Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys korostuvat laadullisessa tutkimuksessa, jossa tutkijan valin-noilla on iso merkitys tutkimusprosessissa. Laadullisessa tutkimuksessa ei ole yksiselitteisiä vastauk-sia tai päätelmiä ja sen tulkinnallisuuden vuoksi luotettavuuden pohtiminen kaikissa tutkimuksen vai-heissa korostuu. Tutkimusetiikkaan sisältyy tutkijan ammattietiikka, joka velvoittaa tutkijan toimin-taa. (Kuula 2006, 21-24.) Tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa on noudatettava tarkkuutta, huolelli-suutta ja rehellisyyttä. Tutkimuksen suunnittelun, toteuttamisen sekä tutkimuksen ja tutkimustulosten raportoinnin on noudatettava tieteellisiä kriteerejä. Myös tiedonhankinta, tiedon prosessointi ja arvi-ointi on suoritettava tieteen hyväksymin menetelmin ja mahdollisimman avoimesti. Aikaisemman tutkimustiedon ja muiden tutkijoiden työn kunnioittaminen ja arvostaminen kuuluu tieteellisen tutki-muksen perusasioihin. (Kuula 2006, 34-35; Tuomi & Sarajärvi 2013, 132-133.)

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on määritellyt hyvää tieteellistä, luotettavaa toimintakäytäntöä usean kriteerin mukaisesti, jotka tutkimuksen on täytettävä ja joista tutkija vastaa (Kuula 2006, 34-35). Eettisyyteen sisältyy toimia joiden avulla varmistetaan esimerkiksi tutkittavien asiallinen ja oi-keudenmukainen kohtelu (Kuula 2006, 21-24). Ihmistieteiden neljä eettistä periaatetta, jotka ovat hyötyperiaate, vahingon välttämisen periaate, autonomian kunnioituksen periaate ja oikeudenmukai-suuden periaate. Nämä periaatteet sisältävät ihmisarvon kunnioittamiseen sisältyviä asioita. (Kuula 2006, 58-61.) Eettisten periaatteiden toteutuminen haastateltavien osalta, sekä myös oman toimintani osalta oli tutkimustyöni perusta, jota pohdin ja pyrin toteuttamaan prosessin alusta asti.

Valitsin tutkimusaiheekseni minua kiinnostavan aihepiirin. Luotettavuutta ja eettisyyttä on lisännyt aito innostus, avoimuus ja halu löytää uusia näkökulmia, mutta myös tiedostaminen aikaisempien tietojeni ja käsitysteni vaikutuksesta työskentelyyni. Myös laajempi pohdintani siitä, mitä hyötyä or-ganisaatioille voisi olla palkitsemisen, palkitsevuuskokemuksen ja motivaation tutkimisesta vahvisti käsitystä siitä, että olin valinnut tutkimusaiheeni perustellusti (ks. Tuomi & Sarajärvi 2013; 128-129).

Mahdollisuus saada aikaan ainakin alustavaa uutta tietoa, varsinkin kun suun terveydenhuollossa pal-kitsemisen ja motivaation osalta on tutkittu paljon vähemmän kuin esimerkiksi sairaanhoitajien osalta, motivoi myös ja antoi eettisen oikeutuksen edetä tutkimukseen (ks. Kuula 2006, 30; ks. Tuomi

& Sarajärvi 2013, 136).

Tutkijan puolueettomuuden näkökulmasta oleellista oli tunnistaa omien ennakkoasenteideni mahdol-linen vaikutus tutkimukseen ja omien lähtökohtien vaikutus esimerkiksi tutkimusasetelmaan. Oma kohtalaisen laaja ja pitkä kokemukseni suun terveydenhuollosta sekä työntekijänä että lähijohtajana olisi helposti saattanut vaikuttaa haastateltavien kuulemiseen ja heidän haastatteluissaan esiin tuo-miensa asioiden tulkintaan omien kokemusteni ja käsitysteni kautta. Oleellista oli muistaa se, että tutkijana toimin haastateltavien kokemusten välittäjänä ja tulkitsijana heidän lähtökohdistaan käsin (ks. Tuomi & Sarajärvi 2009, 135-136).

Laadullisessa tutkimusprosessissa oleellista on tutkijan tekemät valinnat, jotka hänen on myös kuvat-tava ja perustelkuvat-tava tutkimuksen eri vaiheissa mahdollisimman perusteellisesti (Aaltio & Puusa 2011, 157). Kylmä (2003, 613) kumppaneineen puhuu vahvistettavuuden kriteeristä, jonka täyttyminen edellyttää sitä, että tutkija on systemaattisesti kirjannut tutkimusprosessin kulun. Näin se selviää myös lukijalle. Tutkimusprosessin aikana olen pohtinut omia valintojani ja tulkintojani tutkijana. Pyrin tuo-maan niitä esiin perustellen koko prosessin ajan aina alun tutkimuksen taustoista johtopäätöksiin saakka. Erityisesti päätelmien osalta pyrin perustelemaan ja puolustamaan tulkintojani. Tässä teoria, aikaisemmat tutkimukset ja esiymmärrykseni yhdistyvät tulkintojeni tueksi. (Aaltio & Puusa 2011, 158.)

Kokemusten kuvaamisessa ja ymmärtämisessä teemahaastattelu sopii aineistonkeruumenetelmäksi.

Se edellyttää Hirsjärven & Hurmeen (2009, 47-48) mukaan tutkimuskysymysten osalta tiettyä väl-jyyttä, jotta kysymyksenasettelu ei tarpeettomasti rajaa aineistoa. Näin annoin mahdollisuuden tutki-mukselle ja tutkittaville kertoa kokemuksistaan laajasti. Myös haastattelukysymykset mahdollistivat väljän kerronnan palkitsemisesta, palkitsemiskokemuksesta ja motivaatiosta. Tutkimusprosessin ede-tessä kohti johtopäätöksiä tutkimuksen ja sen sisältö tiivistyi ja tarkentui (ks. Kylmä, Vehviläinen-Julkunen & Lähdevirta. 2003, 611). Kokemuksen tutkimisessa objektiivisuus on mahdotonta ja tut-kijana tulkintani haastateltavien kokemuksista olikin keskiössä.

Erityisesti aineistonkeruuvaiheessa ja raportin kirjoitusvaiheessa pohdin ja pyrin käytännössä toteut-tamaan vahingon välttämisen periaatetta, autonomian kunnioituksen periaatetta ja oikeudenmukai-suuden periaatetta. Tutkimukseen osallistuvien yksityisyys toteutui tutkimukseen kutsumisesta al-kaen, haastattelutilanteissa ja aina raportin kirjoitusvaiheeseen asti. Kohtelin haastateltavia asialli-sesti, ihmisarvoa kunnioittavasti ja hyvien tapojen mukaisesti. Vahingon välttämisen ja itsemäärää-misoikeuden periaatetta toteutin koko prosessin ajan sekä tutkittavien kohtelua niin, että tutkimuk-seen osallistuja sai tietoa tutkimuksesta ja käytännön toteutuksesta ja tutkimuktutkimuk-seen osallistuminen

perustui vapaaehtoisuuteen. Myös tutkimuksen keskeyttäminen sen missä vaiheessa tahansa oli mah-dollista. En painostanut tai ohjaillut haastateltavia esimerkiksi haastattelutilanteessa, vaan he saivat vapaasti kertoa käsityksiään ja myös rajata sanottavaansa. Salassapitovelvoitteita, kuten haastatelta-vien tunnistettavuutta varmistin poistamalla aineistonäytteistä kohtia, jotka olisivat voineet paljastaa henkilön. Joissakin kohdin saatoin valita näytteitä, jotka eivät välttämättä kuvanneet esittämääni asiaa niin hyvin. Tein tämän valinnan kuitenkin henkilön anonymiteettia turvatakseni. Salassapitovelvolli-suuden mukaisesti haastateltavien henkilöllisyys ja haastattelumateriaali oli vain minulla tiedossa ja käytössä. Tutkimusainestoa käsittelin, säilytin ja sen hävitin asiallisesti. Vahingon välttämisen peri-aatteen mukaisesti pyrin järjestämään kaiken asioimisen haastateltavien ja heidän organisaatioidensa kanssa sekä itse haastattelutapahtumat aiheuttaen mahdollisimman vähän vaivaa osallistujille. Vahin-gon välttäminen ja myös aikaisemman tutkimustiedon käyttö niin, että kunnioitin tutkimustuloksia tuottaneita ja pyrin tuomaan esille heidän tieteellisen kontribuutionsa parhaan kykyni mukaan. (ks.

Kuula 2006, 58-65.)

Ennen litteroinnin aloittamista oli tarkistettava tallenteiden tekninen onnistuminen. Se, että haastat-telutilanteet kuuluivat selkeästi ja haastateltujen sanoista sai selvää lisäsi tutkimuksen luotettavuutta.

Litterointi vaatii tarkkuutta ja useita kuuntelukertoja, jotta saatoin olla varma, että mitään oleellista ei litterointitekstistä jää pois. Litteroituun aineistoon tutustuminen ja sen käyminen useita kertoja läpi, ensin kuunnellen, tekstiä lukien ja merkiten muistiinpanoja oli tärkeää luotettavuuden lisäämiseksi.

Tutkijana minulle haasteellisin vaihe oli varsinainen aineiston analysointivaihe. Noudatin tiettyjä it-selleni kirkastamia tieteellisiä toimintatapoja, jotta pystyin työskentelemään järjestelmällisesti. Eri-tyisesti analysoinnin käytännön toteutustapa ja siihen loogisen tavan löytäminen vaati pohdintaa.

Useat aineiston lukukerrat, aina laajasta litteroidusta materiaalista käsitteellistettyyn, luokiteltuun ja teemoiteltuun materiaaliin vei analyysia eteenpäin. Teknisesti asioiden ja ilmiöiden merkitseminen eri värein, niiden järjesteleminen ja luokittelu sekä lopulta teemoittelu teki aineiston minulle tutuksi.

Pystyin löytämään sieltä sanontoja, asioita ja lopulta merkityksiä, joiden tulkinta kerta kerralta sel-kiytyi. Tulkinta rakentui vähitellen. Tulkintojen pohjalta pyrin tekemään synteesiä nojautuen aikai-sempaan tietoon. Tutkijana tarkoitukseni oli saada haastateltavien ääni kuuluville mahdollisimman aidosti. Pyrin tunnistamaan oman ennakkotietoni ja käsityksieni vaikutuksia tulkintaani ja sulkemaan ne pois.

Tutkijana minun oli ymmärrettävä ja hyväksyttävä, että tutkimus rakentuu ja muuttuu tutkimuspro-sessin aikana. Luotettavuuden lisäämiseksi oli arvioitava ja reagoitava tutkimuksen edetessä esimer-kiksi siihen, miten tutkimuksessa kerätty tutkimusaineisto muokkaa tutkimusta. Tutkijana minun oli oltava avoin näille muutoksille ja kyettävä kuvailemaan ja selittämään ne mahdollisimman oikein.

(ks. Kiviniemi 2015, 84-85.)

Luotettavuuden varmistaminen tulosten ja koko tutkimusraportin osalta lisää lukijan mahdollisuuksia ymmärtää tutkijana esiin tuomiani tulkintoja ja päätelmiä. Tutkimuksen uskottavuutta pyrin lisää-mään kirjoittamalla tutkimusraporttini loogisesti perustellen ja niin, että lukija pystyy ymmärtälisää-mään päättelyäni (Aaltio & Puusa 2011, 153-154). Tulososiosta kirjoittaessani ymmärsin, että palkitsemi-sessa ja motivaatiossa on pitkälti kyse samoistakin ilmiöistä, hieman eri näkökulmista tarkasteltuna.

Tämä konkretisoitui pohtiessani tulosten esittelyä ja jakamista selkeästi teemojen mukaan. Joidenkin asioiden ja ilmiöiden erot palkitsemisen ja motivaation kontekstissa olivat vähäisiä ja yhtä lailla tut-kimustuloksia olisi voinut raportoida palkitsemista tai motivaatiota käsittelevissä osiossa.

Tutkimusraportin selkeys ja johdonmukaisuus esiin tulevien asioiden osalta ja niiden perusteltavuus ovat edellytys lukijan ymmärrykselle. Tutkijana minun oli kirjoitettava tutkimusraportti mahdolli-simman selkeästi, asioita kuvaavasti ja ymmärrystä lisäten, jotta lukijan ei tarvitse etsiä tai tehdä päätelmiä ja arvuutella tutkijan tarkoituksia. Raportointivaiheessa pyrin kirjoittamaan asiallisesti, to-tuudenmukaisesti ja varoin arvolatautunutta kirjoitustyyliä. Esimerkiksi kielteinen sävy voi leimata koko vastaajakunnan. (Kuula 2006, 59-63.)

Raportointivaihe, tulosten tulkinta ja kirjoittaminen sekä koko tutkimusraportin viimeistely ja lop-puun saattaminen olivat työläitä vaiheita, johtuen jo tutkimusprosessin kestostakin. Tutkimukseni työstämiseen kulunut vuosi oli minulle tutkijana antoisa ja eduksi tutkimukseni luotettavuudelle. Tut-kimuksen pohtiminen ja prosessointi vuoden aikana syvensi tulkintaani ja vahvisti luotettavuutta.

Koin tutkimusprosessini aikana onnistuneeni ymmärtämään ja tulkitsemaan sekä haastateltavien että kirjallisen materiaalin antia paremmin kuin mihin lyhyemmässä ajassa olisin kyennyt.

Tutkimuksen reflektiivisyys tarkoittaa tutkijan kykyä arvioida omia lähtökohtiaan ja niiden vaikutuk-sia tutkimusprosessiin (Kylmä ym. 2003, 613). Tutkimuksen reflektiivisyyttä pyrin varmistamaan kuvaamalla tutkimuksen taustoja ja perusteluja. Tiedostin oman suhteeni tutkimuksessa siltä osin, että itse hoitotyötä tehneenä ja nyt lähijohtajana minulla on omakohtaista tietoa ja kokemuksia

tutkit-tavaan aiheeseen. Myös tutkimukseen osallistuneet tiesivät tämän ja ennen haastatteluja keskustelim-mekin siitä. Toisaalta omakohtaiset kokemukseni saattoivat helpottaa ymmärtämään haastateltavia ja ainakin osasin tehdä tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä. Myös tutkimusprosessin edetessä huomioin omat lähtökohtani ja suljin tietoisesti pois sellaisia tekijöitä, jotka olisivat voineet ohjata tulkintaani esimerkiksi omien mieltymysteni tai käsitysteni mukaisesti. Tulosten siirrettävyyttä, jonka avulla tu-loksia voidaan tarkastella muissa vastaavissa olosuhteissa pyrin varmistamaan kuvailemalla tutkitta-vien taustoja ja niitä asioita, joilla olisi merkitystä tulosten siirrettävyyden onnistumisen kannalta (Kylmä ym. 2003, 613).

Olisin voinut vahvistaa tutkimukseni uskottavuutta esimerkiksi videoimalla haastattelut, jolloin kai-kenlainen kommunikointi olisi laajentanut näkemystäni ja mahdollisesti tuonut tulkintaan lisäulottu-vuutta. Triangulaation käyttö ei kuitenkaan automaattisesti syvennä jo tehtyä tulkintaa. Myös moni-metodisuus voi aloittelevalle tutkijalle olla raskas hallittava sekä luoda lukijalle haasteita. (Aaltio &

Puusa 2011, 164.) Kriittinen arviointi onnistumisista ja ei niin vahvoista toimintatavoista tutkimuksen aikana tekevät tutkimusprosessin näkyvämmäksi ja voivat selittää joitakin tekemiäni ratkaisuja. Tut-kimuksen luotettavuuden osalta totean, että olen pystynyt kuvailemaan ja lisäämään ymmärrystä ai-heesta ja saanut vastauksia tutkimuskysymyksiini. Tässä tutkimuksessa työstämiini tulkintoihin löy-sin ja sain osittain tukea samansuuntaisesta aikaisemmasta tutkimuksesta. (Aaltio & Puusa 2011, 155;

Kuula 2006, 26-27.) Toisaalta ymmärsin myös aikaisemman tutkimuksen mahdollisesti ohjaavan tul-kintojani. Pidin tämän mielessäni tutkimusprosessini aikana. Pyrin tietoisesti ja rohkeasti etsimään ja tekemään ratkaisuja ja perustelemaan niitä uuden tiedon löytämiseksi.