Omaishoitajien ja hoidettavien ikä, omaishoitajien huolestuneisuus terveydestä sekä omaishoi-tajien itsensä yksinäiseksi kokeminen olivat yhteydessä siihen, millaiseksi omaishoitajat arvioi-vat terveytensä. Hyväksi terveytensä arvioiarvioi-vat omaishoitajat, jotka oliarvioi-vat nuorempia (66–79 vuotta) (p=0.007) tai joiden hoidettavat olivat nuorempia (66–79 vuotta) (p=0.036). Myös omaishoitajat, jotka eivät olleet huolestuneita terveydestään (p=0.004) ja omaishoitajat, jotka eivät kokeneet itseään yksinäiseksi (p=0.035) arvioivat terveytensä hyväksi. (Taulukko 12.) Omaishoitajien ja hoidettavien iällä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys omaishoitajien itseoituun terveyteen. Omaishoitajien nuoremmassa ikäluokassa (n=51) hyväksi terveytensä arvi-oineita omaishoitajia (n=44, 86 %) oli tilastollisesti enemmän kuin omaishoitajien vanhem-massa ikäluokassa (n=36) hyväksi terveytensä arvioineita (n=22, 61 %) omaishoitajia. Myös nuorempien hoidettavien omaishoitajissa (n=33) hyväksi terveytensä arvioineita omaishoitajia (n=29, 88 %) oli tilastollisesti enemmän kuin iäkkäämpien hoidettavien omaishoitajissa (n=53) hyväksi terveytensä arvioineita (n=36, 68 %) omaishoitajia.
Omaishoitajien huolestuneisuudella omasta terveydestä ja yksinäisyyden kokemisella oli tilas-tollisesti merkitsevä yhteys omaishoitajien itsearvioituun terveyteen. Tällöin omasta terveydes-tään ei-huolestuneissa omaishoitajissa (n=27) hyväksi terveytensä arvioineita omaishoitajia (n=26, 96 %) oli tilastollisesti enemmän kuin omaishoitajissa (n=52), jotka olivat huolestuneita omasta terveydestään (n=35, 67 %). Itsensä ei-yksinäiseksi kokevissa omaishoitajissa (n=55) hyväksi terveytensä arvioineita omaishoitajia (n=46, 84 %) oli myös tilastollisesti enemmän kuin yksinäisissä (n=30) hyväksi terveytensä arvioineissa (n=19, 63 %) omaishoitajissa.
Miesomaishoitajat ja naisia hoitavat omaishoitajat arvioivat terveytensä paremmaksi kuin nais-omaishoitajat ja miehiä hoitavat nais-omaishoitajat. Yli neljä vuotta omaishoitajina olleet ja omais-hoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä säännöllisesti käyttävät (kerran kuukaudessa) ja käyttämät-tömät omaishoitajat sekä ei-masentuneet omaishoitajat arvioivat terveytensä paremmaksi kuin alle kolme vuotta omaishoitajina olleet tai satunnaisesti (2–3 kuukauden välein) lakisääteisiä vapaapäiviä käyttävät ja masentuneet omaishoitajat. Myös omaishoitajat, jotka eivät olleet huo-lestuneita muististaan tai jotka nukkuivat hyvin, arvioivat terveytensä paremmaksi kuin omais-hoitajat, jotka olivat huolestuneita muististaan tai eivät nukkuneet hyvin. Kuitenkaan
omaishoi-tajien sukupuolella (p=1.000) ja hoidettavien sukupuolella (p=0.770), omaishoitajuuden kes-tolla (p=0.215), lakisääteisten vapaapäivien käyttämisellä (p=0.086) tai omaishoitajien mie-lialan tuntemisella masentuneeksi (p=0.164), huolestuneisuudella muistista (p=0.545) ja omais-hoitajien unen laadulla (p=0.586) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä omaisomais-hoitajien it-searvioituun terveyteen. (Taulukko 12.)
Huolestuneisuus terveydestä
Omaishoitajien sukupuoli, mielialan tunteminen masentuneeksi ja omaishoitajien itsearvioitu terveys olivat yhteydessä siihen, olivatko omaishoitajat huolestuneita omasta terveydestään.
Naisomaishoitajat (p=0.033) ja omaishoitajat, jotka olivat masentuneita (p=0.010) tai arvioivat terveytensä huonoksi (p=0.004) olivat huolestuneempia terveydestään. (Taulukko 12.)
Omaishoitajien sukupuolella ja mielialan tuntemisella masentuneeksi oli tilastollisesti merkit-sevä yhteys omaishoitajien huolestuneisuuteen terveydestä. Terveydestään huolestuneissa omaishoitajissa (n=53) naisomaishoitajia oli tilastollisesti enemmän (n=46, 72 %) kuin ter-veydestään huolestuneita miesomaishoitajia (n=7, 44 %). Samoin terter-veydestään huolestuneissa omaishoitajissa (n=53) masentuneita omaishoitajia (n=19, 91 %) ja terveytensä huonoksi arvi-oineita omaishoitajia (n=17, 94 %) oli tilastollisesti enemmän kuin ei-masentuneita (n=34, 60
%) ja terveytensä hyväksi (n=35, 57 %) arvioineita omaishoitajia.
Huolestuneempia terveydestään olivat nuorimmat (66–79-vuotiaat), iäkkäämpien hoidettavien (80–97 vuotta) ja miehiä hoitavat omaishoitajat kuin iäkkäämmät (80–95-vuotiaat), nuorem-pien hoidettavien (67–79 vuotta) omaishoitajat ja naisomaishoitajat. Myös vähintään 4 vuotta ja satunnaisesti 2–3 kuukauden välein vapaapäiviä käyttävät omaishoitajat olivat huolestu-neempia terveydestään kuin lyhyemmän aikaa (0–3 vuotta) ja lakisääteisiä vapaapäiviä käyttä-mättömät omaishoitajat. Huolestuneempia terveydestään olivat muististaan huolestuneet, yksi-näiseksi itsensä kokevat ja huonosti nukkuvat omaishoitajat kuin omaishoitajat, jotka eivät ol-leet huolestuneita muististaan tai eivät kokeneet itseään yksinäiseksi ja nukkuivat hyvin. Kui-tenkaan omaishoitajien iällä (p=0.562) ja hoidettavien iällä (p=0.607) tai sukupuolella (p=0.098), omaishoitajuuden kestolla (p=0.805), lakisääteisten vapaapäivien käytöllä (p=0.318) ja omaishoitajien itsensä yksinäiseksi kokemisella (p=0.050), huolestuneisuudella muistista (p=0.932) tai omaishoitajien unen laadulla (p=0.051) ei ollut tilastollisesti merkitse-vää yhteyttä omaishoitajien huolestuneisuuteen terveydestä. (Taulukko 12.)
Taulukko 12. Omaishoitajien (N=89) terveyteen yhteydessä olevat tekijät.
Muuttuja Terveys Huolestuneisuus terveydestä
Omaishoitaja
Ikä .007* .562
Sukupuoli 1.000 .033*
Hoidettava
Ikä .036* .607
Sukupuoli .770 .098
Omaishoitajuus
Omaishoitajuuden kesto .215 .805
Lakisääteisten
vapaapäivien käyttö .806 .318
Terveys
Itsearvioitu terveys .004*
Huolestuneisuus
terveydestä .004*
Yksinäisyys .035* .050
Mieliala (masennus) .164 .010*
Huolestuneisuus
muistista .545 .932
Unen laatu .586 .051
*tilastollisesti merkitsevä p-arvo (p<0.05) Yksinäisyyden kokeminen
Omaishoitajien itsearvioitu terveys ja itsensä tunteminen masentuneeksi olivat yhteydessä omaishoitajien kokemukseen yksinäisyydestä. Omaishoitajat, jotka arvioivat terveytensä huo-noksi (p=0.035) ja tunsivat itsensä masentuneeksi (p=0.001) kokivat itsensä yksinäisemmiksi.
(Taulukko 13.)
Omaishoitajien itsearvioidulla terveydellä ja itsensä tuntemisella masentuneeksi oli tilastolli-sesti merkitsevä yhteys omaishoitajien kokemukseen yksinäisyydestä. Itsensä yksinäiseksi ko-kevissa omaishoitajissa (n=30) oli tilastollisesti enemmän omaishoitajia, jotka arvioivat tervey-tensä huonoksi (n=11, 55 %) kuin omaishoitajia, joiden itsearvioitu terveys oli hyvä (n=19, 29
%). Itsensä yksinäiseksi kokevissa omaishoitajissa (n=28) oli myös tilastollisesti enemmän ma-sentuneita (n=14, 64 %) omaishoitajia kuin ei-mama-sentuneita (14, 23 %) omaishoitajia.
Yksinäisempiä olivat naisomaishoitajat, miehiä hoitavat omaishoitajat ja terveydestään huoles-tuneet omaishoitajat kuin miesomaishoitajat, naisia hoitavat omaishoitajat ja omaishoitajat, jotka eivät olleet huolestuneita terveydestään. Myös iäkkäämmät (80–95-vuotiaat) omaishoita-jat ja iäkkäämpiä (80–96-vuotta) hoidettavia hoitavat omaishoitaomaishoita-jat olivat yksinäisempiä kuin nuoremmat (66-79 vuotta) ja nuorempia hoidettavia (66–79 vuotta) hoitavat omaishoitajat.
Ly-hyemmän aikaa (0–3 vuotta) omaishoitajina olleet ja satunnaisesti 2–3 kuukauden välein sääteisiä vapaapäiviä käyttävät omaishoitajat olivat yksinäisempiä kuin yli neljä vuotta ja laki-sääteisiä vapaapäiviä käyttämättömät omaishoitajat. Yksinäisempiä olivat huonosti nukkuvat omaishoitajat ja omaishoitajat, jotka eivät olleet huolestuneita muististaan kuin paremmin nuk-kuvat ja muististaan huolestuneet omaishoitajat. Kuitenkaan omaishoitajien sukupuolella (p=0.182) tai iällä (p=0.248), hoidettavien sukupuolella (p=0.096) tai iällä (p=0.051), omais-hoitajien huolestuneisuudella terveydestään (p=0.050), omaishoitajuuden kestolla (p=0.289) tai lakisääteisten vapaapäivien käytöllä (p=0.100), omaishoitajien unen laadulla (p=0.505) ja omaishoitajien huolestuneisuudella muististaan (p=0.942) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yh-teyttä omaishoitajien kokemiseen itsensä yksinäiseksi. (Taulukko 13.)
Mielialan masentuneeksi tunteminen
Hoidettavien ikä ja omaishoitajien huolestuneisuus terveydestä sekä yksinäisyyden kokeminen olivat yhteydessä omaishoitajien mielialan masentuneeksi tuntemiseen. Iäkkäämpien hoidetta-vien (80–97 vuotta) (p=0.030) omaishoitajat, omasta terveydestään huolestuneet (p=0.010) ja itsensä yksinäiseksi kokevat (p=0.001) omaishoitajat olivat masentuneempia. (Taulukko 13.) Hoidettavien iällä, omaishoitajien huolestuneisuudella terveydestä ja itsensä yksinäiseksi ko-kemisella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys omaishoitajien mielialan masentuneeksi kokemi-seen. Masentuneeksi itsensä tuntevissa omaishoitajissa (n=22) oli iäkkäämpien (80–97 vuotta) hoidettavien (n=18, 35 %) omaishoitajia tilastollisesti enemmän kuin nuorempien (66–79 vuotta) hoidettavien (n=4, 13 %) omaishoitajissa. Masentuneeksi itsensä tuntevissa omaishoi-tajissa (n=21) oli tilastollisesti enemmän omasta terveydestään huolestuneita (n=19, 36 %) omaishoitajia kuin omaishoitajia, jotka eivät olleet huolestuneita terveydestään (n=2, 8 %). It-sensä masentuneeksi tuntevissa omaishoitajissa (n=22) oli tilastollisesti enemmän myös yksi-näisiä (n=14, 50 %) omaishoitajia kuin ei-yksiyksi-näisiä (n=8, 15 %) omaishoitajia.
Masentuneempia olivat naisomaishoitajat ja iäkkäämmät omaishoitajat (80–95 vuotta) kuin miesomaishoitajat ja nuoremmat omaishoitajat (66–79 vuotta). Sekä mies- että naishoidettavien omaishoitajat olivat lähes yhtä masentuneita. Omaishoitajat, joilla oli huono itsearvioitu terveys ja jotka olivat olleet lyhyemmän aikaa (0–3 vuotta) omaishoitajina olivat masentuneempia kuin omaishoitajat, joilla oli parempi itsearvioitu terveys ja jotka olivat olleet yli neljä vuotta omais-hoitajina. Omaishoitajat, jotka käyttivät satunnaisesti 2–3 kuukauden välein lakisääteisiä va-paapäiviä olivat masentuneempia kuin omaishoitajat, jotka käyttivät säännöllisesti kerran kuu-kaudessa lakisääteisiä vapaapäiviä. Myös omaishoitajat, jotka nukkuivat huonosti tai olivat
huolissaan muististaan, olivat masentuneempia kuin omaishoitajat, jotka nukkuivat hyvin ja ei-vät olleet huolestuneita muististaan. Kuitenkaan omaishoitajien sukupuolella (p=1.000) tai iällä (p=0.154), hoidettavien sukupuolella (p=1.000), omaishoitajuuden kestolla (p=0.659), lakisää-teisten vapaapäivien säännöllisellä käytöllä (p=0.573), omaishoitajien itsearvioidulla tervey-dellä (p=0.164), omaishoitajien unen laadulla (p=0.155) ja omaishoitajien huolestuneisuudella muistista (p=0.548) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä omaishoitajien masentuneisuu-teen. (Taulukko 13.)
Taulukko 13. Omaishoitajien (N=89) yksinäisyyteen ja masennukseen yhteydessä olevat teki-jät.
Muuttuja Yksinäisyys Masennus
Omaishoitaja
Ikä .248 .154
Sukupuoli .182 1.000
Hoidettava
Ikä .051 .030*
Sukupuoli .096 1.000
Omaishoitajuus
Omaishoitajuuden kesto .289 .659
Lakisääteisten
vapaapäivien käyttö .100 .573
Terveys
Itsearvioitu terveys .035* .164
Huolestuneisuus
terveydestä .050 .010*
Yksinäisyys .001*
Mieliala (masennus) .001*
Huolestuneisuus
muistista .942 .155
Unen laatu .505 .548
*tilastollisesti merkitsevä p-arvo (p-arvo<0.05) Huolestuneisuus muistista ja unen laatu
Omaishoitajien taustatiedoilla sekä hyvinvoinnin ja terveyden eri osa-alueilla (itsearvioitu ter-veys, huolestuneisuus terveydestä, mieliala, yksinäisyyden kokeminen, huolestuneisuus muis-tista, unen laatu) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä omaishoitajien huolestuneisuuteen muistista tai unen laatuun. (Taulukko 14.)
Huolestuneempia muististaan olivat iäkkäämmät omaishoitajat (80–95-vuotiaat), naisomais-hoitajat ja omaisnaisomais-hoitajat, jotka hoitivat iäkkäämpiä (80–97-vuotiaita) hoidettavia ja mieshoidet-tavia kuin nuoremmat omaishoitajat (66–79-vuotiaat), miesomaishoitajat sekä omaishoitajat, jotka hoitivat naishoidettavia ja nuorempia hoidettavia (66-79-vuotiaat). Huonoksi terveytensä
arvioineet, terveydestään huolestuneet ja masentuneet omaishoitajat olivat huolestuneempia muististaan kuin omaishoitajat, joiden itsearvioitu terveys oli hyvä ja jotka eivät olleet huoles-tuneita terveydestä tai eivät olleet masenhuoles-tuneita. Ei-yksinäiset, yli neljä vuotta omaishoitajina olleet, satunnaisesti 2–3 kuukauden välein lakisääteisiä vapaapäiviä käyttävät ja hyvin nukku-vat omaishoitajat olinukku-vat huolestuneempia muistista kuin yksinäiset, lyhyemmän aikaa (0–3 vuotta) omaishoitajina olleet, lakisääteisiä vapaapäiviä käyttämättömät ja huonosti nukkuvat omaishoitajat. Kuitenkaan hoidettavien iällä (p=0.213) ja sukupuolella (p=1.000) tai omaishoi-tajien iällä (p=0.815), sukupuolella (p=1.000), itsearvioidulla terveydellä (p=0.545), huolestu-neisuudella terveydestä (p=0.932), itsensä yksinäiseksi kokemisella (p=0.942), masentuneeksi tuntemisella (p=0.548), omaishoitajuuden kestolla (p=0.364), lakisääteisten vapaapäivien käy-töllä (p=0.630) ja omaishoitajien unen laadulla (p=0.473) ei ollut tilastollisesti merkitsevää yh-teyttä omaishoitajien huolestuneisuuteen muistista. (Taulukko 14.)
Omaishoitajista huonommin nukkuivat nuoremmat omaishoitajat (66–79-vuotiaat) ja nais-omaishoitajat kuin iäkkäämmät nais-omaishoitajat (80–95-vuotiaat) ja miesnais-omaishoitajat. Myös omaishoitajat, jotka hoitivat iäkkäämpiä hoidettavia (80–97 vuotta) ja mieshoidettavia nukkui-vat huonommin kuin nuorempia hoidettavia (67-79 vuotta) ja naisia hoitanukkui-vat omaishoitajat.
Omaishoitajat, joiden itsearvioitu terveys oli huono tai jotka olivat huolestuneita terveydestään, nukkuivat huonommin kuin omaishoitajat, joiden itsearvioitu terveys oli hyvä tai jotka eivät olleet huolestuneita terveydestään. Lyhyemmän aikaa (0–3 vuotta) omaishoitajina olleet ja la-kisääteisiä vapaapäiviä 2–3 kuukauden välein käyttävät omaishoitajat nukkuivat huonommin kuin omaishoitajat, jotka olivat olleet omaishoitajina yli 4 vuotta ja jotka eivät käyttäneet laki-sääteisiä vapaapäiviä. Myös omaishoitajat, jotka olivat masentuneita, kokivat yksinäisyyttä ja eivät olleet huolestuneita muistista, nukkuivat huonommin kuin omaishoitajat, jotka eivät olleet masentuneita, kokeneet yksinäisyyttä tai olleet huolestuneita muistista. Kuitenkaan hoidetta-van iällä (p=0.706) ja sukupuolella (p=0.492) tai omaishoitajien iällä (p=0.419), sukupuolella (p=0.388), itsearvioidulla terveydellä (p=0.586), huolestuneisuudella omasta terveydestä (p=0.051), omaishoitajuuden kestolla (p=0.553), lakisääteisten vapaapäivien säännöllisellä käyttämisellä (p=0.147), omaishoitajien yksinäisyyden kokemisella (p=0.505), itsensä masen-tuneeksi tuntemisella (p=0.155) tai huolestuneisuudella muistista (p=0.473) ei ollut tilastolli-sesti merkitsevää yhteyttä omaishoitajien unen laatuun. (Taulukko 14.)
Taulukko 14. Omaishoitajien (N=89) muistista huolestuneisuuteen ja unen laatuun (hyvin nuk-kuminen) yhteydessä olevat tekijät.
Muuttuja Huolestuneisuus muistista Hyvin nukkuminen Omaishoitaja
Ikä .815 .419
Sukupuoli 1.000 .388
Hoidettava
Ikä .213 .706
Sukupuoli 1.000 .492
Omaishoitajuus
Omaishoitajuuden kesto .364 .553
Lakisääteisten
vapaapäivien käyttö .630 .147
Terveys
Itsearvioitu terveys .545 .586
Huolestuneisuus
terveydestä .932 .051
Yksinäisyys .942 .505
Mieliala (masennus) .548 .155
Huolestuneisuus
muistista .473
Unen laatu .473
*tilastollisesti merkitsevä p-arvo (p-arvo<0.05)
Yhteenveto omaishoitajien taustatietojen yhteyksistä omaishoitajien hyvinvointiin ja ter-veyteen
Omaishoitajien taustatiedoista sekä omaishoitajiin itseensä että hoidettaviin liittyvät tekijät olivat yhteydessä omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen. Tämä yhteyksien monimuotoi-suus on kuvattu kuviossa 2 (Kuvio 2).
Kuvio 2. Omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen yhteydessä olevat taustatiedot.
Omaishoitajien suku-puoli
Omaishoitajien ikä
Hoidettavien ikä
Yksinäisyys
Masennus
Itsearvioitu terveys
Huolestuneisuus terveydestä
7 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET