6.2 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus
6.2.2 Tutkimuksen luotettavuus ja siirrettävyys
Hollowayn (2013) mukaan tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa on otettava huomioon, kuinka hyvin tutkimuksessa vastataan tutkimuskysymyksiin ja kuinka merkittävää tieto on tutkimuksen kohderyhmälle. Tutkimuksen luotettavuuden arviointia voidaan lähestyä monella eri tavalla: Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että sekä laadullisessa että määrällisessä tutkimuksessa pitäisi käyttää samoja metodeja ja toisten mielestä jokaisessa eri menetelmin tehdyssä tutkimuksessa pitäisi käyttää juuri kyseistä tutkimusmetodia varten kehitettyjä arviointimenetelmiä (Holloway 2013).
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kerätä yhteen tietoa jo olemassa olevasta tutkimustiedosta kirjallisuuskatsauksen kysymyksenasettelun ja kirjallisuuskatsaukselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Kirjallisuuskatsauksen luotettavuuden arvioinnissa tärkeimmiksi seikoiksi nousevat katsaukseen valikoitujen tutkimusten metodologinen korkealaatuisuus, aiheen kattavuus ja aiheen rajaus sekä valikoitujen artikkeleiden sisäänottokriteerien tarkka kuvaus. (Johansson 2007.)
Ollakseen systemaattinen kirjallisuuskatsaukseen valikoitujen artikkelien täytyy olla käynyt läpi vertaisarviointi ja valikoitujen tutkimusten täytyy täyttää vaadittavat kriteerit. Tämä kirjallisuuskatsaus ei täyttänyt systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteita, sillä luotettavan ja ajankohtaisen tiedon löytäminen aiheesta oli vaikeaa. Katsaukseen valikoitui sen sijaan hyvin eri menetelmillä toteutettuja tutkimuksia, minkä vuoksi tutkielma toteutettiin integroituna katsauksena.
(Holloway 2013, Johansson 2007.) Koska aihetta on tutkittu vasta 1990–luvulta lähtien, päädyttiin katsaukseen ottamaan tästä syystä mukaan myös vanhempia tutkimuksia, jolloin oli mahdollista tarkastella, miten maahanmuuttajien hoitoa käsittelevä tieto on kehittynyt sinä aikana, kun aiheesta on tehty tutkimusta.
Laadullisen tutkimuksen laadunarvioinnin kriteereinä pidetään tutkimuksen validiteetin ja reliabiliteetin ohella tulosten uskottavuutta, luotettavuutta ja siirrettävyyttä. Uskottavuudella viitataan siihen, miten hyvin tutkimuksessa vastataan tutkimuskysymyksiin ja miten hyvin aineisto ja menetelmät soveltuvat tutkittavan ilmiön kuvaamiseen. Sisällönanalyysissä uskottavuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että käsitteitä ei ole muodostettu liian laajasta aineistosta, jolloin ne voivat saada helposti useampia merkityksiä. Tutkimuksen uskottavuuden parantamiseksi voidaan myös kysyä mielipiteitä toisilta tutkijoilta. Siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka helposti tutkimuksen tulokset ovat sovellettavissa erilaisiin tilanteisiin tai ympäristöihin. Koska siirrettävyyden arviointi jää lopulta lukijan tehtäväksi, on tutkijan tästä syystä tärkeää aukikirjoittaa, millaisessa kulttuurisessa kontekstissa ilmiötä on tutkittu ja keitä ovat tutkimuksen osallistujat.
Tulosten esittäminen ja keskustelu tuloksista muiden asiantuntijoiden kanssa helpottaa siirrettävyyden arviointia. (Graneheim & Lundman 2004.)
Toisaalta tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka laajasti ilmiötä koskevaan tietoon on perehdytty. Vaikka tutkimusprotokollan tiukka noudattaminen onkin tärkeää, saattavat liian tiukat kriteerit sulkea pois aiheen kannalta oleellista tietoa ja ne saattavat estää luovuuden käytön tutkimuksen teossa. Toistettavuuden ja korkeiden laatukriteerien lisäksi tutkijan on hyvä ottaa huomioon omille näkemyksille vastakkaiset mielipiteet ja sisällyttää ne tutkimukseen. (Holloway 2013.)
Katsaukseen valikoidut tutkimukset valittiin hyvin laajasta otannasta, minkä vuoksi taustatyötä ilmiön kartoittamiksi tehtiin paljon. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutumisesta ei löytynyt kuin yksi aihetta suoraan käsittelevä tutkimus (Cheung 2002), ja tästä syystä vastaukset tutkimuskysymyksiin etsittiin eri menetelmillä toteutetuista tutkimuksista, jotka käsittelivät eettistä päätöksentekoa, hoidon laatua tai kulttuurista hoitotyötä. Osa tutkimuksista (Cioffi 2004, Cheung 2002, Doyle 2002) olivat jo melko vanhoja, mutta ne valikoituivat katsaukseen sen takia, että Cioffin (2004) tutkimus antoi tietoa kätilöiden suhtautumisesta eri kulttuuritaustaa edustavaan synnyttäjään, Cheungin (2002) tutkimus oli ainoa maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeutta käsittelevä tutkimus ja Doylen (2002) tutkimus antoi puolestaan merkittävää tietoa maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien lääkkeiden käytöstä ja heidän asenteistaan länsimaista terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan. Vaikka sisäänottokriteerit olivat löyhiä, ne pyrittiin aukikirjoittamaan mahdollisimman hyvin.
Luotettavuudella tarkoitetaan myös tutkimusaineiston analyysin tarkkaa kuvaamista ja prosessin eri vaiheiden aukikirjoittamista mahdollisten virheiden ja prosessin aikana syntyneiden merkitysten
muuttumisen huomioimiseksi. Tämä on erittäin tärkeää silloin, kun kyseessä on laaja aineisto, josta on mahdollista vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Koska laadullisesta aineistosta on mahdollista vetää erilaisia johtopäätöksiä, voi tästä seurata myös erilaisia ongelmia arvioitaessa aineiston totuudenmukaisuutta. Tutkijan on myös hyvä huomioida, miten hänen oma arvomaailmansa on mahdollisesti ohjannut tutkimusprosessia. (Graneheim & Lundman 2004.)
Luotettavuuden kuvaamiseksi ja analysoinnin helpottamiseksi tutkimukset taulukoitiin ja pisteytettiin Turjamaan, Hartikaisen ja Pietilän kehittämällä mittarilla, josta sai yhteensä 0-18p (Liite 2.) Mittarissa muun muassa arvioitiin, kuinka hyvin tutkimuksessa on kuvattu sen taustaa, tarkoitusta ja tavoitteita, kuinka hyvin valitut menetelmät soveltuivat ilmiön tutkimiseen ja kuinka niiden riittävyyttä oli arvioitu, miten hyvin tutkimuksessa oli pohdittu eettisiä kysymyksiä ja miten hyvin tulokset vastasivat tutkimuskysymyksiä ja livatko ne hyödynnettävissä. Katsaukseen valikoidut tutkimukset saivat 6–17 pistettä ja kaikki tutkimukset saivat keskimäärin 12,5 pistettä.
Parhaiten tutkimuksissa oli kuvattu tutkimusten taustaa, tarkoitusta ja tavoitteita. Myös tuloksista oli kerrottu rikkaasti ja selkeästi ja niitä oli verrattu aiempaan tietoon. Heikommin pisteitä sai tutkimuspäiväkirjan pitämisestä ja aineiston keruun ja -menetelmien sekä niiden soveltuvuuden kuvaamisesta aiheeseen ja kohderyhmälle. Katsaukseen valikoitujen tutkimusten valintakriteereistä ja pisteytyksestä käytiin keskustelua asiantuntijoiden kanssa. (Turjamaa 2011.)
Integroidun kirjallisuuskatsauksen haasteena voidaan pitää sen jäsentymättömyyttä, sillä monista eri tutkimusmetodeista koostuvan tiedon kokoaminen yhtenäiseksi kirjallisuuskatsaukseksi on vaikea tehtävä. Käsitteiden muodostaminen moniulotteisesta ja eri menetelmin tutkitusta aineistosta oli haastavaa ja varsinkin käsitteiden luokittelu pääkategorioiden alle tuotti aluksi ongelmia. Samat käsitteet olisivat asiayhteytensä puolesta voineet sopia moneen eri kategoriaan, minkä vuoksi yläkategorioden nimeäminen oli haastavaa. Tämän vuoksi käsitteet ovat yhteydessä toisiinsa ja kategorioiden välille pystyi helposti vetämään yhtäläisyyksiä ja tuloksista on mahdollista vetää monenlaisia johtopäätöksiä. Aineiston analysoinnin strategiat ovat vähiten kehittynein alue integroidussa katsauksessa ja sen vuoksi analyysin tiivistäminen jo valmiiksi moniulotteisesta ja vähän tutkitusta aiheesta mielekkääksi kokonaisuudeksi oli haastava tehtävä. (Johansson 2007.)
Koska katsaukseen valikoitui eri menetelmillä ja eri konteksteissa toteutettuja tutkimuksia, jotka antoivat kuitenkin hyvin samankaltaisia tuloksia, oli taustatekijöiden vaikutusten arvioiminen vaikeaa. Tutkimuskysymykset antoivat myös hyvin samankaltaisia vastauksia ja tutkielman tulokset olivat suhteessa toinen toisiinsa. Esimerkiksi jaetun autonomian periaatteiden soveltaminen oli tärkeää sekä maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta,
mutta toisaalta organisaation oli annettava kätilöille riittävästi autonomiaa toteuttaa jaettua autonomiaa, minkä vuoksi kätilöt olivat riippuvaisia esimiehiltään saamasta tuesta. Myös yhteisen kielen puute vaikutti sekä synnyttäjän itsemääräämisoikeuden toteutumiseen kuin myös mahdollisuuteen kehittää maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoidon laatua. Synnyttäjien kokemukset kätilöiden toteuttamasta syrjinnästä olivat myös riippuvaisia siitä, miten hyvin organisaatiossa oli huomioitu kulttuuriset arvot.
Koska suurin osa katsaukseen valikoiduista tutkimuksista olivat kvalitatiivisia, eivät tutkimusten tulokset ole suoraan yleistettävissä. Tämän lisäksi kahden katsaukseen valikoidun määrällisen tutkimuksen (Cross–Sudworth 2011, Cheung 2007) ja yhden kirjallisuuskatsauksen (Jefford 2010) otoskoot olivat pieniä. Tulosten yleistettävyyttä heikentää myös, että osa tutkimuksista keskittyi kulttuurisen kompetenssin ja maahanmuuttajien itsemääräämisoikeuden tarkasteluun eettisistä kysymyksistä käsin (Minkoff 2014, Narruhn 2012, Guven 2010, Jonhstone 2009, Chater 2008), eikä kaikissa tutkimuksissa (case-study) ollut mainintaa tutkimuksen kohteena olleista henkilöistä.
Tutkimusten luotettavuutta heikentää myös, ettei kaikissa artikkeleissa kuvattu tutkimusprosessia tai tutkimusmetodikuvaukset olivat epäselviä tai puutteellisia (Johansson 2007). Osassa tutkimuksista oli kuitenkin viitattu tehtyyn tutkimukseen tai mainittu kohderyhmä, muttei kerrottu tutkimusmenetelmiä tai osallistujien määrää. Katsaukseen valikoidut tutkimukset olivat kaikki englanninkielisiä, mikä saattaa lisätä kieliharhan syntymistä käännösvaiheessa. Joitain käsitteitä, kuten esimerkiksi synnyttäjän hallinnan tunnetta (control) tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden vallankäyttöä tai seurantaa (control) oli joskus vaikea erottaa asiayhteyden takia toisistaan.
Integroituja katsauksia on tehty hoitotieteellisessä tutkimuksessa 2000–luvulla yhä enemmän.
Integroidun katsauksen tavoitteena on tunnistaa tiedon aukkoja ja löytää uusia tutkimuskysymyksiä, joten katsausmenetelmänä se soveltui siksi parhaiten vielä vähän tutkitun ilmiön kuvaamiseen.
Integroitu katsaus antaa myös mahdollisuuden pohtia millaiseen näyttöön tieto perustuu ja arvioimaan tutkimusmenetelmien laatua sekä tiedon sovellettavuutta ja käyttöä, joten sen avulla on myös mahdollista päästä arvioimaan aiheesta tehtyjen tutkimusten tasoa ja luotettavuutta sekä etsimään uusia metodeja ja viitekehyksiä ongelman lähestymiseen. Integroidun kirjallisuuskatsauksen avulla on myös mahdollista parantaa tulosten yleistettävyyttä. Katsauksesta saadut tulokset olivat keskenään hyvin samansuuntaisia ja tutkimukset antoivat hyvin samankaltaisia tuloksia kuin aiemmat maahanmuuttajataustaisten potilaiden oikeuksiin keskittyneet tutkimukset. Tulokset olivat myös linjassa kahden pro gradu-prosessin aikana toteutetun esihaastattelun sisältöjen kanssa, mikä lisää tämän tutkielman tulosten yleistettävyyttä. (Johansson 2007, Whittemore & Knalf 2005.)
Katsaukseen luotettavuutta parantaa myös se, että katsaukseen valikoidut tutkimukset käsittelivät aihetta myös hyvin laaja-alaisesti ja moniulotteisesti ja niissä tuotiin esille maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoitoon liittyviä epäkohtia. Mukaan valikoitui pääasiassa tutkimuksia, joista tulivat esille maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien negatiiviset kokemukset länsimaisesta terveydenhuollosta, länsimaisen terveydenhuoltojärjestelmän kykenemättömyys vastata maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien tarpeisiin ja vallankäyttöön liittyvät ongelmat sekä potilas–hoitaja-suhteessa, hoitajan suhteessa terveydenhuollon lainsäädäntöön ja organisaatioon sekä maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän suhteessa omaan perheeseensä ja kulttuuriseen kontekstiinsa. Katsauksesta tulivat hyvin esille myös keskeisimmät maahanmuuttajien itsemääräämisoikeuden toteutumista hankaloittavat tekijät, joista yhteisen kielen puute ja vaikeudet kommunikaatiossa nousivat merkittävimmiksi hoidon laatua heikentäviksi tekijöiksi.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTUTKIMUSEHDOTUKSET
Maahanmuuttajataustaiset synnyttäjät ovat moninkertaisesti haavoittuvassa asemassa suhteessa kantaväestöön. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeus toteutuu kansainvälisellä tasolla tarkasteltuna huonommin muun muassa yhteisen kielen puutteen, perheen antaman tuen ja kulttuurisesti turvallisten mallien puutteen vuoksi. Maahanmuuttajataustaisille synnyttäjille tarjotaan tästä syystä myös vähemmän vaihtoehtoja ja eettinen päätöksenteko aiheuttaa eniten konflikteja synnyttäjän ja hoitohenkilökunnan välille. Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien hoitamiseensa tulisi varata riittävästi aikaa ja resursseja, kuten tulkkeja ja heidän hoitamisessaan on hyvä etsiä vaihtoehtoisia metodeja. Kulttuurisesti turvalliset menetelmät pitäisi sisällyttää terveydenhuoltohenkilökunnan koulutukseen ja sairaaloiden arvomaailmaan. Kätilöille pitää antaa riittävästi autonomiaa toteuttaa kulttuurista hoitotyötä parhaaksi katsomallaan tavalla.
Jatkotutkimusaiheet:
1) Kätilön ja maahanmuuttajataustaisen synnyttäjän välinen vuorovaikutus
2) Toisen polven maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien kokemukset synnytyksen aikaisesta päätöksenteosta
3) Maahanmuuttajataustaisten perheiden kokemukset synnytyksen aikaisesta päätöksenteosta 4) Maahanmuuttajataustaisten synnyttäjien itsemääräämisoikeuden toteutuminen arjen hoitotyössä
8 LÄHTEET
Aaltonen T. 2004. Autonomiaa ja osallistumista. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 11, 176–
181.
Berggren V, Abdel Salam G, Bergström S, Johansson E & Edberg AK. 2004. An explorative study of Sudanese midwives’ motives, perceptions and experiences of re-infibulation after birth.
Midwifery 20(4), 299–311.
Betts V. 2014. Safeguarding vulnerable adults. Nursing Standard 28(21), 37–41.
Boerleider A, Francke A, Mannien J, Wiegers T & Deville W. 2013. “A mixture of positive and negative feelings” – A qualitative study of primary care midwives’ experiences of non-western clients living in the Netherlands. International Journal of Nursing Studies 50(12), 1658–1666.*
Chater K & Tsai CT. 2008. Palliative care in a multicultural society: a challenge for Western ethics.
Australian Journal of Advanced Nursing 26(2), 95–100.
Cheung NF. 2002. Choice and control as experienced by Chinese and Scottish childbearing women in Scotland. Midwifery 18(3), 200–213.*
Cheung W, Wan–Yim I & Chan D. 2007. Maternal anxiety and feelings of control during labour: A study of Chinese first-time pregnant women. Midwifery 23, 123–130.*
Cioffi J. 2004. Caring for women from culturally diverse backgrounds: Midwifes experiences.
Journal of Midwifery & Womens’ Health 49(5), 437–442.*
Cross–Sudworth, F, Williams A & Herron–Marx S. 2011. Maternity services in multicultural Britain. Using Q method to explore the views of first and second-generation women of Pakistani origin. Midwifery 27(4), 458–468.*
Doyle EI & Faucher MA. 2005. Pharmaceutical therapy in midwifery practice. A culturally competent approach. Journal of Midwifery & Women’s Health 47(3), 122-129, 120–124.*
Elo S & Kyngäs H. 2008. The qualitative content analysis process. Journal of Advanced Nursing, 62(1), 107–115.
Emanuel EJ, Grady C, Crouch RA, Lie R, Miller F & Wendler D. 2008. The Oxford Textbook of Clinical Research Ethics. Oxford University Press. New York.
ETENE 2004, Autonomia ja heitteille jättö – eettistä rajanvetoa. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta. ETENE-julkaisuja 10.
http://etene.fi/documents/1429646/1559090/ETENE
julkaisuja+10+Autonomia+ja+heitteillej%C3%A4tt%C3%B6+-+eettist%C3%A4+rajank%C3%A4ynti%C3%A4.pdf/7955c323-e58f-4432-869f-755f06401cb7, luettu internetistä 10.12.2015.
Graneheim UH & Lundman B. 2004. Qualitative content analysis in nursing research. Concepts, procedures and measures to achieve trustworthiness. Nurse Education Today 24(2), 105–112.
Guven T & Gurkan S. 2010. Patient autonomy in Turkey’s cultural context: examining the potential benefits for implementation of patient rights. Bioethics 24(3), 127–33.
Holloway I & Wheeler S. 2013. Qualitative research in nursing and health care. John Wiley & Sons.
3rd edition. http://site.ebrary.com/lib/helsinki/reader.action?docID=10660551&ppg=294, luettu internetistä 28.1.2016.
Ihmisoikeudet.net. 2015. Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus:
http://www.ihmisoikeudet.net/uploads/materiaali/YK_Ihmisoikeuksien%20julistus.pdf, poimittu internetistä 10.12.2015.
Jefford E, Fahy K & Sundin D. 2010. A review of literature: Midwifery decision-making and birth.
Women and Birth 23(4), 127–134.*
Johansson K, Axelin A, Stolt M & Ähtäri R-L. 2007. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Turun yliopiston julkaisuja. Hoitotieteen laitos. Tutkimuksia ja raportteja A:51/2007.
Digipaino. Turun yliopisto.
Johnstone M & Kanitsaki O. 2009. Ethics and advance care planning in culturally diverse society.
Journal of Transcultural Nursing 20(4), 405–416.
Kaltiala–Heino R & Laippala P. 1997. Pakkotoimet ja rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa.
Suomen Lääkärilehti vol. 52(5), 435–439.
Kangasniemi M, Halkoaho A, Länsimies–Antikainen H & Pietilä A–M. 2012. Duties of the patient.
A tentative model of based on metasynthesis. Nursing Ethics 19(1), 58–67.
Kyngäs H, Elo S, Pölkki T, Kääriäinen M & Kanste O. 2011. Sisällönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23(2), 138–148.
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992.
Larkin P, Begley C & Devane D. 2009. Womens’ experiences of labour and birth. An evolutionary concept analysis. Midwifery 25(2), e49–e59.*
Launis V. 2010. Itsemääräämisoikeus ja paternalismi terveydenhuollossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti vol. 47(2), 136–139.
Leever M. 2011. Cultural competence: Reflections on patient autonomy and patient good. Nursing Ethics. 18(4), 560–570.*
Lidman S. 2009, teoksessa Teuro & Van Dijken 2009. Kunnia konfliktina. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin julkaisuja. Helsinki.
Lundberg P & Alganesh G. 2008. Experiences from pregnancy and childbirth related to female genital mutilation among Eritrean immigrant women in Sweden. Midwifery 2008 (24), 214–225.
Mander R & Melender H–L. 2009. Choice in maternity: rhetoric, reality and resistance. Midwifery 25, 637–648.*
McLaughlin LA & Braun KL. 1998. Asian and Pacific Islanders cultural values: Considerations for health care decision making. Health & Social work, 23(2): 116–126.
Meddings F & Haith-Cooper M. 2008. Culture and communication in ethically appropriate care.
Nursing Ethics 15(1), 52–62.*
Mielenterveyslaki 1116/1990.
Minkoff H. 2014. Teaching ethics: when respect for ethics and cultural sensitivity collide. American Journal of Obstetrics and psychology. 210(4), 298–301.*
Narrigan D, 2005. Examining an ethical dilemma: A case study in clinical practice. Journal of Midwifery & Women’s Health 49(3), 243–249.*
Narruhn R & Schellenberg IR. 2012. Caring ethics and a Somali reproductive dilemma. Nursing Ethics. 20(4), 366–381.*
Nikolajski C, Miller E, McCauley HL, Akers A, Schwartz EB, Freedman L, Steinberg J, Ibrahim S
& Borrero S. 2015 Race and reproductive coercion: A qualitative assessment. Womens’ Health Issues 25(3), 216–223.
Noble Woman's Initiative 2016. Refugee women at risk in Europe. Noble Women's Inititive's assessment. file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/66783_internetjulkaisuja_netti_2_2016(1).pdf, luettu maahanmuuttoviraston sivuilta 27.4.20166.
Noseworthy A, Phibbs S & Benn C. 2013. Towards a relational model of decision-making in midwifery care. Midwifery 29(7), e42–e48.*
Nuoren Lääkärin blogi 2014: Paperittomat. Nuori Lääkäri -lehden nettijulkaisuja:
http://www.nly.fi/artikkeli/paperittomat luettu internetistä 27.4.2016.
Pahlman I. 2003. Potilaan itsemääräämisoikeus. Edita. Helsinki.
Park J, Nordstrom S, Weber K & Irwin T. 2016. Reproductive coercion: uncloaking an imbalance of social power. American Journal of Obstetrics and Gynecology 214(1), 74–78.
Pietilä AM. 2010. Terveyden edistäminen. Teorioista toimintaan. WSOYpro Oy. Helsinki.
Raisler J & Kennedy H. 2005. Midwifery Care of Poor and Vulnerable Women, 1925–2003.
Journal of Midwifery & Women’s Health. 50(2), 113–121.*
Sarvimäki A & Stenbock–Hult B. 2009. Hoitotyön etiikka. Edita. Helsinki.
Sosiaali- ja terveysministeriö 2012: KASTE 2012-2015
http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=5197397&name=DLFE-18303.pdf, luettu 19.2.2014.
Stolt M, Axelin A & Suhonen R (toim). 2015. Kirjallisuuskatsaus hoitotieteessä. Turun yliopisto.
Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja, sarja A73. Juvenes Print.
Suomen Kätilöliitto 1999. Tiedolla, taidolla ja tunteella – kätilötyön eettiset ohjeet.
https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenkatiloliitto.kotisivukone.com/tiedostot/tiedolla_taidoll a_tunteella.pdf, poimittu internetistä 10.12.2015.
Tartuntatautilaki 583/1986.
Tebid R, Du Plessis D, Beukes S, VanNiekerk V & Jooste K. 2011. Implications for nurse
managers arising from immigrant women’s experience of midwifery care in a hospital. Journal of Nursing Management 19(7), 967–975.*
Teuro & Van Dijken 2009. Kunnia konfliktina. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin julkaisuja. Helsinki.
Tilastokeskus 2013: Ulkomaalaistaustaiset äidiksi nuorempina:
http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-06-04_001.html, luettu 4.4.2014.
Turjamaa R, Hartikainen S & Pietilä AM. 2011. Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat – systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 9(4), 4–13.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2012. Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012–2015. http://www.tem.fi/files/33350/Valtion_kotouttamisohjelma_vuosille_2012–
2015_1.6.2012_2.pdf, luettu 18.2.2014.
Terveydenhuoltolaki 1326/2010.
Väestöliitto 2013. Mikä perhe? Perhe eri kulttuureissa. Väestötietosarja 26. http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/83d67280c9179a1694ff9c89a1aeaac7/1397921286/application/pdf/3098673/MI K%C3%84PERHE_nettikirja.pdf, luettu 17.4.2014.
Whittemore R & Knafl K. 2005. The integrative review: updated methology. Informing Practice and Policy Worlwide through Research and Scholarship 52(5), 546–553.
Williamson M & Harrison L. 2010. Providing culturally appropriate care: A literature review.
International Journal of Nursing Studies 47(6), 761–769.*
Wood MJ. & Ross–Kerr J. 2011. Basic steps in planning nursing research. From question to proposal. University of Alberta, Kanada. Jones & Bartlett learning, 7. painos.
*Katsauksessa analysoidut artikkelit on merkattu tähdellä
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset (1/5)
Liitetaulukko 1. Maahanmuuttajien itsemääräämisoikeutta kuvaavat tutkimukset Tekijä(t) Tutkimuksen
tarkoitus
Aineisto ja menetelmä Keskeiset tulokset Laadun arviointi ihmisten tuki ja korkeampi ikä paransi hallinnan tunnetta, mutta
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset (2/5)
3) äidit, joilla oli taustallaan perheen tuki, vaativat myös hyvää äitiyshuoltoa 4) äidit joilla on hyvä kokemus äitiyshuollosta ja joilla on kokemusta
ei kuvattu Lääkeaineet imeytyvät ja vaikuttavat eri tavalla eri roduilla. Monissa Euroopan ja Amerikan ulkopuolisissa kulttuureissa sairaalan hierarkiat ja kontrolli 2) naisen osuutta jaetussa päätöksenteossa ei ole
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset (3/5)
Tekijä(t) Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja menetelmät koettiin olevan tärkeä tekijä sen suhteen, uskalletaanko kätilön kanssa olla eri mieltä. Jos kätilön kanssa oltiin eri mieltä, omille mielipiteille ei helposti merkitys on tärkeää ja tulkkien käyttöön tulisi panostaa. Kulttuuritaustan huomioiminen on tärkeää, eikä Gillonin malli ole yksin riittävä. Etiikkaa ei saisi opettaa kätilötyössä irrallisena
Kulttuuriset mallit pitäisi ottaa mukaan jo koulutuksessa, eikä niitä saisi opettaa ja ongelmia sen suhteen ettei pysty toteuttamaan hyvää hoitoa varsinkaan naisten kohdalla. Tästä syystä keskustelulle ja päätösten perustelulle olisi hyvä jättää tarpeeksi aikaa.
11/18
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset (4/5)
Tekijä(t) Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja menetelmä Keskeiset tulokset Laadun arviointi
Liite 1. Kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset (5/5)
Tekijä(t) Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja menetelmä Keskeiset tulokset Laadun arviointi
Liite 2. Tutkimusten laadun arviointikriteerit
Liitetaulukko 3. Tutkimusten laadun arviointikriteerit (Turjamaa, Hartikainen & Pietilä 2011) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus
1. Tutkittava ilmiö on selkeästi määritelty
2. Tutkimuksen aihe on perusteltu kirjallisuuskatsauksen avulla sisällöllisesti, menetelmällisesti ja eettisesti 3. Tutkimuksen tarkoitus, tavoitteet ja tutkimustehtävät on määritelty selkeästi
Aineisto ja menetelmät
4. Aineiston keruumenetelmät ja –konteksti on perusteltu ja kuvattu yksityiskohtaisesti 5. Aineiston keruumenetelmä soveltuu tutkittavaan ilmiöön ja tutkimukseen osallistujille 6. Aineistonkeruu on kuvattu
7. Aineisto on kerätty henkilöiltä, joilla on tietoa tutkittavasta ilmiöstä 8. Aineiston sisällön riittävyyttä on tutkittu
9. Aineiston käsittely ja analyysin päävaiheet on kuvattu 10. Analyysimenetelmä soveltuu tutkittavaan ilmiöön
Tutkimusten luotettavuus ja eettisyys
11. Tutkija on nimennyt kriteerit, joiden perusteella hän on arvioinut tutkimusten luotettavuutta 12. Tutkimuksessa on käytetty aineiston tai menetelmien triangulaatiota lisäämään luotettavuutta 13. Tutkija on pohtinut huolellisesti eettisiä kysymyksiä
14. Tutkimukseen osallistuneet ovat arvioineet tutkimustuloksia ja vahvistaneet tulosten vastaavuuden kokemuksiinsa; tai lukija voi tunnistaa ja ymmärtää tulokset
15. Tutkija on pitänyt päiväkirjaa tai kirjoittanut muistiinpanoja tutkimuksen kulusta
Tulokset ja päätelmät
16. Tuloksilla on uutuusarvoa ja merkitystä hoitotyön kehittämisessä
17. Tulokset on esitetty selkeästi, loogisesti ja rikkaasti, ja niiden antia on verrattu aikaisempiin tutkimuksiin 18. Tutkimuksen päätelmät perustuvat tuloksiin ja ovat hyödynnettävissä
Tutkimukset pisteytetty asteikolla 0-18p. Jokaisesta kohdasta sai 0-1 p.