Tutkimukseni aineisto on koottu kahdeksasta henkilökuvasta, joiden kohteina toimivat suomalaiset poliitikot. Koska aineisto on koottu internetistä, niin että se on ollut helposti ja julkisesti saatavilla kaikille, en ole tässä tutkimuksessa voinut hyödyntää lehtien painosversioita. Tässä tutkielmassa painettujen versioiden hyödyntäminen ei ollut mahdollista,
64
sillä Image on tilaajalehti ja sen saatavuus oli puutteellista. Jatkotutkimuksen kannalta olisi mielekästä tarkastella sukupuolen representaatioita kattavammin erilaisissa medialähteissä ja hyödyntää myös julkaisujen painettuja versioita. Tällöin tarkastelua voisi laajentaa esimerkiksi asiauutisten sekä viihdeuutisten pariin, jotta saataisiin kattavampi kuva uutisoinnin todellisesta tilanteesta.
Kahdeksan henkilökuvaa ja kahden eri uutislähteen hyödyntäminen antavat riittävästi otantaa tutkimuksen muodostamiselle. Mahdollisessa jatkotutkimuksessa otantaa voisi myös laajentaa.
Tutkimuskysymyksiäni muodostaessa, olen tarkastellut aineistosta esille nousevia teemoja.
Aineiston analyysi on suoritettu tekstin merkityksiä tulkiten.
Medialukutaito on aina lukijalle henkilökohtaista ja jokainen lukija tulkitsee tekstiä aina omien ennalta omattujen käsityksien ja ymmärryksien välityksellä. Myös tämä tutkimus perustuu kirjoittajan henkilökohtaiseen medialukutaitoon. Jonkun toisen suorittaessa samaa tutkimusta, voisi aineiston tulkinta poiketa nykyisestä huomattavasti. Jokainen lukija muodostaa omat henkilökohtaiset mielikuvansa henkilökuvien poliitikoista, mutta näihin mielikuviin vaikuttavat myös aikaisemmat käsitykset henkilöistä. Nämä käsitykset ovat voineet syntyä henkilökohtaisten kokemusten välityksellä tai poliittisten mielipiteiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista, mutta ennen kaikkea mielikuvat ovat koostuneet aikaisemmasta uutisoinnista.
Sisäistämme päivittäin lukemattomia määriä informaatiota, jota tulkitsemme omassa kontekstissamme. Siksi on tärkeää tutkia henkilökuvia ja millaista representaatiota ne rakentavat esillä olevista henkilöistä, sillä ne toimivat aina osana laajempaa tarinankerrontaa.
Tämän tutkimuksen kannalta merkittävä havainto oli huomata kuinka aikaisempaa tutkimusta miesten ja naisten mediarepresentaatiosta on tehty pääosin journalistisen tutkimuksen parissa ja aiheen kattavuus yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa on yllättävän niukkaa.
Tutkimustuloksissa on havaittavissa selkeitä yhtäläisyyksiä ja eroja nais- ja miespoliitikkojen kuvailussa. Näiden kautta voidaan välittää ennalta asetettuja ennakkoluuloja ja asenteita.
Tämän vuoksi on merkittävää tunnistaa journalismin yhteiskunnallinen vastuu ja tarkasteltava
65
viestien merkityksiä syvemmin. Tämä tutkimus keskittyi tarkastelemaan sukupuolittuneita stereotypioita, joita välitetään henkilökuvissa ja havaitsemaan eroja miesten ja naisten mediarepresentaatiossa. On tärkeää pohtia syitä, jotka johtavat poliitikkojen erilaisiin mediakuviin ja kuinka nämä mediakuvat toistavat ja ylläpitävät jo ennalta rakennettuja malleja.
Media ilmentää yhteiskuntaa, jonka vuoksi mediatutkimuksen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen intersektionaalisuus on olennaista.
66
LÄHTEET
Painetut lähteet
Anttonen, A., Valokivi, H., & Zechner, M. (Eds.). (2009). Hoiva: tutkimus, politiikka ja arki.
Vastapaino.
Berg, K. (2008). Äitiys kulttuurisina odotuksina.
Best, J. (2008). Historical development and defining issues of constructionist inquiry.
Handbook of constructionist research, 41-64.
Butler, J., & Trouble, G. (1990). Feminism and the Subversion of Identity. Gender trouble, 3, 1-25.
Cicero, M. T. (2006). Puhujasta. Helsinki: Gaudeamus.
Foster, E., & Bochner, A. P. (2008). Social constructionist perspectives in communication research. Handbook of constructionist research, 85-106.
Graham, H. (1983). Caring: a labour of love. A labour of love: Women, work and caring, 13-30.
Herkman, J. P. (2001). Audiovisuaalinen mediakulttuuri. Vastapaino.
Honkanen, K. (1996). Nainen. Teoksessa Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.) Avainsanat, 10, 139–157.
Husso, M. (2016). Sukupuoli ruumiillisena tapaisuutena ja elettynä suhteena. Teoksessa M.
Husso & R. Heiskala (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 73–91.
Jokihaara, T. (2012). Sukupuolen rakentaminen ja esittäminen miehille ja naisille
suunnatuissa elämäntapalehdissä: tarkastelussa Trendin ja Velin pääkirjoitukset ja kolumnit.
Juvonen T., Rossi, L-M. & Saresma, T. 2010. Käsikirja Sukupuoleen. Vastapaino, Tampere 2010.
Juvonen, T. (2016). Irtiottoja sukupuolen luonnollisuudesta. Teoksessa M. Husso & R. Heiskala (toim.) Sukupuolikysymys. Helsinki: Gaudeamus, 33-53.
67
Kanter, R. M. (1987). Men and women of the corporation revisited. Management Review, 76(3), 14.
Karkulehto, S. (2008). Hankala sukupuoli ja minä. Butleria affektiivisesti, 61–76. SQS–Suomen Queer-tutkimuksen Seuran lehti, 3(1).
Kostiainen, E. (2008). Suomi sai yhdennentoista presidenttinsä ja historiansa ensimmäisen naispresidentin. Naispresidentin sukupuolen diskursiivinen rakentuminen Helsingin Sanomissa. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologianlaitos.
Kuusipalo, J. (2011). Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa. Akateeminen väitöskirja.
Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu.
Kyrölä, K. (2006). Ruumis, media ja ruumiinkuvat. Teoksessa Mäkelä, Anna, Puustinen, Liina
& Ruoho, Iiris (toim.) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Helsinki:
Gaudeamus, 107–128.
Liljeström, M. (1996). Sukupuolijärjestelmä. Teoksessa Anu Koivunen & Marianne Liljeström (toim.) Avainsanat, 10, 111–138.
Lovenduski, J., & Norris, P. (Eds.). (1996). Women in politics (No. 4). Oxford University Press.
Lämsä, A. M., Kangas, E., Hirvonen, P., Heikkinen, S., Biese, I., & Hearn, J. (2014). Naisten johtamisuriin kohdistuvat stereotypiat. Hallinnon tutkimus, 33(4).
McNay, L. (2004). Agency and experience: Gender as a lived relation. The Sociological Review, 52(2_suppl), 175–190. Oxford: Blackwell.
Ojanen, K. (2010). Tyttötutkimus. In Käsikirja sukupuoleen.. Vastapaino.
Paasonen, S. (2010). Sukupuoli ja representaatio. Käsikirja sukupuoleen, 39–49.
Pulkkinen, T., & Rossi, L. M. (2006). (Translation) Judith Butler: Hankala sukupuoli.
Feminismi ja identiteetin kumous.
Railo, E. (2011). Henkilökohtainen on poliittista. Neuvottelu politiikan sukupuolittuneesta työnjaosta Annan julkaisemissa poliitikkojen henkilökuvissa vuosina 1975–2005.Turku:
Uniprint.
Räty, P. (1998). Henkilökuva ajan kuvana. Teoksessa Kantola, Anu & Mörä, Tuomo (toim.) Journalismia, 137–150.
68
Rose, H. 1983. Hand, brain and heart. A feminist epistemology for the natural sciences. Signs.
Journal of Women in Culture and Society 9:1, 73-90.
Rossi, L. M. (2015). Muuttuva sukupuoli: Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa.
Gaudeamus. Helsinki.
Ruoho, I. (2006). Julkisuudet, naiset ja journalismi. Teoksessa Anna Mäkelä, Liina Puustinen
& Iiris Ruoho (toim.) Sukupuolishow. Johdatus feministiseen mediatutkimukseen. Helsinki:
Gaudeamus, 171–192.
Salomaa, T. (1999). Journalistinen henkilökuva-kohtaamisesta kerrontaan. Esimerkkinä Yksin-kokonaisuus: henkilökuvia yksineläjistä (Master's thesis).
Seppänen, J. (2001). Katseen voima: kohti visuaalista lukutaitoa. Vastapaino. Tampere.
Jouni, T., & Anneli, S. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Sarajärvi, A., & Tuomi, J. (2002). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. 1.-2. painos.
Helsinki: Tammi.
Tuomi, J., & Sarajärvi, A. (2018). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.).
Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Tuominen, M. (2015). ”Nainen! Punatukkainen, äkäinen, liberaali, kansanomainen nainen!”:
presidentti Tarja Halosen sukupuolen representaatiot suomalaisessa mediassa vuosina 2000–
2012 (Master's thesis, fi= Lapin yliopisto| en= University of Lapland|).
Virkkunen, H. (2001). Öljyleidi ja rahamiehet. Sukupuolten representaatiot talouslehtien henkilöhaastatteluissa. Journalistiikan pro gradu-työ. Viestintätieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.
Vuori, J. (2010). Äitiys sukupuolikysymyksenä. Teoksessa Saresma, Tuija & Rossi, Leenamaija & Juvonen, Tuula (toim.) Käsikirja sukupuoleen. Tampere: Vastapaino, 109–119.
Wiio, J. (2006). Media uudistuvassa yhteiskunnassa. Median muuttuvat pelisäännöt. Sitran raportteja, 65.
Digitaaliset lähteet
A-lehdet.fi. A-lehdet-konserni. Saatavilla: https://www.a-lehdet.fi/artikkelit/a-lehdet-konserni (Viitattu 8.12.2019)
69 Eduskunta. Naiset kansanedustajina.
Saatavilla:https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/histor ia/naisten-aanioikeus-110-vuotta/Sivut/naiset-kansanedustajina.aspx. (Viitattu 13.1.2020) Lempiäinen, K 2007. Sukupuolinen toimija: kysymys olemuksesta, roolista ja tavasta.
Sosiologia 44 (2007): 2, 109–120. Saatavilla:
http://elektra.helsinki.fi.ezproxy.uef.fi:2048/se/s/0038-1640/44/2/sukupuol.pdf (Viitattu 1.12.2019)
Lämsä, A.M, Ekonen, M., Hearn, J., Hiillos, M., Kontoniemi, N., Lämsä, V., Niemi, H., Tallber, T., Vanhala, K., & Vanhala, S. (2006). Naiset ja johtajuus: verkko-opetusmateriaali. Jyväskylän yliopisto; Helsingin kauppakorkeakolu; Svenskahandelshögskolan 2006. Saatavilla:
http://www.jyu.fi/economics/naisjohtajuus/ (Viitattu 20.12.2019)
Media Audit Finland Oy. http://mediaauditfinland.fi/wp-content/uploads/2017/03/KMT-2016-lukijamaarat.pdf (Viitattu 3.11.2018)
Saarenmaa Laura 2011 Journalismikritiikin vuosikirja. Keskustan pääministerivaali ja naistenlehtien politiikan julkisuus. Saatavilla: http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-397(Viitattu:
29.11.2019)
Numminen, M. 2016. Kansanedustaja Emma Karin avara luonto. Julkaisussa Image 8.9.2016.
235, 27–32. Saatavilla: https://www.apu.fi/artikkelit/kansanedustaja-emma-karin-avara-luonto Numminen, M. 2016. Hei älä koskaan ikinä muutu. Julkaisussa Image 20.4.2015. Saatavilla:
http://www.image.fi/image-lehti/hei-ala-koskaan-ikina-muutu
Kauppinen, J. 2015. Miksi hallitus tekee sellaisia päätöksiä kuin tekee? Täti sinivihreä, Anne Bernerin henkilökuva. Julkaisussa Image 11.9.2015. Saatavilla:
https://www.apu.fi/artikkelit/miksi-hallitus-tekee-sellaisia-paatoksia-kuin-tekee-tati-sinivihrea-anne-bernerin
Karisto, I. 2016. Äänekosken Cicero, Imagen henkilökuva Timo Harakasta (joka pyrkii tai ei pyri SDP:n pj:ksi). Julkaisussa Image 13.10.2016. Saatavilla:
https://www.apu.fi/artikkelit/aanekosken-cicero-imagen-henkilokuva-timo-harakasta-joka-pyrkii-tai-ei-pyri-sdpn-pjksi
70
Thesslund, N. 2011. Sinivalkoinen ääni, Jussi Halla-aho. Julkaisussa Image 15.9.2011.
Saatavilla: https://www.apu.fi/artikkelit/sinivalkoinen-aani-jussi-halla-aho
Seppänen, T. 2018. Henkilökuvassa Matti Vanhanen: Keskustan yksinäinen susi ei päästä lähelleen, mutta ymmärtää kavereiden arvon. Yle 11.1.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-9994890
Uosukainen, R. 2015. Henkilökuva: Petteri Orpo on kaikkien kaveri, josta veikataan kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa. Yle 28.11.2015. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-8487405
Sundman, R. 2018. Oletko vihreiden seuraava puheenjohtaja, Maria Ohisalo? ”En lähde spekuloimaan”. Yle 21.10.2018. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-10466472
71 Liitteet
KUVA 1. Image 20.4.2015.
72 KUVA 2. Image 8.9.2016. 235.
73 KUVA 3. Image 8.9.2016.
74 KUVA 4. Image 11.9.2015
75 KUVA 5. Jukka Uotila, YLE 11.1.2018