7. POHDINTA
7.3 Jatkotutkimuskysymykset
Monimateriaalinen käsityö on tällä hetkellä pari vuotta vanha ilmiö peruskoulun käsitöissä.
Aihetta tullaan varmasti tutkimaan lisää tulevaisuudessa, koska monimateriaalisuus on muokannut oppiainetta hyvin vahvasti. Opettajankoulutuslaitosten opinto-ohjelmat mukautuvat monimateriaalisuuteen, joka heijastuu kenttäkouluihin pienellä viiveellä.
Tutkimuksesta heräsi jatkotutkimusajatuksia. Tässä tutkimuksessa asenne nousi usein esiin, joten asenteita monimateriaalista käsityötä kohtaan olisi mielenkiintoista tutkia muutaman vuoden kuluttua, kun monimateriaalisuudesta on enemmän kokemusta. Pysyykö teknisen työn ennakkoluulot ja onko monimateriaalisuus onnistunut rikkomaan perinteistä oppiaine- ja sisältöjakoa käsitöissä? Miten monimateriaalisuus toteutuu kouluissa ja miten opettajien asenteet vaikuttavat sen opettamiseen? Monimateriaalisen käsityön aikakaudella opettajankoulutus pohjautuu monimateriaalisen käsityön tekemiseen, jolloin opiskelijat opettelevat sekä kovien että pehmeiden materiaaleja sekä niiden tekniikoita, mutta käytössä on sama määrä opintopisteitä kuin aiemmin, vain toisen sisältöön painottuneissa opinnoissa.
Miten tämä vaikuttaa tulevaisuudessa käsityön opettajien ammattitaitoon: tulevatko erityistekniikat olemaan opettajan oman mielenkiinnon varassa?
Monimateriaalisuus on uusi asia, joka tuo käsityöhön opettajalle myös sen vieraamman puolen tekniikat ja materiaalit osaksi työnkuvaa. Tutkimustulokseni osoittavat, että monimateriaalisuuden herättämät negatiiviset mielikuvat ennen monimateriaalisen projektin toteuttamista, hälvenevät monimateriaalisen työskentelyn aikana. Kentällä toimivista opettajista monikaan ei liene saanut koulutusta monimateriaaliseen käsityöhön, jolloin he saattavat ymmärtää sen väärin. Yksi jatkotutkimustehtävä voisi ollakin tutkia millaisia eroja on monimateriaalisen käsityön toteuttamisessa niillä, jotka ovat saaneet asiaan koulutusta ja
niillä jotka eivät ole. Tässä tutkimuksessa haastateltavana olleet, samoin kuin Lepistön &
Lindforsin (2015) haastateltavat sekä Lindfors, Marjanen & Jaatinen kirjoittajina sijoittuvat opettajankoulutuslaitokseen, jossa lähtökohtaisesti pitäisi olla alansa uusin ja paras tieto.
Kuitenkin käytännön opetustyö tapahtuu peruskouluissa kautta maan, jossa uusi opetussuunnitelma ohjaa kohti monimateriaalista käsityötä.
Monimateriaalisuuden määrittely -kysymykseen tuli laajasta vastauksia. Materiaalien jako pehmeisiin ja koviin eri materiaaleja ja esimerkiksi akryyliä. Akryyli on muovia ja lähtökohtaisesti siis kovamateriaali. Ongelmalliseksi akryylin tekee se, että on olemassa akryylilankaa, jota ei mielletä kovaksi materiaaliksi. On olemassa sekoitelankoja, joissa osa on esimerkiksi villaa ja osa akryyliä. Monimateriaalisuus kuvattiin aineistossani ilmiönä, joka toteutuu kovan ja pehmeän materiaalin yhdistämisenä yhdessä työssä. Näin ollen voisi ajatella, että akryyliä sisältävä sekoitelanka itsessään on monimateriaalinen käsityö: siinä yhdistyy sekä kova että pehmeä materiaali ja se on valmis produkti. Akryylilangalla työskentely ei täytä sitä määritelmää, että yhdessä työssä yhdistyy kaksi eri materiaalia, koska ne ovat jo ennen työstämistä yhdistetty. Tämän pohdinnan tuloksena näen, että monimateriaalisen työskentelyn seuraava taso on pohtia materiaalien ja tekniikoiden suhdetta.
LÄHTEET:
Anttila, A. 1993, Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Porvoo: WSOY
Anttila, P. 1996. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Taito-, taide- ja muotoilualojen tutkimuksen työvälineet. Helsinki: Akatiimi Oy.
Autio, O. 1997, Oppilaiden teknisten valmiuksien kehittyminen peruskoulussa. Tytöt ja pojat samansisältöisen käsityön opetuksen kokeilussa. Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 177. Hakapaino
Bogdan, R. C. & Biklen, S. K. 1992. Qualitative reaseach for education. An introduction to theory and methods. Allynd and bacon: Needham Heights.
Collanus, M. 2015. Viettelys vai vaara? Monimateriaaliset käsityöprojektit. Tekstiiliopettaja (2) 14-15.
Collanus, M., Guttorm, H, Jokela, P. & Kärnä-Behm, J. 2005. Ylös kapiokirstun pohjalta.
Keskusteluja käsityön merkityksistä ja paikasta. Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi (149-156)
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998 Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Heikkinen, K. 2006. Onko käsityöllä sukupuolta? Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi (31-39)
Hilmola, A. 2009. Käsityön opetuksen suunnittelun ja toteutuksen alkuperää etsimässä.
Tutkimus käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaavista tekijöistä peruskoulun yläluokilla. Turun yliopisto Rauman opettajankoulutuslaitos.
Kasvatustieteiden tiedekunta Julkaisusarja C 291
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2004. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö.
Helsinki: Yliopistopaino.
Itä-Suomen yliopiston opinto-opas. Käsityönopettajakoulutus.
https://weboodi.uef.fi/weboodi/vl_kehys.jsp?MD5avain=1d336e5b-be2a-466c-80bd8264c9061ab9&Kieli=1&Opas=3624&Org=20784042&vl_tila=1&AukAikMaar=1 [luettu 10.04.2018 ]
Kantola, J. 1997. Cygnaeuksen jäljillä käsityönopetuksesta teknologiseen kasvatukseen.
Jyväskylä studies in education, psychology and social research 133. Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä
Kojonkoski-Rännäli, S. 1998 Ajatus käsissämme Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta Julkaisusarja A:185.
Kokko, S. 2007. Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 118. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Kuhmonen, P. L. (toim.) 1994. Ideasta tuotteeksi. Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö.
Helsinki: Opetushallitus.
Lahelma, E. 1992 Sukupuolten eriytyminen peruskoulun opetussuunnitelmassa. Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 132. Helsinki Yliopistopaino
Lepistö, J. 2006. Käsityöoppiaineen haasteet luokanopettajakoulutuksessa. Teoksessa L.
Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi (158-165)
Lepistö, J. 2011. Tyttöjen ja poikien käsityötaito – totta vai tarua? Teoksessa S. Laitinen &
A. Hilmola (toim.) Taito- ja taideaineiden oppimistulokset – asiantuntijoiden arviointia.
Opetushallituksen Raportit ja selvitykset 2011:11 Juvenes Print – Tampereen yliopistopaino.
Opetushallitus. (175-193)
Lepistö, J. Rönkkö, M.-L. & Tuikkanen, W. 2013. Monipuolinen käsityön opetus sukupuolisen tasa-arvon toteuttajana. Käsityön aineenopettajaopiskelijoiden ja aineenopettajien kokemuksia monipuolisen käsityön opiskelusta ja käsityön sukupuolittuneisuudesta. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, T. Hämäläinen, P. Pohjonen &
K. Nyyssölä (toim.) Maailman osaavin kansa 2020. Koulutuspolitiikan keinot, mahdollisuudet ja päämäärät. Opetushallitus. Koulutustutkimusfoorumin julkaisu. Raportit ja selvitykset 2013:8, 98–115.
Leppänen, M., Mattila, H. Ojamaa, T., Papadopoulos, K. & Vuolas, L. 2015.
Monimateriaalinen käsityö tulee – oletko valmis? Soolibooli (3/2015) 14-15
Lindfors, E. Marjanen, P. & Jaatinen, J. 2016. Tyttöjen ja poikien käsityöstä monimateriaaliseksi käsityöksi. Käsityön opetusta 150 vuotta. Teoksessa M. Soininen & T.
Merisuo-Storm (toim.) Mikä mäki! Tiedäks snää? 120 vuotta opettajankoulu- tusta Rauman Myllymäellä. Turku: Juvenes Print - Suomen yliopistopaino, 81- 97.
Kaasinen, J. & Vartiainen, L. 2016 Uusi käsityön OPS haltuun Itä-Suomen yliopistossa.
Tekninen opettaja (1/2016) 28-29.
Kielitoimiston sanakirja Internetissä: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi viitattu 8.2.2018
Kojonkoski-Rännäli, S. 1995. Ajatus käsissämme. Käsityön käsitteen merkityssisällön analyysi. Turun yliopiston julkaisuja. Arja C. Osa 109
Kokko, S. 2007. Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 118. Joensuu. Joensuun yliopistopaino
Marjanen, P. 2012. Koulukäsityö vuosina 1866-2003. Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja. Turku
Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä:
Gummerus
Nygren-Landgärds, C. 2000. Educational and teaching ideologies in sloyd teacher education.
Turku: Åbo Akademi University
Opetushallitus. 1994. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammala Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki
Opetusministeriön asetus N:o 568 yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista. 2005. (Internet-lähde, viitattu 12.3.2018).
Peltonen, J. 1988. Käsityökasvatuksen perusteet. Koulukäsityön ja sen opetuksen teoria ja empiirinen tutkimus peruskoulun yläasteen teknisen työn oppisisällöistä ja niiden opetuksesta. Turun yliopisto. Kasvatustieteen tiedekunnan julkaisusarja A:132
Pietikäinen, I. 2006. Käsityön kaksi ulottuvuutta. Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi (78-85)
Pöllänen S. 2002. Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna.
Teoksessa P. Nuutinen & E. Savolainen (toim.) 50 vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Gummerus Kirjapaino Oy: Saarijärvi
Pöllänen S. & Kröger T. 2005 Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa Enkenberg, J. & Savolainen, E. & Väisänen, P. (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – Taitava opettaja.
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/tutkivaope/index.htm [viitattu 17.4.2018]
Rönkkö, M-L. 2011 Käsityön monet merkitykset Opettajankoulutuksen opiskelijoiden käsityölle antamat merkityksen ja niiden huomioon ottaminen käsityön opetuksessa. Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Opettajankoulutuslaitos, Rauman yksikkö. Turun yliopiston julkaisuja julkaisusarja C 317. Turku
Seitamaa-Hakkarainen, P. 2014. Kvalitatiivinen sisällön analyysi. Saatavilla www-muodossa.
https://www.academia.edu/589363/Kvalitatiivinen_sis%C3%A4ll%C3%B6n_analyysi . Viitattu 12.4.2018.
Suojanen, U. Käsityökasvatuksen perusteet. Porvoo: WSOY
Suojanen, U. 1994. Käsityön suunnittelun perusteita. Teoksessa P.L. Kuhmonen (toim.), Ideasta tuotteeksi. Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö. Helsinki: Opetushallitus 66-92 Syrjälä, L., Ahonen, S., Syrjäläinen, E. & Saari, S. 1994. Laadullisen tutkimuksen työtapoja.
Helsinki: Kirjayhtymä
Turunen, K. 1995. Tieto ja tiede. Jyväskylä: Atena kustannus oy
Varto, J. 1992. Laadullisen tutkimuksen metodologia. Tampere: Kirjayhtymä Oy
Virtamaa A. (toim.) 1980. Vuosisata käsityöopetusta 1881-1981. Helsinki: Helsingin yliopiston monistuspalvelu
LIITEET
Liite 1. Haastattelulomake
”Kerro itsestäsi taustatekijöitä :
- Minä vuonna suoritit Yhteinen käsityö ja suunnittelu -kurssin?
- Kävitkö kurssin osana teknisen työn vai tekstiilityön opintoja?
- Oletko opettanut monimateriaalista käsityötä?
- Kerro vielä jos olet opiskellut sekä teknisen että tekstiilityön pitkänä.
Haluan kirjoitelman aiheesta monimateriaalinen käsityö voit käyttää seuraavia kysymyksiä apuna ja kirjoittaa myös niiden ulkopuolelta asioita.
- Mitä ajatuksia yhteinen käsityö ja tuotesuunnittelu -kurssi herätti monimateriaalisesta käsityöstä?
- Minkälaisia kokemuksia sinulla on monimateriaalisesta työskentelystä?
- Miten määrittelet monimateriaalisuuden?
- Oletko opettanut monimateriaalista käsityötä, jos olet, miten toteutit opetuksen?
- Minkälaisia kokemuksia opettamisesta sait?”