Monimateriaalisuuden määritelmä

Tutkimuskysymyksistäni ensimmäinen oli, ”mikä on monimateriaalisen käsityön määritelmä?”. Kirjoitelman ohjeissa monimateriaalisen käsityön määrittely oli yksi pohdintaa auttavista kysymyksistä. Monet vastaajat ottivat pohdinnan avut konkreettisina kysymyksinä, mutta monimateriaalisen käsityön määrittelyssä se antoi selkeitä vastauksia.

Monimateriaalisen käsityön määrittelyssä vastausten kirjo oli laaja. Vaikka itse termi juontuu kahdesta sanasta, liittyy siihen paljon muutakin, kuin kahden sanan pohtimista. Itse materiaaliin liittyviä sisältöjä nousi paljon, joko liittyen kovien tai pehmeiden materiaalien suhteeseen. Monimateriaalisuuden määrittelyssä esiin nousi oppimiseen, osaamiseen ja opettamiseen liittyviä tekijöitä. Myös käsityön oppiaineeseen liittyvät tekijät nousivat esiin.

Alla olevassa taulukossa on koottu yhteen aineistostani nousseet monimateriaalisen käsityön määrittelyyn liittyvät vastaukset luokiteltuna alakategorioihin.

TAULUKKO 3. Monimateriaalisen käsityön sisältöjä

Materiaali

- Kova ja pehmeä materiaali samassa työssä - Kova ja kova materiaali samassa työssä - Pehmeä ja pehmeä samassa työssä

- Luonnon materiaali ja keinotekoinen materiaali yhdessä työssä

Tekeminen

- Materiaalien monipuolinen ja tarkoituksen mukainen käyttö yhdessä työssä - Yhdessä työssä käytettävien (kovien ja pehmeiden) materiaalien suhde, ei ole pakko olla puolet ja puolet

- Kovat tekniikat pehmeissä materiaaleissa ja pehmeät tekniikat kovissa materiaaleissa

Tekijä

- Oppiminen monipuolistuu ja syvenee - Osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen

- Tutustuminen uusiin tekniikkoihin ja materiaaleihin

Oppiaine - Yhteisen käsityön periaatteet

- Kokonaisen käsityön vaiheiden korostaminen

Monimateriaalinen käsityö kuvailtiin useimmiten pehmeän ja kovan materiaalin yhdistämisenä yhdessä työssä. Neljä opiskelijaa puhui yleisesti ottaen materiaaleista, tarkentamatta tarkoitetaanko sillä kovia vai pehmeitä materiaaleja. Vain kaksi vastaajaa näki monimateriaalisuuden toteutuvan kovan ja kovan tai pehmeän ja pehmeän materiaalin välillä. Yksi vastaaja asetti kovien ja pehmeiden materiaalien tilalle luonnon materiaalit ja keinotekoiset materiaalit.

Materiaalien jakautumisen jaoin vastauksien selkeyttämiseksi taulukkoon 4. Vastauksia on enemmän kuin vastaajia, koska osa vastaajista koki kirjoitelmassaan oivalluksen, että monimateriaalisuus voi tapahtua myös kahden saman laatuisen materiaalin kesken.

TAULUKKO 4. Monimateriaalisen käsityön materiaalien jako

Pehmeä ja kova materiaali samassa työssä 9 kertaa

Kova ja kova tai pehmeä ja pehmeä samassa työssä 2 kertaa

”Materiaalit” yleensä: ei tarkennettuna 4 kertaa

Luonnon materiaalit ja keinotekoiset materiaalit 1 kerta

Materiaalien lisäksi vastauksissa erottui materiaalin jakoon liittyvien ilmiöiden lisäksi paljon muuta.

Käsityön tekijän oppimisen nähdään monipuolistuvan ja syvenevän monimateriaalisen käsityön kautta. Monimateriaalista käsityötä tehdessään ihminen tutustuu uusiin tekniikkoihin ja materiaaleihin. Toisaalta osaamisen laaja-alainen hyödyntäminen määriteltiin myös osaksi monimateriaalista käsityötä. Materiaalien monipuolinen ja tarkoituksenmukainen käyttö nousi monessa vastuksessa esiin. Vastauksista kävi ilmi, ettei monimateriaalisen käsityön tarvitse olla

tiukasti jaettu puolet kovaa ja puolet pehmeää, vaan riittää että on käytetty kahta eri materiaalia.

Materiaalien lisäksi monimateriaalisessa käsityössä voidaan käyttää kovia tekniikoita ja pehmeitä tekniikoita työstämään toista materiaalia, esimerkiksi virkkaamaan metallilankaa. Yksi vastaaja näki käsitöitä voitavan tehdä mistä tahansa materiaalista, kuten perinteisten kovien ja pehmeiden lisäksi kivestä, mosaiikista, savesta tai lasista.

Monimateriaalisuuden määrittely on mielestäni sitä, ett’ tehdään jokin projekti, jossa käytetään sekä tekstiilin-, että teknisen käsityön osa-alueita.

(H3)

Aineistosta nousi ilmiönä ”materiaaleista” puhuminen, jonka voi tulkita tarkoittavan sekä kovia että pehmeitä materiaaleja Toisaalta pelkistä materiaaleista puhuvien voi tulkita tarkoittavan myös kahta samaa materiaalia yhdessä työssä. Kumpikaan vaihtoehto ei ole tämän tutkimusten mukaan väärin.

Kovat ja pehmeät materiaalit nousivat ilmiönä useimmissa vastauksissa esiin ja toisaalta niillä kuvataan tekstiilityön ja teknisen työn sisältöjä. Näin ollen kaikki vastaukset liittyvät koviin ja pehmeisiin materiaaleihin: ovathan luonnon materiaalitkin joko kovia tai pehmeitä, samoin kuin keinotekoiset materiaalit. Luonnon materiaalit ja keinotekoiset materiaalit kuvaavat materiaalien alkuperää enemmän kuin jakoa koviin ja pehmeisiin: materiaaleja joko löytyy luonnosta tai ei.

Monimateriaalisen käsityön määrittelyssä opintojakson teknisen työn sivuaineessa suorittaneet kuvailivat monimateriaalisuuden kahdella eri tavalla. Se kuvattiin yhden vastauksessa ylipäätään useiden materiaalien käyttönä ja muiden vastauksessa kovien ja pehmeiden materiaalien käyttönä.

Myös materiaalien käyttö tarkoituksen mukaisesti siten, että valitaan kulloinkin tilanteeseen parhaiten sopiva materiaali, nousi esille teknisen työn sivuaineen vastauksissa. Teknisen työn vastaajista yksi näki monimateriaalisuuden hälventävän tekstiilityön ja teknisen työn perinteistä

”rajajakoa”. Toinen vastaaja puolestaan koki monimateriaalisuuden oleva myös kokonaisen käsityön vaiheita korostavaa oppimista, joka on suoraan peruskoulun oppiaineen sisällöistä. Näen nämä kaksi vastausta ääripäinä toisilleen: toinen on vielä vuoden 1994 opetussuunnitelman aikaisessa jaossa käsitöiden suhteen ja toinen uuden opetussuunnitelman aallonharjalla. Tämä on suurin yksittäinen ristiriita vastauksissa, vaikka sekään ei kovin suuri mielestäni ole. Kuitenkin rajajaosta puhunut vastaaja kertoi opetusryhmien vaihtamisesta tekstiiliopettajan kanssa, joka on uuden opetussuunnitelman mukaista, koulun mahdollisuuksien mukaan.

Käsityötieteen pääaineopiskelijat kuvasivat monimateriaalisuuden myös kahdella tavalla: yksi kuvasi sen olevan ”materiaalien ja osaamisen hyödyntämistä” ja ”tutustutaan eri materiaalien muodostumiseen ja työstötapoihin”. Muut vastanneet tekivät jakamisen kovien ja pehmeiden materiaalien kesken. Yhdellä vastaajista ajatus monimateriaalisuudesta kasvoi kirjoitelman aikana ja lopulta hän päätyi toteamaan että, ”käsityötä voi tehdä mistä vain.”. Näin ollen vastaaja tavallaan luopui yleisestä pehmeät ja kovat materiaalit jaottelusta. Eräs vastaaja luetteli myös lasit ja kiven mahdollisiksi materiaaleiksi. Lasi ja kivi eivät ole niitä perinteisimpiä materiaalia, joita käsitöissä käytetään ja siksi nostin ne esille. Monimateriaalisuus nähtiin myös materiaalien ja osaamisen laaja-alaisena hyödyntämisenä.

Suurin hajonta materiaalin laatua koskevissa vastauksissa oli tekstiilityön sivuaineopiskelijoilla: yksi puhui erilaisista materiaaleista, toinen ”käytetään teknisen työn ja tekstiilityön osa-alueista” ja loput kaksi puhuivat kovista ja pehmeistä materiaaleista. Vastaajista kaksi pohti monimateriaalisuuden olevan myös kahden samanlaisen materiaalin yhdistämistä yhdessä työssä: kova ja kova tai pehmeä ja pehmeä. Vastauksissa nousi esiin myös erilaisten valmistustapojen ja laitteiden hyödyntäminen.

Eräs vastaaja pohti, että monimateriaalisessa käsityössä kovien ja pehmeiden materiaalien osuus ei täydy olla puolet ja puolet.

Monimateriaalinen käsityö määriteltiin monella eri tavalla ja tulkitsen vastauksien perusteella, sen olevan kovia ja pehmeitä materiaaleja tai kovia ja kovia tai pehmeitä ja pehmeitä. Opintojakson suorittajan taustalla ei ollut merkitystä vastaukissa, koska ryhmien välisissä vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja. Jokaisessa ryhmässä vastaajat määrittelivät monimateriaalisen käsityön pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistävänä työskentelynä. Toisaalta moni vastaaja määritteli monimateriaalisuuden erilaisten materiaalien käyttönä, jolloin termin tarkempi merkitys ei selvinnyt.