kahdeksan. Kolme näistä uusista luokista sisällytin kuuden kykyulottuvuuden hyvän työnte-kijän ominaisuudet-luokkaan alaluokiksi. Viisi muuta luokkaa eivät sijoittuneet kuuden ky-kyulottuvuuden malliin, vaan niistä muodostui viisi uutta yläluokkaa.
Olen myös osana aineiston analysointia laskenut, kuinka monta kertaa eri taidot tai ominai-suudet oli mainittu koko haastatteluaineistossa. Esitän tutkielmani tulokset siis myös frek-vensseinä, jotka ilmaisevat aineiston tapausten lukumäärää (Alastalo & Borg 2010). Omassa analyysissani ensinnäkin tutkimuskysymyksen asettelu ohjasi mainintojen laskemiseen; yh-tenä tutkimustehtävänäni on tutkielmassani tarkastella, mitkä taidot ja ominaisuudet painot-tuvat opiskelijoiden haastatteluissa. Laskin siis eri taitojen ja ominaisuuksien esiintymisti-heyttä, eli kuinka paljon mainintoja kussakin luokassa oli. Laskemisen avulla sain selkeän kuvan siitä, kuinka eri taidot ja ominaisuudet painottuivat toisiinsa nähden ja mitkä taidot ja ominaisuudet tässä aineistossa nähtiin tärkeimmiksi, eli mistä taidoista ja ominaisuuksista haastateltavat puhuivat eniten. Mainintojen laskeminen selkeytti myös vertailua aiempiin aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja niissä painottuneisiin taitoihin ja ominaisuuksiin. Osassa luokista on useampi ilmaisu samalta haastateltavalta. Tällöin haastateltava on puhunut sa-masta taidoista tai ominaisuudesta haastattelussa useampaan otteeseen, mutta eri kontekstiin liittyen.
Itä-Suo-men yliopiston tutkimuseettiset ohjeet, joita noudatan tutkielmani teossa. Laadullisessa tut-kimuksessa eettisyyttä ja luotettavuutta tarkastellaan ja perustellaan läpi tutkimuksen ja py-rin tässäkin tutkielmassa huomioimaan luotettavuuden tarkastelun tutkielman eri osissa.
Kuulan (2006, 61-62) mukaan ihmisten itsemääräämisoikeuden periaatetta noudatetaan sil-loin, kun osallistuminen tutkimukseen on vapaaehtoista. Tutkimukseen osallistuvien on saa-tava riittävästi tietoa tutkimuksesta ja sen tarkoituksista, jotta vapaaehtoisuus mahdollistuu.
Myös kysymyksiin vastaamisen on oltava tutkimukseen osallistuville vapaaehtoista. ACE-hankkeessa tutkimuksiin osallistuminen on ollut osallistujille vapaaehtoista. Haastateltaville on myös lyhyesti kerrattu haastattelutilanteen alussa haastattelun tarkoitus sekä haastattelu-aineiston käyttöä ja säilyttämistä koskevat asiat. Kuula ja Tiitinen (2010) esittävätkin, että haastatteluaineiston luottamuksellisuuteen, aineiston käyttötarkoitukseen ja säilyttämiseen liittyvät lupaukset kerrotaan haastateltavalle haastattelun aluksi ja nämä lupaukset koskevat niin aineiston keränneitä kuin sitä käyttäviä tutkijoita.
Henkisen ja fyysisen vahingon välttämisellä Kuula (2006, 62-63) tarkoittaa ettei tutkittavilta saatuja tietoja saa luovuttaa ulkopuolisille tai vääriin tarkoituksiin, tutkittavan kunnioittami-nen vuorovaikutustilanteessa ja julkaistujen tutkimustulosten pitämikunnioittami-nen sellaisena eivät esi-merkiksi leimaa tutkittavia tai ole sellaisia, että tutkittava voitaisiin tunnistaa niistä. ACE-hankkeeseen liittyvät materiaalit kuten esimerkiksi haastatteluaineistot on säilytetty niin, että ne ovat olleet vain hankkeen tutkimusryhmään kuuluvien saatavilla. Osallistuneiden tietoja on käsitelty hankkeessa luottamuksellisesti ja nimettömästi. Esimerkiksi tietoa siitä, ketä tutkimukseen on osallistunut ei saa levittää hankeryhmän jäsenten ulkopuolelle. Hankkee-seen liittyvät julkaisut kirjoitetaan siten, ettei tutkimukHankkee-seen osallistuneita henkilöitä voida tunnistaa niistä.
Yksityisyyden kunnioittamisella ja suojaamisella Kuula (2006, 64-65) käsittää sen, että ih-misellä tulee olla oikeus päättää mitä tietoja he tutkimukseen antavat. Tässä hankkeessa tut-kimukseen osallistuneita on pyritty kohtelemaan kunnioittavasti eikä heitä ole vaadittu an-tamaan muita tietoja kuin ne, joita he ovat halunneet itse antaa. Tutkimushankkeeseen liit-tyvien haastatteluiden alussa haastateltavilta on varmistettu halukkuus osallistua tutkimuk-seen ja kysytty lupa tallentaa haastattelu. Kuulan (2006, 64) mukaan luottamuksellisuudella viitataan siihen, että tutkittavilla on luottamus siitä, että tutkimusaineistoa käytetään, käsi-tellään ja säilytetään siten, kun siitä on sovittu. Tietosuoja taas tarkoittaa, että ihmisten yk-sityisyyttä kunnioitetaan ja suojellaan noudattamalla tietosuojalainkäytäntöä.
Avoimuus ja aineiston jatkokäyttö ovat tärkeä osa tieteellistä tutkimusta. Aineistojen jatko-käytöllä pyritään vähentämään päällekkäisten aineistojen keruuta ja siten tehostamaan tutki-mukseen suunnattujen verovarojen käyttöä. Tutkimusaineistojen avoimuus mahdollistaa myös tieteellisen tiedon kriittisen arvioimisen ja testaamisen. Avoimuuteen ja aineistojen jatkokäyttöön liittyy olennaisesti eettisten periaatteiden huomioiminen ja noudattaminen.
(Kuula & Tiitinen 2010.) Osa ACE-hankkeen tutkimusaineistosta annetaan hankkeen pää-tyttyä Tampereen yliopiston ylläpitämään Yhteiskuntatieteelliseen tutkimusarkistoon, mutta ennen aineiston luovuttamista siitä poistetaan luottamukselliset tiedot sekä sellaiset tiedot, joista tutkimukseen osallistuneet voitaisiin tunnistaa.
Hankkeeseen liittyvä haastatteluaineisto on anonymisoitu eli sitä on muutettu siten, ettei tut-kimuksista voi tunnistaa siihen osallistuneita henkilöitä. Anonymisointi tehdään yleensä muuttamalla, poistamalla tai kategorisoimalla. (Ranta & Kuula-Luumi 2017.) Esimerkiksi haastateltavien nimet on muutettu, jotkin henkilökohtaiset tunnistettavat tiedot on poistettu ja muun muassa ammatit sekä työpaikat on kategorisoitu ammattialoiksi ja asuinpaikat muu-tettu epätarkemmiksi alueiksi. ACE-hankkeessa tutkimusryhmän jäsenillä on ollut käytettä-vissään yhden tutkimusryhmän jäsenen toimesta anonymisoidut haastattelut. Käytössäni on ollut siis vain anonymisoidut ja litteroidut haastattelut, joten minulla ei ole ollut haastatelta-vien oikeita henkilötietoja, lukuun ottamatta yhtä haastateltavaa, jota haastattelin itse.
Laadullisessa tutkimuksessa aineiston analyysin luotettavuutta arvioidaan analyysin syste-maattisuuden ja tulkinnan luotettavuuden kriteerein. Analyysin ollessa systemaattista siinä on kerrottu kaikki analysoinnin varrella tehdyt valinnat ja rajaukset sekä analysointia ohjaa-vat periaatteet. Luotettavuutta lisää se, että tutkimuksen lukijalle esitetään se, mistä aineiston kokonaisuus koostuu sekä ne aineiston osat, joille päähavainnot rakentuvat. Luotettavuutta edistää myös se, että tutkimuksessa on kuvailtu aineiston analyysin vahvuudet sekä mahdol-liset rajoitteet. (Ruusuvuori ym. 2010.) Pyrin edellisessä, aineiston analysointia koskevassa alaluvussa kuvaamaan mahdollisimman tarkasti, kuinka toteutin aineiston analyysin. Ker-roin myös valinnat ja rajaukset, joita tein analysoidessani aineistoa. Pyrin tuomaan esille myös haasteet, joita aineiston analysointiin liittyi. Näiden huomioiden avulla pyrin tekemään analysoinnin prosessini läpinäkyväksi ja sitä kautta luotettavaksi.
Laadullisessa tutkimuksessa luotettavuutta voidaan parantaa muun muassa avaamalla tul-kinnan perusteena olevia analyyttisia kriteereitä, käyttämällä analyysiohjelmia, tekemällä ja visualisoimalla aineistokoosteita sekä tarkastelemalla poikkeustapauksia. Tutkija voi myös
koetella aineistosta tekemiään tulkintoja testaamalla niiden toimivuutta vastaavissa aineis-toissa, tarkastelemalla niitä suhteessa aiempien tutkimusten tulkintoihin tai esimerkiksi kes-kustelemalla niistä tutkimusryhmässä. (Ruusuvuori ym. 2010.) Tutkielman tuloksia esittele-vässä luvussa olen tehnyt vertailua aineistosta saamieni tulosten sekä niistä tekemieni tul-kintojen sekä aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten tulosten välillä. Olen myös tuonut tu-losluvussa esille joitakin litteroiduista haastatteluista olevia tekstikatkelmia, joista olen teh-nyt tulkintoja ja joiden kautta tulokseni ovat muodostuneet. Haastattelukatkelmat mahdol-listavat myös sen, että tutkielman lukija voi muodostaa niistä omat tulkintansa ja verrata niitä tekemiini tulkintoihini. Olen poiminut tuloslukuun katkelmia jokaisesta haastattelusta, minkä avulla pyrin myös osoittamaan, että olen tulosten ja tulkintojen muodostamisessa hyö-dyntänyt koko aineistoa. Haastattelukatkelmien loppuun olen lisännyt myös haastateltavan pseudonyymin osoittamaan, että esille tuomani katkelmat ovat eri haastatteluista.
Heikkinen (2010, 153-157) esittää, että narratiivista tutkimusotetta voidaan tarkastella pe-rinteisten modernistiseen tiedonkäsitykseen perustuvien luotettavuuskäsitteiden, validiteetin ja reliabiliteetin kautta, jolloin kertomusten luotettavuutta tarkastellaan vertaamalla sitä asi-oiden todelliseen tilaan. Tällöin luotettavuustarkastelun perustana on tiedon korrespondens-siteoria eli vastaavuusteoria. Narratiivisuus kuitenkin liitetään usein konstruktivistiseen tie-don rakentumisen näkökulmaan, johon myös itse tutkielmassani tukeudun, ja tällöin vastaa-vuusteoria sopii huonosti luotettavuuden tarkasteluun. En siis pyri tutkielmallani etsimään totuutta, vaan esittämään mahdollisimman luotettavan kuvauksen siitä haastateltavien todel-lisuudesta, jossa he kertovat näkemyksiään työelämätaidoista.
Kuulan ja Tiitisen (2010) mukaan tutkijan analysoidessa toisen tekemää haastattelua tutkija ei voi esimerkiksi esittää tarkentavia jatkokysymyksiä tai tallenteidenkaan avulla kokea haastattelun vuorovaikutuksen sävyjä samalla tavoin kuin jos hän olisi itse ollut haastatteli-jana. Tutkija voi kuitenkin tässä tapauksessa asettua ulkopuolisen tarkkailijan asemaan ja keskittyä sekä haastateltavan että haastattelijan toimintaan ja vuorovaikutukseen haastatte-lussa. Tutkija on myös tällöin vapaa mielikuvista, joita hänelle saattaisi syntyä toimiessaan itse haastattelijana ja joista hänen tulisi irrottautua analysoidessaan haastatteluaineistoa. Olin mukana yhdessä haastattelussa haastattelijana, mutta muuten olen analysoinut aineiston haastatteluista tehtyjen litteraatioiden pohjalta. Minulla ei myöskään ollut käytössäni haas-tatteluista tehtyjä tallenteita. Tarkastelin siis melko objektiivisesti litteroituja haastatteluai-neistoja. Pyrin analysoinnissani ja tulkinnoissani kuitenkin huomioimaan vuorovaikutuksen ja puheen sävyt, joita litteroidusta tekstistä pystyi havaitsemaan. Tulkitessani haastateltavan
mielipiteitä ja ajatuksia kiinnitin huomiota esimerkiksi sanavalintoihin, puheen rytmiin ja haastateltavan ja haastattelijan keskinäiseen vuorovaikutukseen ja reaktioihin.
Tulosten analysoinnissa ja raportoinnissa sekä tutkielman Pohdinta-luvussa olen pyrkinyt noudattamaan myös henkisen ja fyysisen vahingon välttämisen sekä yksityisyyden suojaa-misen ja kunnioittasuojaa-misen periaatteita (Kuula 2006, 62-65). Olen pyrkinyt analysoimaan ai-neistoa sekä tulkitsemaan ja raportoimaan tuloksia siten, etteivät nämä aiheuttaisi tutkimuk-seen osallistuneille tai muillekaan tahoille vahinkoa, vaikka olenkin ollut myös tarkastelus-sani paikoin kriittinen. Olen myös pyrkinyt raportoimaan niin aineistoni analyysista kuin tuloksista ja niiden tulkinnoista siten, ettei tutkimukseen osallistuneita voitaisi tunnistaa niistä.
5 TULOKSET
Tässä luvussa käsittelen aineiston analysoinnin tuottamia tuloksia. Ensimmäisessä alalu-vussa käyn läpi, kuinka tutkimustulokseni näyttäytyvät suhteessa Rädyn (2019) ym. kuuteen kykyulottuvuuteen. Etenen kykyluokka kerrallaan ja kuvaan, kuinka kykyluokkien sisällöt esiintyivät käyttämässäni haastatteluaineistossa ja minkälaisia taitoja ja ominaisuuksia olen aineistosta tulkinnut näihin kuuteen kykyulottuvuuteen kuuluviksi. Toisessa alaluvussa esit-telen viisi uutta luokkaa, jotka loin aineiston analysoinnin pohjalta. Uudet luokat ovat nimel-tään Osaamisen kehittäminen ja kyky oppia, Sosiaaliset taidot, Joustavuus, Ajanhallinta ja organisointi sekä Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi. Näihin uusiin luokkiin sisältyy taitoja ja ominaisuuksia, jotka eivät sisältyneet suoranaisesti kuuteen kykyulottu-vuuteen, mutta jotka tulivat esille haastatteluaineistossa. Olen liittänyt tähän tuloslukuun myös katkelmia haastatteluista tulkintojeni tueksi. Katkelmien lopussa olevat nimet ovat pseudonyymeja, joita käytetään eettisyyden ja luottamuksellisuuden vuoksi haastateltavien oikeiden nimien sijaan.
Esitän analyysin tulokset myös frekvensseinä. Olen sijoittanut Taulukkoon 1 jokaisen kyky-luokan ja niiden määritelmät luokkia kuvaavilla taidoilla ja ominaisuuksilla sekä frekvenssit eli lukumäärät maininnoista, joita jokaiseen kykyluokkaan liittyen haastatteluissa ilmeni.
Olen aineistoa analysoidessani eritellyt opiskelijoiden toteamukset taidoista ja ominaisuuk-sista yksityisiksi eli itseen ja omaan näkökulmaan liittyviksi tai yleisiksi eli toteamuksiin, jotka liittyvät julkiseen keskusteluun ja oletuksiin siitä, minkälaisia taitoja ja ominaisuuksia työelämässä tarvitaan. Olen sijoittanut myös yleisten ja yksityisten mainintojen frekvenssit Taulukkoon 1. Tulosluvun lopussa havainnollistan Kuviossa 1 pylväskaavion avulla frek-venssien jakautumista kaikkien kykyluokkien kesken.
Selkeästi eniten mainintoja opiskelijoiden haastatteluissa tuli hyvän työntekijän ominaisuu-det-, henkinen kestävyys- ja akateemisten taitojen-luokkiin liittyvistä taidoista ja ominai-suuksista. Tältä osin tulokset ovat samankaltaisia kuin Rädyn ja kumppaneiden (2019) lo-maketutkimuksessa, jossa henkiseen kestävyyteen ja hyvän työntekijän ominaisuuksiin liit-tyvät taidot ja ominaisuudet olivat vahvimmin yhteydessä opiskelijoiden omaan työllistettä-vyyteen liittyvään optimismiin. Räty ym. (2019) esittävätkin, että näiden perusteella melko tavanomaiset taidot nähdään siis edelleen tärkeinä työelämän kannalta. Esittelen kykyluokat tässä tulosluvussa samassa järjestyksessä kuin Taulukossa 1 eli eniten mainintoja saaneesta vähiten mainintoja saaneeseen kykyluokkaan.
TAULUKKO 1. Kaikki kykyluokat, kykyluokkia määrittelevät taidot ja ominaisuudet sekä kykyluokkien frekvenssit
Kykyluokka Määritelmä Frekvenssit
yhteensä Frekvenssit
yleinen Frekvenssit yksityinen Hyvän
työntekijän ominaisuudet
Tunneälykkyys, tunnol-lisuus, yhteistyötaidot, rehellisyys ja sääntöjen kunnioittaminen, am-mattitaito, kielitaito ja kansainvälisyys, moni-puolinen työkokemus
70 28 42
Henkinen kestävyys
Vakaa, kestää epäonnis-tumisia, hyvä paineen-sietokyky, vahva itse-luottamus, työstä palau-tuminen
49 15 34
Akateemiset taidot
Teoreettisuus, älykkyys,
kriittisyys, laaja-alaisuus 37 17 20
Kunnianhimo, kilpailullisuus
Kunnianhimoinen, kil-pailullinen, määrätietoi-nen, intohimoimäärätietoi-nen, sin-nikkyys, periksiantamat-tomuus, päättäväisyys
19 10 19
Ekstroversio vs.
Introversio
Kuuntelee mieluummin, pitää esiintymisestä, hil-jainen, puhelias, taitava luomaan kontakteja, va-rovainen dominoiva,
"hyvän tyypin" ominai-suudet
15 4 11
Innovatiivisuus Rajoja rikkova, omape-räinen, innovatiivinen, pitää riskienottamisesta, luovuus, ideointi, kehit-täminen
8 4 4
Uudet kykyluokat Osaamisen kehittäminen ja kyky oppia
Jatkuva osaamisen kehit-täminen, valmiudet op-pia ja ottaa asioista sel-vää
22 12 10
Sosiaaliset taidot Vuorovaikutus, argu-mentointi, toisten koh-taaminen, tilannetaju
21 11 10
Joustavuus Joustavuus työpaikan, työtehtävien ja työsuh-teen muodon suhtyösuh-teen, heittäytyminen odotta-mattomiin tilanteisiin, kyky joustaa suunnitel-lusta, tilanteisiin mukau-tuminen
20 5 15
Ajanhallinta ja organisointi
Ajanhallinta, organi-sointi, prioriorgani-sointi, työn ja vapaan rajaaminen
18 9 9
Oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi
Osaamisen markkinointi, osaamisen tunnistami-nen, luotto omaan miseen, aktiivisuus osaa-misen esille tuomiseen
10 2 8