Omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä voidaan tarkastella tekijöinä, jotka heikentävät tai suojaavat omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä. Nämä tekijät voivat olla yhteydessä hoidettaviin, omaishoitajiin tai omaishoitotilanteisiin ja niissä saatavaan tukeen.
(Fonareva & Oken 2014, Pottie ym. 2014, Stansfeld ym. 2017, Voutilainen ym. 2017.) Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä heikentävät tekijät
Tutkimusten mukaan omaishoitajien negatiivisille fyysisille ja psykososiaalisille terveysmuu-toksille altistavia tekijöitä hoidettavissa ovat erilaiset krooniset sairaudet (Garlo ym. 2010, Kim ym. 2012, Pöysti ym. 2012, Pottie ym. 2014, Gupta ym. 2015, Mitchell ym. 2015) ja sairauden kesto (Papastavrou ym. 2012, Pottie ym. 2014, Fonareva & Oken 2014). Tästä esimerkkinä voidaan mainita tutkimukset saattohoidettavien, neurologisia sairauksia sairastavien henkilöi-den ja muita kroonisia sairauksia sairastavien henkilöihenkilöi-den omaishoitajista. Pottien ym. (2014) tutkimuksessa todettiin, että ahdistus, masennus ja kuormittuminen olivat yleisiä omaishoita-jilla, joiden hoidettavat olivat saattohoidossa. Fonareva ja Oken (2014) toteavat, että omaishoi-tajista oli kuormittavampaa hoitaa dementiaa sairastavia henkilöitä kuin henkilöitä, joilla oli
fyysisen toimintakyvyn vajauksia. Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden omaishoitajat kokivat enemmän kuormittumista verrattuna skitsofreniaa tai syöpää sairastavien henkilöiden omaishoitajiin (Papastavrou ym. 2012, Pöysti ym. 2012). Dementoivaa sairautta sairastavien henkilöiden omaishoitajilla hoidettavien sairauden kesto lisäsi omaishoitajien kuormittumista (Papastavrou ym. 2012, Chappel ym. 2015). Neurologisista sairauksista Alzheimerin tautia ja muita dementoivia sairauksia sekä Huntingtonin tautia sairastavien henkilöiden omaishoitajat kokivat enemmän kuormittumista verrattuna muita neurologisia sairauksia sairastavien henki-löiden omaishoitajiin (Mitchell ym. 2015).
Dementoivan sairauden muoto ja sen mukana erityisesti kognitiivisen toimintakyvyn lasku (Garlo ym. 2010, Papastavrou ym. 2012, Pöysti ym. 2012, Välimäki 2012, Fonareva & Oken 2014, Svendsboe ym. 2016), käytöshäiriöt (Schoenmakers ym. 2010, Välimäki 2012), päivä- ja yöaikainen vaeltelu tai unettomuus (Välimäki 2012, Fonareva & Oken 2014), levottomuus (Schoenmakers ym. 2010, Välimäki 2012, Fonareva & Oken 2014), voimakkaat tunnepurkauk-set sekä epäasiallinen ja -johdonmukainen käyttäytyminen (Schoenmakers ym. 2010, Välimäki 2012, Fonareva & Oken 2014, Svendsboe ym. 2016) vaikuttavat negatiivisesti omaishoitajien psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuksissa Lewyn kappale -tautiin neiden henkilöiden omaishoitajat olivat kuormittuneempia kuin Alzheimerin tautiin sairastu-neiden henkilöiden omaishoitajat. Tätä selittänee, että Lewyn kappale -tautiin sairastusairastu-neiden henkilöiden neuropsykiatriset oireet ja ADL-toimintojen heikentyminen altistavat omaishoita-jia kuormittumiselle. (Svendsboe ym. 2016.)
Tutkimuksissa hoidettavien korkea ikä (Kim ym. 2012), inkontinenssi ja masennus (Garlo ym.
2010, Mitchell ym. 2015) lisäsivät omaishoidon kuormittavuutta omaishoitajilla. Myös omais-hoidon fyysisillä vaatimuksilla (Mitchell ym. 2015), hoidettavien ADL- ja IADL-toiminnoissa avustamisella (Garlo ym. 2010, Schoenmakers ym. 2010, Kim ym. 2012, Svendsboe ym. 2016) sekä hoidettavien hoitamisella vuoteeseen dementian loppuvaiheessa (Papastavrou ym. 2012) todettiin olevan yhteyttä omaishoitajien kuormittumiseen.
Omaishoitajiin itseensä liittyy myös tekijöitä, jotka voivat heikentää omaishoitajien hyvinvoin-tia ja terveyttä. Omaishoitajien palkkiot, etuoikeudet, mahdollisuudet ja vastuut omaishoitoti-lanteissa vaikuttavat joko suoraan tai epäsuoraan omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen (Sosiaali- ja terveysministeriö 2015). Omaishoitajien naissukupuoli, korkea ikä (Pinquart &
Sörensen 2006, Schoenmakers ym. 2010, Akpinar ym. 2011, Pinquart & Sörensen 2011, Kim
ym. 2012, Fonareva & Oken 2014), etninen ja kulttuurinen tausta, lapsuuden hyväksikäyttöko-kemukset (Sörensen & Conwell 2011), vaikea tai heikko työllisyys- ja taloustilanne sekä puo-liso-omaishoitajuus (Schoenmakers ym. 2010) altistavat omaishoitajia masennukselle ja kuor-mittumiselle (Pinquart & Sörensen 2006, Schoenmakers ym. 2010, Akpinar ym. 2011, Pinquart
& Sörensen 2011, Kim ym. 2012). Iäkkäämmillä omaishoitajilla huono terveys ja huoli hoidet-tavien selviytymisestä omaishoitajien mahdollisesti kuollessa ennen hoidettavia sekä nuorem-milla omaishoitajilla työn, perheen ja omaishoidon yhteensovittaminen aiheuttavat stressiä ja kuormittumista (Schoenmakers ym. 2010). Toisaalta saattohoitohoidossa olevien henkilöiden iäkkäämmät omaishoitajat olivat vähemmän kuormittuneita ja tyytyväisempiä elämään (Pottie ym. 2014).
Tutkimuksissa omaishoitajien vähäinen fyysinen aktiivisuus ja terveyttä edistävään toimintaan osallistumattomuus olivat yhteydessä omaishoitajien fyysisiin terveysmuutoksiin (Fonareva &
Oken 2014, Allen ym. 2017). Sörensenin ja Conwellin (2011) mukaan omaishoitajista ne, jotka ovat alttiimpia hyvinvointi- ja terveysongelmille, saattavat ajautua tai hakeutua helpommin omaishoitajiksi. Omaishoitajien negatiiviset kokemukset ja asenteet omaishoidon tilanteissa ai-heuttavat omaishoitajissa tunteen loukkuun jäämisestä. Nämä tekijät yhdessä lisäävät omais-hoitajien yleistä sairastumisalttiutta ja psyykkistä oireilua. (Sörensen & Conwell 2011.) Omaishoitajien koulutus- ja tulotason vaikutus psykososiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen on epäselvä omaishoitajilla. Omaishoitajien matala koulutus- ja tulotaso lisäsivät omaishoita-jilla masennusta ja kuormittumista. (Sörensen & Conwell 2011, Papastavrou ym. 2012.) Akpinar ym. (2011) ja Chappell ym. (2015) toteavat tutkimuksissaan, että korkeampi koulutus- ja tulotaso lisäsivät erityisesti nais- ja puoliso-omaishoitajilla kuormittumista. Pöystin ym.
(2012) mukaan dementiaan sairastuneiden henkilöiden omaishoitajilla matala koulutustaso suo-jasi omaishoitajia kuormittumiselta. Tutkimusten mukaan omaishoitajien ja hoidettavien yh-dessä asuminen, omaishoitajien sosiaalinen eristäytyminen, omaishoitoon käytetyn ajan lisäys, hoidon sitovuus ja työmäärän paljous lisäsivät masennusta ja kuormittumista omaishoitajilla (Garlo ym. 2010, Schoenmakers ym. 2010, Akpinar ym. 2011, Pinquart & Sörensen 2011, Sö-rensen & Conwell 2011, Kim ym. 2012, Adelman ym. 2014.)
Omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä suojaavat tekijät
Omaishoidon kuvataan usein vaikuttavan negatiivisesti omaishoitajien hyvinvointiin ja tervey-teen, mutta samat tekijät eivät vaikuta samalla tavalla kaikkiin omaishoitajiin (Voutilainen ym.
2017). Tätä selittävät osittain suojaavat tekijät, joita ovat selviytymiskeinot ja sosiaalinen tuki.
Selviytymiskeinot ovat omaishoitajien toimintaa ja käytäntöjä, joilla he parantavat omaa hy-vinvointiaan. (Schoenmakers 2010.) Omaishoitajien persoonalliset tekijät (Chappel ym. 2015), kyky omaksua omaishoitajan rooli (Garlo ym. 2010), käytössä olevat selviytymisstrategiat (Lit-zelman ym. 2017), terveelliset elämäntavat (Fonareva & Oken 2014), fyysinen aktiivisuus (Garlo ym. 2010, Litzelman ym. 2017) sekä käytettävissä olevat sisäiset ja ulkoiset voimavarat (Litzelman ym. 2017) suojaavat omaishoitajia omaishoidon fyysisiltä ja psykososiaalisilta ter-veysmuutoksilta.
Omaishoitajien sopeutumista omaishoitotilanteeseen voidaan kuvata koherenssin avulla. Kohe-renssilla tarkoitetaan kykyä hallita elämää ja sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Vahva koherens-sin tunne auttaa omaishoitajia hyödyntämään tilanteessa käytettäviä resursseja. (Välimäki 2012.) Stansfeld ym. (2017) kuvaavat omaishoitajien hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä omaishoitajien itsetuntemuksen (kyky tuntea itsensä arvokkaaksi ja kokea positiivista hyvinvointia), hengellisyyden, resilienssin (kyky sopeutua omaishoidon tilanteeseen), palkitse-misen, hyödyllisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden kokemusten avulla.
Omaishoito osana omaishoitajien henkilökohtaista ja hengellistä kasvua vahvistaa omaishoita-jien itsetuntemusta. Omaishoidon on todettu lisäävän omaishoitaomaishoita-jien osaamista hoitamisen ja ongelmaratkaisun osa-alueilla. Omaishoidon positiiviset kokemukset omaishoitajilla ilmenevät tyytyväisyytenä omaishoitajien rooliin, jolloin omaishoitoon liittyy positiivisia kokemuksia huolehtia hoidettavista. Omaishoitajilla tunne tehdä hyvää ja onnistua hoitotehtävässä huoleh-tiessaan hoidettavista, ovat tärkeässä osassa itsensä arvokkaaksi ja hyödylliseksi tuntemisessa.
Tällöin omaishoito koetaan tunneperäisesti palkitsevana, arvokkaana ja vaivanarvoisena.
Omaishoitotilanteeseen sopeutuminen ja kyky ajatella positiivisesti vähentävät omaishoitajien menettämisen tunteita ja masennusoireita. Tämä kehittää omaishoitajien itsetuntemusta, kykyä hallita elämää sekä negatiivisia tunteita ja stressiä. (Toljamo ym. 2011, Kim ym. 2012, Fona-reva & Oken 2014, Välimäki 2012, Chappel ym. 2015, Stansfeld ym. 2017.) Omaishoitajien kokiessa omaishoito myönteisesti ja positiivisesti, ilmenee se psyykkisenä hyvinvointina ja tyy-tyväisyytenä elämään (Lloyd ym. 2016, de Oliveira & Hlebec 2016).
Sosiaalinen tuki voidaan jakaa sekä viralliseen että epäviralliseen tukeen. Virallisen tuen muo-toja ovat esimerkiksi omaishoitajia helpottavat kotipalvelut tai omaishoitajien hyvinvointia ja terveyttä tukevat hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Epävirallisen tuen muotoja ovat esimer-kiksi perheen tai naapurien antama henkinen ja välineellinen tuki. (Schoenmakers ym. 2010, Sosiaali- ja terveysministeriö 2017a.) Omaishoitotilanteessa sekä omaishoitajat että hoidettavat
tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja eri muodoissa (Sörensen & Conwell 2011, Litzelman ym. 2017). Omaishoitajien ja hoidettavien terveysneuvonnalla sekä erilaisella fyy-sistä toimintakykyä tukevalla ja ylläpitävällä toiminnalla sekä omaishoitajien ja hoidettavien mahdollisuudella osallistua terveyttä edistävään toimintaan ennaltaehkäistään omaishoitajien fyysisiä ja psykososiaalisia terveysmuutoksia. (Sörensen & Conwell 2011, Fonareva & Oken 2014, Gibbons ym. 2014.) Omaishoitajat tarvitsevat erityisesti tietoa hoidettavien sairauksista ja niiden vaikutuksista hoidettavien toimintakykyyn sekä omaishoitotilanteissa käytettävissä olevista palveluista (Garlo ym. 2010, Akpinar ym. 2011, Pinquart & Sörensen 2011, Kim ym.
2012, Papastavrou ym. 2012, Litzelman ym. 2017). Epävirallisen ja virallisen tuen eri muotojen asiakaslähtöinen ja monimuotoinen yhdistäminen sekä omaishoitajilla että hoidettavilla ennal-taehkäisevät turhautumista ja masennusta sekä vähentävät kuormittumista omaishoitajilla. (Pin-quart & Sörensen 2006, Schoenmakers ym. 2010, Kim ym. 2011, Sörensen & Conwell 2011, Pöysti ym. 2012, Välimäki 2012, Adelman ym. 2014, Gibbons ym. 2014, Mitchell ym. 2015, Litzelman ym. 2017).