Tutkimuksen luotettavuus

Anttilan (1996, 407-408) mukaan laadullisessa tutkimuksessa luotettavuuskysymys on monivaiheinen ja teoreettinen. Se liittyy tutkijan kyvykkyyteen rakentaa toimiva tutkimusasetelma sekä paikantaa kohderyhmä. Tutkijan tulee pystyä osoittamaan tutkimusasetelmansa ja kohderyhmänsä vastaavan tutkimuksen kysymyksenasetteluun.

Validiteettikysymys liittyy myös tutkimuksen tulkinnan oikeellisuuteen.

Luotettavuuskysymystä on tutkijan matkassa koko tutkimuksen ajan. Teoreettisten ja tutkimusaineistosta nousevien käsitteiden suhteen tulee olla looginen, samoin kuin empiirisen aineiston ja teoreettisten johtopäätösten. Laadullisessa tutkimuksessa reliabiliteetilla tarkoitettavan aineiston analyysin ja käsittelyn luotettavuutta. Nämä kysymykset liittyvät ensisijaisesti tutkimuksen vaiheeseen, jossa siirrytään empiriasta teoriaan.

Tutkimuksen yleisestä luotettavuudesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa tutkimusaineiston aitoutta tai sitä onko tutkimus ja sen tulokset kokonaisuudessaan luotettavia. Tutkimuksen reliabiliteetilla tarkoitetaan sen pysyvyyttä eli sitä eri kerroilla samoja tuloksia (Anttila 1996, 400). Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijan tulee miettiä tekemiään ratkaisuja, ottaen kantaa analyysin kattavuuteen ja tutkimuksensa luotettavuuteen (Eskola & Suoranta 1998, 209).

Anttilan (1996, 409) mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen analyysin olennainen osa on tutkijan kriittinen tutkimusaineistonsa merkityksellisyyden, arvon ja pätevyyden tarkastelu.

Seuraavaksi arvioin omaa tutkimustani, perustuen Anttilan (1996, 409) esittämiin kysymyksiin laadullisen tutkimusaineiston kriittiseen tarkasteluun.

Tuottaako aineisto tutkimustuloksia?

Aineisto tuotti tutkimustuloksia. Tulokset ovat loogisia: opettamisen ja tekemisen tulokset opettajaopiskelijoilla käsitöissä kulkevat käsitöissä. Määrittelyn tulokset ovat myös totuudenmukaisia, koska entiset oppiainejaot on jätetty taakse ja tilalle on tullut

monimateriaalinen käsityö. Toisaalta tutkimustulosten samankaltaisuus voi olla merkki huonosti toteutetusta tutkimusmenetelmästä: oliko kirjoitelmalomake liian johdatteleva, ohjasivatko apukysymykset pohtimaan vain apukysymyksiä? Vai onko monimateriaalinen käsityö kuitenkin sitä, mitä tulosteni perusteella se vaikuttaa olevan? Olen toteuttanut tämän tutkimuksen parhaan tällä hetkellä tietoni ja ymmärrykseni mukaan perehtymällä tutkimuksen maailmaan useita teoksia lukemalla. Tutkimukseni noudattaa hyvää

tieteellistä perinnettä noudattava ja olen pyrkinyt tekemään tutkimukseni mahdollisimman todenmukaisesti.

Oliko aineisto koottavissa aidosti ja spontaanisti?

Aineiston kokoamisessa oli eroja: nopeimmat vastaajista palautti kirjoitelman vuorokauden kuluessa, kun hitaimmalla kesti useita viikkoja palauttaa kirjoitelma. Jouduin lähettämään muutamalle tutkimukseen osallistuvalle useamman muistutusviestin.

Olivatko kysymykset johdattelevia?

Kirjoitelman ohjeet itsessään sisälsi hyviä ja kehityskelpoisia elementtejä ja sain sen avulla sain mitattua mitä halusinkin. Toteutin yhden koehaastattelun ja sain hyvän vastauksen sekä rohkaisevaa palautetta. Näin ollen uskalsin lähettää kirjoitelmapyyntölomakkeen haasteltavilleni. Suuri osa vastauksista oli erinomaisia: niissä oli pohdittu asiaa ja tehty kirjoitelma, joka vastasi kaikkiin tutkimuskysymyksiini. Muutama vastaus oli huonompi, sillä niitä ei kirjoitettu kirjoitelmana, vaan vastattiin tukikysymyksiin omina kysymyksinään.

Näin ollen sain tutkimuskysymyksiini vastaukset, mutta syvällinen pohdinta jäi puuttumaan.

Tässä kohtaa koen ohjeistuksen olleen epäselvä. En ollut valvomassa kirjoitustilanteita, joten en tiedä miten paljon aikaa sekä vaivaa vastaajat käyttivät kirjoitelman tekoon. En myöskään pyytänyt tarkennuksia kirjoitelmiin, joka heikentää tutkimuksen validiteettia. Kaikilta

koehenkilöiltä en saanut vastausta, useista pyynnöistä huolimatta. Aineistoni oli kuitenkin kyllääntynyt ennen viimeisiä vastauksia, joten kolmen koehenkilön puuttuminen ei vaikuta tutkimukseni validiteettiin, mutta pitää tiedostaa.

Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan, onko tutkimusstrategia valittu tutkittavan kohteen mukaisesti? Yleisesti ottaen tutkimuskohteeni oli sopiva tutkimukselleni, koska Yhteinen käsityö ja tuotesuunnittelu -opintojakson suorittaneet ovat pätevimpiä opiskelijoita vastaamaan tutkimukseeni. Sisäiseen validiteettiin vaikuttaa myös monta muuta tekijää, kuten aika, joka mielestäni ei vaikuta tuloksiin muuten, kuin siinä, että mikä pidempi aika opintojakson suorittamisesta on, sitä vähemmän yksityiskohtia opiskelijat muistavat.

Toisaalta ajan kuluminen on mahdollistanut opetuskokemukset, koska niitä ei välttämättä olisi ilman kyseistä opintojaksoa.

Ulkoinen validiteetti tarkoittaa pohdintaa siitä, missä olosuhteissa saatu tulos on yleistettävissä. Tutkittavan kohteen valinta kohdistui monimateriaaliseen käsityöhön jo perehtyneisiin opiskelijoihin. Uskon että tutkimukseni voi toteuttaa myös monimateriaalisen käsityöprojektin tehneet opettajat, opettajaopiskelijat ja jopa oppilaat. Edellytys tutkimukseni toisintamiseen on monimateriaalisen käsityön kokemus, koska muuten ei ole mahdollista saada aineistoa työskentelyn tai opettamisen kokemuksiin.

Sisältövaliditeetti on tutkimusaineiston validiteetti. Tutkimukseni aineisto ja sen analysointimenetelmä toimivat tutkimuksessani hyvin, sillä sain aineistoni analysoitua ja luokiteltua. Käyttämäni kolme luokkaa toivat aineistoon eroavaisuuksia, vaikka eroavaisuudet eivät suuria olleetkaan. Tutkimusaineistoni uskon olevan validi, sillä niissä näkyy vastaajien oma pohdinta ja pohdinta reflektoi aidon oloisesti kokemuksia käsityön tekemisestä. Kirjoitelman vahvuus on se pohtimisen mahdollistava luonne: kirjoitelmalle voi antaa aikaa kypsyä, jotta kaikki ajatukset tulevat ilmi. Kirjoittaessa ihminen pääsee syventymään ajatuksiinsa ja ajattelun kehittyminen muokkaa lopullista tulosta. Kirjoitelman laatiminen koneella sisältää sen uhkakuvan, että kirjoittaja on ajatustensa kasvaessa muokannut alkuperäistä tekstiään tai jopa poistanut siitä osia, jotka eivät hänen mielestään ole relevantteja. En tiedä kuinka todennäköinen tämmöinen uhkakuva on, mutta se on

huomioon otettava mahdollisuus tutkimuksen sisältövaliditeettia huomioidessa. Eräs kirjoittaja toisaalta osoitti ajatusten kasvua, niin että alkuperäinen ajatus oli mukana.

Kirjoitelman voi nähdä prosessina, josta kirjoittaja itsekin oppii ja syventää ajatuksiaan, jolloin ajatuksen kehittymisen näkeminen on luontainen osa prosessia. Kirjoitelma vahvuus on myös siinä, ettei tutkija pääse vaikuttamaan vastaajaan tai ohjailemaan hänen vastauksia, muuten kuin tehtävänannossa. Oma tehtävänantoni ja ohjaavat kysymykset jättivät hyvin tilaa vastaajan omalle pohdinnalle ja niiden tarkoitus oli varmistaa, että tutkimuskysymyksiini tulee vastaukset ja helpottaa asian pohtimisen aloittamista.

Käsitevaliditeetti tarkoittaa teoreettisen lähestymistavan oikeellisuutta tutkimuksessani.

Oma teoreettinen lähestyminen on mielestäni hyvä, koska käyn läpi käsityö oppiaineen matkan kohti yhtä yhteistä oppiainetta ”käsityö” ja lisäksi olen avannut keskeisiä käsitteitä.

Näin ollen lukijalle pitäisi muodostua ajatus siitä mitä monimateriaalinen käsityö on ja miten siihen on tultu. Toisaalta teoreettinen lähestymiseni voisi olla ansiokkaampaa ja perusteellisempaa, koska aina voisi parantaa ja tehdä perusteellisemmin, mutta tämän tutkimuksen puitteissa koen onnistuneeni rakentamaan johdonmukaisen teoreettisen lähestymisen tutkimukselleni.

Tutkimusaineistoni on mielestäni ollut luotettava, koska jokainen vastaajani on käynyt opinnoissaan Yhteinen käsityö ja tuotesuunnittelu -opintojakson, joka on luonut asiantuntijuutta monimateriaalisen käsityön ilmiöiden pohtimiseen. Toisaalta kirjoitelmien laadusta en pysty sanomaan faktana sitä, onko ne kirjoitettu kiireessä vai rauhassa pohtien, onko niiden tekemisessä aidosti heittäydytty pohtimaan monimateriaalista käsityötä ja ovatko vastaajat pohtineet liian paljon ohjaavia kysymyksiäni. Aineistoani käsittelin parhaan kykyni mukaan siten, ettei vastauksia pysty yhdistämään vastaajiin. Pyrin analysoimaan aineisoani mahdollisimman objektiivisesti, jotta sain tiivistettyä aineistoani totuudenmukaisesti eri kategorioihin. Olen nostanut esiin kaikki ilmiöt, jota aineistostani nousi esiin sekä tulkinnut niitä hermeneuttisen kehän mukaan.

Selkeä aineiston käsittely on helpottanut aineiston analysointia. Olen tehnyt aineiston käsittelyä heti ensimmäisten vastausten saavuttua ja jatkanut sitä, kunnes sain viimeisetkin

vastaukset. Olen vuoroin työstänyt aineistoa kokonaisuutena ja vuoroin yksittäisiä vastauksia. Näin ollen hermeneuttinen kehä on toteutunut aineiston käsittelyssä. Hyvin toteutettu aineiston käsittely ja analysointi lisäävät tutkimukseni luotettavuutta.