. 2014. Psysiological and functional consequences of caregiving for relatives with dementia. International Psychogeriatrics 26(5), 725–747.
Fredman L, Cauley J.A, Hochberg M, Ensrud K.E & Doros G. 2010. Mortality Associated with Caregiving, General Stress, and Caregiving-Related Stress in Elderly Women: Results of Caregiver-Study of Osteoporotic Fractures (SOF). Journal of the American Geriatrics Society 58(5), 937–943.
Garlo K, O’Leary J.R, Van Ness P.H & Fried T.R. 2010. Caregiver Burden in Caregivers of Older Adults with Advanced Illness. Journal of the American Geriatrics Society 58(12), 2315–2322.
Gibbons C, Creese J, Tran M, Chambers L, Weaver B & Bedard M. 2014. The Psychological and Health Consequences of Caring for a Spouse With Dementia: A Critical Comparison of Husbands and Wives. Journal of Women & Aging 26, 3–21.
Gupta S, Isherwood G, Jones K & Van Impe K. 2015. Assessing health status in informal schizophrenia caregivers compared with health status in non-caregivers and caregivers of other conditions. BMC Psychiatry15(1), 1–11.
Hakala P. 2015. Ikääntyneiden ravitsemus. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskir-jasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01086 Luettu 13.03.2018.
Heino A & Gissler M. 2017. Terveysrekisterien laatu vaatii työtä ja rahaa. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 133(20), 1861–1862. http://www.duodecimlehti.fi/api/pdf/duo13963 Luettu 15.1.2018.
Heloma A, Helakorpi S, Heliövaara M & Ruokolainen O. 2012. Elintavat. Teoksessa Koski-nen S, Lundqvist A & Ristiluoma N. (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Raportti 68. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Saarijärvi, 44–46.
Helldán A & Helakorpi S. 2014. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys ke-väällä 2013 ja niiden muutokset 1993–2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 15.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-188-4. Luettu 28.01.2018.
Helsingin julistus. 1964. WMA Declaration of Helsinki – Ethical Principles for Medical Re-search Involving Human Subjects. Word Medical Association. https://www.wma.net/policies- post/wma-declaration-of-helsinki-ethical-principles-for-medical-research-involving-human-subjects/ Luettu 12.1.2018.
Helsingin Julistus 2014. Maailman Lääkäriliiton Helsingin Julistus. Lääkäriliitto.
https://www.laakariliitto.fi/liitto/etiikka/helsingin-julistus/170316/Luettu 12.1.2018.
Henkilötietolaki 523/1999.
Hiel L, Beenackers M.A, Rendersbc C.M, Robroeka S.J.W, Burdorf A & Croezen S. 2015.
Providing personal informal care to older European adults: Should we care about the caregiv-ers' health? Preventive Medicine 70(2015), 64–68.
Hirvensalo M, Rasinaho M, Rantanen T & Heikkinen E. 2013. Liikunta. 3.painos. Teoksessa Heikkinen E, Jyrkämä J & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim, Saarijärvi, 474–484.
Huber M, Knottnerus J.A, Green L, van der Horst H, Jadad A.R, Kromhout D, Leonard B, Lorig K, Loureiro M.I, van der Meer J.W.M, Schnabel P, Smith R, van Weel C & Smid H.
2011. How should we define health? BMJ 2011;343:d4163 doi: 10.1136/bmj.d4163 Joanna Briggs Institute. JBI. 2014. Reviewer’s Manual 2014. http://joannabriggs.org/as-sets/docs/sumari/reviewersmanual-2014.pdf. Luettu 19.9.2017.
Jokinen H. 2017. Tiedoksianto sähköpostilla 05.10.2017. Palveluohjauspäällikkö. Vanhusten palveluohjaus. Julkaisematon lähde.
Juntunen K & Salminen A-L. 2011. Omaishoitajien jaksamisen ja tuen tarpeen arviointi.
COPE -indeksi suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön. Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 78. Tampereen yliopistopaino, Tampere.
Juntunen K & Salminen A-L. 2014. Mikä omaishoitajia kuormittaa? Omaishoitajien jaksami-nen ja tuen tarve COPE-indeksillä mitattuna. Teoksessa Tillman P, Kalliomaa-Puha L & Mik-kola H. (toim.) Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia.
Kela työpaperi 59, 69–79. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144109/Tyopape-reita69.pdf?sequence=1 Luettu 19.03.2018.
Jylhä M & Leinonen R. 2015. Koettu terveys. 3.painos. Teoksessa Heikkinen E, Jyrkämä J &
Rantanen T. (toim.) Gerontologia. Duodecim, Saarijärvi, 381–390.
Kaivolainen M. 2017. Laki muuttui -muuttuuko omaishoitajan arki? Esitelmä 14.2.2017. Ke-hittyvä vanhustyö-messut. Kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja läheiset-liitto ry. Julkaise-maton lähde.
Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. 3. uudistettu painos.
Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Kampman O, Heiskanen T, Holi M, Huttunen M.O & Tuulari J. 2017. Masennuksen monet kasvot. 1. painos. Teoksessa Kampman O, Heiskanen T, Holi M, Huttunen M.O & Tuulari J.
(toim.) Masennus. Duodecim, Tallinna, 10–28.
Kaschowitz J & Brandt M. 2017. Health effects of informal caregiving across Europe: A lon-gitudinal approach. Social Science & Medicine 173 (2017), 72–80.
Kehusmaa S, Autti-Rämö I & Rissanen P. 2013. Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin. Yhteiskuntapolitiikka 78(2), 138–150.
Kehusmaa S. 2014. Hoidon menoja hillitsemässä. Heikkokuntoisten kotona asuvien ikäihmis-ten palvelujen käyttö, omaishoito ja kuntoutus. Kelan tutkimusosasto. Sosiaali- ja terveystur-van tutkimuksia 131. Juvenes Print, Tampere.
Kehusmaa S & Erhola K. 2018. Kotihoito omaishoidon palveluna. Tutkimuksesta tiiviisti 1.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-998-9 Lu-ettu 11.03.2018.
Kim H, Chang M, Rose K & Kim S. 2012. Predictors of caregiver burden in caregivers of in-dividuals with dementia. Journal of Advanced Nursing 68(4), 846–855.
Kivelä S-L. 2013. Uni. Teoksessa Heikkinen E, Jyrkämä J & Rantanen T. (toim.) Gerontolo-gia. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 364–371.
Korhonen H. 2017. Suullinen tiedoksianto 14.12.2017. Palveluohjaaja. Vanhusten palveluoh-jaus. Julkaisematon lähde.
Koskinen S, Manderbacka K & Aromaa A. 2012. Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus.
Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A & Ristiluoma N. (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvin-vointi Suomessa 2011. Raportti 68. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Saarijärvi, 77–81.
Käypä hoito -suositus: Alkoholiongelmaisen hoito. 2015. Suomalaisen Lääkäriseuran Duode-cimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäri-seura Duodecim, Helsinki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suosi-tus?id=hoi50028/151104/ Luettu 02.03.2018.
Käypä hoito -suositus: Depressio. 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50023#s1/160706/ Luettu 01.03.2018.
Käypä hoito -suositus: Liikunta. 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki.
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50075#s1/160312/ Luettu 02.03.2018.
Käypä hoito -suositus: Muistisairaudet. 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, So-cietas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdis-tyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen aset-tama työryhmä.Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki.
http://www.kaypa-hoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50044/170127/ Luettu 02.03.2018.
Käypä hoito -suositus: Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus. 2012. Suomalaisen Lääkäri-seuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalai-nen Lääkäriseura Duodecim, Helsinki. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suosi-tus?id=hoi40020#K1 Luettu 19.03.2018.
Käypä hoito -suositus: Unettomuus. 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suo-men Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Hel-sinki. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067#s1 /170824/Luettu 02.03.2018.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2) 138-148.
Laki omaishoidon tuesta 937/2005.
Lallukka T, Kronholm E, Partonen T & Lundqvist A. 2012. Uni. Teoksessa Koskinen S, Lundqvist A & Ristiluoma N. (toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.
Raportti 68. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Saarijärvi, 59–61.
Leikas M. 2018. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin osallistuneet vuonna 2017. Tiedoksianto sähköpostilla 27.02.2018. Palveluesimies. Vanhusten palveluohjaus. Jul-kaisematon lähde.
Linnosmaa I, Jokinen S, Vilkko A, Noro A & Siljander E. 2014. Omaishoidon tuki. Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. Terveyden ja hyvinvoin-ninlaitos. Raportti 9. https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/03/Selvitys-omaishoi-don-tuen-palkkiosta-2012_THL.pdf Luettu 21.09.2017.
Litzelman K, Tesauro G & Ferrer R. 2017. Internal resources among informal caregivers: tra-jectories and associations with well-being. Quality of Life Research. doi: 10.1007/s11136-017-1647-9.
Lloyd J, Patterson T & Muers J. 2016. The positive aspects of caregiving in dementia: A criti-cal review of the qualitative literature. Dementia15(6), 1534–1561.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea. 2018. Iäkkäiden lääkehoito.
http://www.fimea.fi/vaestolle/iakkaiden_laakehoito Luettu 02.02.2018.
Metsämuuronen J. 2008. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 4. painos. Opiskeli-jalaitos. International Methelp Ky. Gummerus Kirjapaino Oy, Vaajakoski.
Mitchell L.A, Hirdes J, Poss J.W, Slegers-Boyd C, Caldarelli H & Martin L. 2015. Informal caregivers of clients with neurological conditions: profiles, patterns and risk factors for dis-tress from a home care prevalence study. BMC Health Services Research 15(1), 1–12.
Murto J, Kaikkonen R, Pentala-Nikulainen O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Kosken-niemi T, Jussmäki T, Vartiainen E & Koskinen S. 2017. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus ATH:n perustulokset 2010-2017. Verkkojulkaisu. www.thl.fi/ath Luettu 29.01.2018.
Mäkelä M, Vilkko A, Blomgren J, Sainio P, Koskinen S & Noro A. 2012. Avun tarve, saami-nen ja antamisaami-nen. Avun antamisaami-nen. Teoksessa Koskisaami-nen S, Lundqvist A & Ristiluoma N.
(toim.) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Raportti 68. Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos, Saarijärvi, 199–201.
Nurmi I. 2000. Yli 60-vuotiaiden kaatumistapaukset laitoshoidon aikana. Vaaratekijät, kus-tannukset ja selviytyminen. Helsingin yliopisto. Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto. Väitöskirja. https://www.researchgate.net/profile/Ilona_Nurmi-Luethje/publica-
tion/271828046_Falls_among_people_over_60_years_old_during_instituti- onal_care_Risk_factors_costs_and_survival/links/54d254ec0cf25017917dc9ff/Falls-among-people-over-60-years-old-during-institutional-care-Risk-factors-costs-and-survival.pdf. Lu-ettu 29.01.2018.
de Oliveira DC & Hlebec V. 2016. Predictors of satisfaction with life in family carers: evi-dence from the Third European Quality Life Survey. Teorija in Praksa 53(2), 503-522.
https://www.fdv.uni-lj.si/docs/default-source/tip/tip_2_2016_oliveira_idr.pdf?sfvrsn=2 Luettu 31.10.2017.
Pajala. S. 2012. Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. 4.painos. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos.
Opas 16.Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere.
Papastavrou E, Charalambous A, Tsangari, H & Karayiannis G. 2012. The Burdensome and Depressive Experience of Caring: What Cancer, Schizophrenia, and Alzheimer’s Disease Caregivers Have in Common. Cancer Nursing 35(3), 187–194.
Pinquart M & Sörensen S. 2006. Gender Differences in Caregiver Stressors, Social Re-cources, and Health: An Updated Meta-Analysis. Journal of Gerontology: Psychological Sci-ences 61(1), 33–45.
Pinquart M & Sörensen S. 2011. Spouses, Adult Children and Children-in-Law as Caregivers of Older Adults: A Meta-Analytic Comparison. Psychology and Aging 26(1), 1–14.
Pottie C.G, Burch K.A, Thomas L.P.M & Irwin S.A. 2014. Informal Caregiving of Hospice Patients. Journal of Palliative Medicine 17(7), 845–856.
Purhonen M, Nissi-Onnela S & Malmi M. 2011. Omaishoidon yleisyys ja monimuotoisuus.
Teoksessa Kaivolainen M, Kotiranta T, Mäkinen E, Purhonen M & Salanko-Vuorela M.
(toim.) Omaishoito. Tietoa ja tukea yhteistyöhön. Duodecim, Hämeenlinna, 12–23.
Pöysti M.M, Laakkonen M-L, Strandberg T, Savikko N, Tilvis R.S, Eloniemi-Sulkava U &
Pitkälä K.H. 2012. Gender Differences in Dementia Spousal Caregiving. International Jour-nal of Alzheimers Disease 2012. doi: 10.1155/2012/162960
Rantanen T & Sakari R. 2013. Toimintatestit. Teoksessa Heikkinen E, Jyrkämä J & Rantanen T. (toim.) Gerontologia. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 315–321.
ReTki. 2017. Rekisteritutkimus. https://rekisteritutkimus.wordpress.com/rekisteritutkimus/
Luettu 15.1.2018.
Roth D.L, Fredman L & Haley W.E. 2015. Informal Caregiving and Its Impact on Health: A Reappraisal From Population-Based Studies. The Gerontologist 55(2), 309–319.
Schoenmakers B, Buntinx F & Delepeleire J. 2010. Factors determining the impact of care-giving on caregivers of elderly patients with dementia. A systematic literature review. Ma-turitas 66(2), 191–200.
Shemeikka R, Buchert U, Pitkänen S, Pehkonen-Elmi S & Kettunen A. 2017. Omaishoitajien tarvitsemat tukitoimet tehtävässä selviytymiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoi-minnan julkaisusarja 37. http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/37_Omaishoita-
jien+tarvitsemat+tukitoimet+teht%C3%A4v%C3%A4ss%C3%A4+selviytymi-seen_.pdf/1da2c441-abd8-4a2f-a6ef-666ab8d48d7a?version=1.0 Luettu 23.09.2017.
Sotkanet.fi. 2017a. Omaishoidon tuki 1993-2015. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index Luettu 29.01.2018.
Sotkanet.fi. 2017b. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneitä 65 vuotta täyttäneitä hoitajia vuoden aikana yhteensä, kunnan kustantamat palvelut. https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/tau-
lukko/?indicator=sy4PBwA=®ion=szaqsDb3AwA=&year=sy4rBwA=&gen-der=t&abs=f&color=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201709141202 Lu-ettu 25.01.2018.
Sotkanet.fi. 2017c. Omaishoidon tuen 65 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vas-taavanikäisestä väestöstä.
https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/taulukko/?indica-
tor=s050BAA=®ion=s07MBAA=&year=sy4rBwA=&gender=t&abs=f&co-lor=f&buildVersion=3.0-SNAPSHOT&buildTimestamp=201709141202 Luettu 26.02.2018.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2014. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriö, Raportteja ja muistioita 2.
http://www.jul-kari.fi/bitstream/handle/10024/116146/URN_ISBN_978-952-00-3483-2.pdf?sequence=1 Lu-ettu 20.09.2017.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Kuntainfo: Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkas-tusten toteuttaminen. http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/genomforande-av-undersoknin-gar-av-narstaendevardarnas-valmaende-och-halsa/12022012 / Luettu 22.09.2017.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Kärkihanke - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vah-vistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Hankesuunnitelma. Sosiaali- ja terveysministeriö, Ra-portteja ja muistioita 41. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3823-6 Luettu 11.03.2018.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja pal-velujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriö, Julkaisu 6. Kuntaliitto, Hel-sinki. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8 Luettu 12.02.2018.
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017b. Omaishoito. http://stm.fi/omaishoito Luettu 20.09.2017.
Stansfeld J, Stoner C.R, Wenborn J & Vernooij-Dassen M. 2017. Positive psychology out-come measures for family caregivers of people living with dementia: a systematic review. In-ternational Psychogeriatrics 29(8), 1281–1296.
Suutama T. 2013. Muisti ja oppiminen. Teoksessa Heikkinen E, Jyrkämä J & Rantanen T.
(toim.) Gerontologia. 3. painos. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki, 216–235.
Suominen M, Puranen T & Jyväkorpi S. 2013. Ravitsemus muistisairaan kodissa. Loppura-portti. Suomen Muistiasiantuntijat ry. Trinket Oy.
https://gery-fi-bin.di- recto.fi/@Bin/780993ae70da4d9a00f2b0a875bf7d1b/1517245640/applica-tion/pdf/187899/loppuraportti.indd.pdf Luettu 29.01.2018.
Svendsboe E, Terum T, Testad I, Aarsland D, Ulstein I, Corbett A & Rongve A. 2016. Care-giver burden in family carers of people with dementia with Lewy bodies and Alzheimer’s dis-ease. International Journal of Geriatric Psychiatry 31, 1075–1083.
Sörensen S & Conwell Y. 2011. Issues in Dementia Caregiving: Effects on Mental and Physi-cal Health, Intervention Strategies, and Research Needs. The American Journal of Geriatris Psychiatry 19(6), 491–496.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2018a. Hyvinvointi- ja terveyserot. Eriarvoisuus. Keskeisiä käsitteitä. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasit-teita/160823 /151705/ Luettu 09.02.2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018b. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen.
Ikääntyneiden tapaturmat. https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-
johtaminen/turvallisuuden-edistaminen/tapaturmien-ehkaisy/ikaantyneiden-tapatur-mat/171120/ Luettu 29.01.2018.
Tikkanen U. 2016. Omaishoidon arki. Tutkimus hoivan sidoksista. Helsingin yliopisto. Val-tiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja. 5. Väitöskirja. Unigrafia, Helsinki.
Tilastokeskus. 2017. Väestö. Väestörakenne.
http://www.tilastokes-kus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#v%C3%A4est%C3%B6ennuste Luettu 28.02.2018.
Tillman P, Kalliomaa-Puha L, Mattila Y, Ahola E & Mikkola H. 2014. Kyselytutkimus vuonna 2012 omaishoitajana olleille – kyselyn toteutus ja omaishoitajien, omaishoidettavien ja omaishoitotilanteen perustiedot. Teoksessa Tillman P, Kalliomaa-Puha L & Mikkola H.
(toim.)Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela työpa-peri 59, 56–68.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144109/Tyopape-reita69.pdf?sequence=1 Luettu 30.01.2018.
Toljamo M, Perälä M-L & Laukkala H. 2012. Impact of caregiving on Finnish family care-givers. Scandinavian Journal of Caring Sciences 26, 211–218.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf Luettu 26.9.2017.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2018. Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä. Ihmistie-teisiin luettavien tutkimusalojen eettiset periaatteet. http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoar-viointi-ihmistieteissa#3 Luettu 04.02.2018.
Uotila H. 2011. Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyyskokemuk-sista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö.
Väitöskirja. Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print, Tampere.
http://tam-pub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66801/978-951-44-8553-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y Luettu 23.02.2018.
Vilkko A, Finne-Soveri H, Sohlman B, Noro A & Jokinen S. 2013. Kotona asuvan ikäihmisen kohtuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisen hoivavastuu. Teoksessa Warpenius K, Hol-mila M & Tigerstedt C. (toim.) Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteis-kunnalle.Suomen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print
Oy,Tam-pere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-519-2 Luettu 20.02.2018.
Vilkko A. 2018. Hoivaajien huoli: alkoholinkäyttö omaishoitotilanteissa. Esitelmä. 16.1.2018.
Dosentti, VTT. Omaishoitajat ja läheiset –liitto ry, Kuppi nurin -hanke.
Voutilainen A, Ruokostenpohja N & Välimäki T. 2017. Associations Across Caregiver and Care Recipient Symptoms: Self-Organising Map and Meta-analysis. The Gerontologist 00(00). doi:10.1093/geront/gnw251.
de Vugt M & Dröes R-M. 2017. Social health in dementia. Towards a positive dementia dis-course. Aging and Mental Health 21(1), 1–3.
Vuorijärvi P. 2010. Työaikalain ja työsuojelun tuolla puolen - etäomaishoitajien toiminta ja velvollisuudentunto Suomessa.Etäomaishoitajaraportti. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaa-miskeskus / Pohjois-Pohjanmaan yksikkö.
http://www.osol.fi/wp-con-tent/uploads/2014/04/Vuorijarvi-etaomaishoitajaraportti-2010-10-27.pdf Luettu 12.02.2018.
Välimäki T. 2012. Family caregivers of persons with Alzheimer’s disease. Focusing on the sense of coherence and adaptation to caregiving. An ALSOVA Follow-up Study. Itä-Suomen
yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. Väitöskirja.
http://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0808-7/urn_isbn_978-952-61-0808-7.pdf Luettu 23.9.2017.
Liitetaulukko 1. Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat tutkimukset.
Tekijä (t), vuosi, maa
Tutkimuksen
tarkoi-tus Aineisto / Otos Menetelmä Päätulokset Tutkimuksen
laadun omaishoita-jilla stressin ja kuor-mittumisen ilmene-mistä elimistössä.
N (8697) tutkimusta, joista valittiin syste-maattiseen kirjalli-suuskatsaukseen (n=151) tutkimusta.
Näistä 133 tutki-musta kuvasi omais-hoidon aiheuttaman stressin muutoksia elimistössä ja 18 tut-kimusta stressiä
Tutkimuksista 31 tutkimusta tutki omaishoitajien kor-tisolitasoja.
54 tutkimusta tutki elimis-tön puolustusjärjestelmän aktivoitumista tai toimintaa omaishoitajilla ja
47 tutkimusta omaishoitajien sydän- ja verenkiertoelimis-tön (kardiovaskulaariset) muutoksia.
17 tutkimusta tutki adrenalii-nin ja non-adrenaliiadrenalii-nin eri-tystä omaishoitajilla ja tutkimuksista 10 tutki omaishoitajien kognitiivisia toimintoja.
Stressiä vähentävien inter-ventioiden vaikutuksia tut-kittiin 16 tutkimuksessa.
Tutkimusten mukaan valtaosalla omaishoitajista kortisolita-sot olivat nousseet haitallisesti ja tällä on todettu olevan yh-teyttä esimerkiksi masennuksen syntyyn.
Elimistön puolustusjärjestelmän aktivoitumisesta tutkimuk-sissa oli ristiriitaisia tuloksia. Kuitenkin oli ilmeistä, että stressi vaaransi elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.
Sydän- ja verenkiertoelimistön muutoksista tutkimustulokset olivat ristiriitaisia omaishoitajien ja ei-omaishoitajien välillä verenpainetta ja sydämen lyöntitiheyttä tarkasteltaessa. Joi-denkin tutkimustulosten mukaan omaishoitajilla oli korke-ampi verenpaine (diastolinen ja systolinen) ja leposyke. Eri-tyisesti sydämen sykkeen vaihteluja lisääntyneen stressin yhteydessä verenkiertoelimistön muutoksiin tulee selvittää.
Omaishoitajien adrenaliinitasoissa havaittiin muutoksia, millä on yhteyttä masennukseen.
Tutkimusten mukaan kognitiivisissa toiminnoissa havaittiin laskua esimerkiksi muistin ja tarkkaavaisuuden kohdalla.
Metabolisen oireyhtymän esiintymistä todettiin joissakin
Metabolisen oireyhtymän esiintymistä todettiin joissakin