Hyvän työntekijän ominaisuudet

Hyvän työntekijän ominaisuudet -kykyluokkaa kuvaavat taidot tunneälykkyys, tunnollisuus, yhteistyötaidot, rehellisyys ja sääntöjen kunnioittaminen (Räty ym. 2019) painottuivat myös näissä tutkielmani opiskelijoiden haastatteluissa, kun he pohtivat työelämässä tarvittavia ja arvostettuja taitoja. Erityisesti opiskelijat toivat haastatteluissa esiin yhteistyötaidot ja mui-den kanssa toimeen tulemisen. Myös ahkeruus, luotettavuus, huolellisuus ja vastuullisuus esiintyivät opiskelijoiden puheenvuoroissa. Tulkitsin nämä kaikki perinteisiksi hyvältä työn-tekijältä odotettaviksi ominaisuuksiksi.

Ja semmonen periksiantamattomuus, ahkeruus, mutta sitte myös toisaalta se että, dip-lomaattisuus. Ja semmonen niinkun, että ihmisten kanssa täytyy tulla toimeen. (Leila) Ja sitten sen takiikin mä oon hirveen, mä nään arvokkaana semmosen aitouden ja rehellisyyden, koska heti kun ihminen antaa jollekin asialle pikkusormen niin kuka tahansa kuka sen näkee tai tietää niin pystyy käyttämään sitä ihmistä vastaan, ne ti-lanteet tulee enemmin tai myöhemmin. Että se on laiskan reitti se on helppo reitti, että pyrkii tekemään asiat mahdollisimman rehellisesti ja oikein. (Linnea)

Rädyn ym. (2019) tutkimuksessa hyvän työntekijän ominaisuudet ja niiden tunnistaminen itsessään vaikuttivat positiivisesti opiskelijoiden kokemukseen työllistettävyydestään. Opis-kelijat arvioivat, että henkinen kestävyys, vahva itseluottamus, muiden kanssa toimeen tule-minen sekä tunnollisuus ja rehellisyys edustavat niitä taitoja ja ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä työelämässä. Hyvin samanlainen eli melko perinteinen näkemys oli myös tutkiel-mani haastateltavilla.

Saaranen-Kauppisen tutkimuksessa (2012, 111-113) sosiaalista taitavuutta kuvattiin ylei-sesti toisten kanssa toimeen tulemisena ja toisten huomioimisena. Tutkielmani haastatluissa opiskelijat mainitsivat useasti tärkeäksi ryhmätyöskentelyn taidot sekä yhteistyön te-kemisen niin oman kuin muiden ammattiryhmien edustajien kanssa. Saaranen-Kauppinen (2012, 149-155) tutkimuksessa opiskelijat arvioivat ryhmätöiden ja viestinnän opintojen ke-hittäneen jonkin verran yhdessä työskentelyn taitoja. Samoin tutkielmani aineistossa use-ampi opiskelija mainitsi ryhmätyöskentelyyn liittyen, että ryhmätyöskentelyn taitojen oppi-mista oli edistänyt opiskeluissa tehdyt ryhmätyöt.

(…) että hyvin paljon me tehtiin kans ryhmätöitä, tuossa ja on kyllä tosi tärkeetä et sosiaalityössä opiskellaa myös ryhmässä koska, sosiaalityö on kyllä moniammatilli-sen, tiimienki kanssa tekemisissä ollaan niin, todella että sitä ryhmätyötä, opiske- teh-dää ja että tullaan toimeen kaikkien kanssa että vaikka ollaa eri mieltä että asiat rii-telee muttei ihmiset (…). (Victoria)

(…) mä nään sen että, pitää olla hyvä tekemää yhteistyötä eri niinku, mehän tehään myös, yhteistyötä muitten toimijoitten kanssa niinku, sairaanhoidon ja, koulujen ja, poliisin ja, et se on moniammatillista se työ aika paljo. Että tarttee sitä, sellasta jo-tenkin, kai se siihen vuorovaikutuksee liittyy että kuulee oikeesti mitä ne yhteistyö-kumppanit sanoo, ja sitte pystyy myös käyttää hyväks sitä heiän tieto, eri asioissa.

(Ella)

Itsenäisestä työskentelystä ja yksilökeskeisestä toiminnasta tuli haastateltavilta vain kolme mainintaa. Näissä maininnoissa haastateltavat puhuivat itsenäisestä työskentelystä rinnak-kain tiimityöskentelyn ja yhteistyötaitojen kanssa. Tiimi- ja ryhmätyöskentely ja yhteistyö-taidot painottuivat tässä aineistossa kuitenkin huomattavasti enemmän kuin itsenäisen työs-kentelyn taidot.

No, varmaan just se, mä nyt yritän muistella mitä niissä aina on niissä työpaikkaha-kemuksissa kun niissä tuntuu kun niitä on kattonu jonku verran ni niissä on aina ne samat, korulauseet mitä ne hakee työntekijöissä että, se on se itsenäinen työskentely, et pystyy ite, itsenäisesti työskentelemään sitten ne yhteistyötaidot, ja, mitähän niissä muuta on ylleensä.. (Ella)

Ammattitaito

Sijoitin Hyvän työntekijän ominaisuudet-kykyluokkaan myös uuden taidon ”Ammattitaito”, koska ammattiin tai työhön liittyvä subjektiosaaminen mainittiin haastatteluissa useaan ot-teeseen ja katsoin, ettei tätä taitoa ollut erikseen mainittu Rädyn ym. (2019) kuudessa ky-kyulottuvuudessa. Ammattiin liittyvää osaamista voidaan yleensä pitää perinteisenä hyvän työntekijän ominaisuutena ja sen vuoksi sijoitin Ammattitaidon Hyvän työntekijän ominai-suudet-kykyluokkaan. Ammattitaito sopisi myös Akateemiset taidot-kykyluokkaan, jos aja-tellaan ammattitaidon olevan koulutuksen kautta hankittavaa taitoa.

Haastateltavat mainitsivat haastatteluissa ammattitaidosta yleisellä tasolla ja erottivat sen usein muista työelämässä tarvittavista taidoista.

No kyl se on semmonen organsiaatiokyky, ideointi, tiimityökyky, ja sitte tietynlainen jämäkkyys semmonen johtajuus ja semmosesta omasta näkemyksestään kiinni pitämi-nen mutta myöskin semmopitämi-nen kuuntelemipitämi-nen ja, auttamipitämi-nen ja, jos pitää nyt ehkä nostaa se kasvatus vielä siihen kuitenki kasvatustyössä on ollu niin, näin. (Robert)

Haastateltavat mainitsivat myös tarkkoja tiettyyn ammattiin tai alaan liittyviä taitoja, kuten digimarkkinointi, joka tulee esiin tässä ”Donnan” haastattelusta poimitussa katkelmassa.

Aika monipuolista. Mun alan työntekijöillä pitäis olla sitä digimarkkinoinnin osaa-mista se ois hirveen tärkeetä. (Donna)

Haastateltavat opiskelijat puhuivat ammattitaidon yhteydessä työn käytännön osaamisesta.

Opiskelijoiden puheissa välittyi ajatus siitä, että oman alan ammattiosaaminen muodostuu alan teoriatiedosta sekä käytännön osaamisesta. Opiskelijat pitivät sekä teoreettista että käy-tännön osaamista yhtä tärkeinä taitoina ja näkivät, että teoreettinen osaaminen hankitaan lä-hinnä koulutuksen kautta, kun taas käytännön osaaminen työelämässä sekä opiskeluaikana työharjoitteluissa. Osalla haastateltavista oli tulkittavissa huolta käytännön osaamisen riittä-vyydestä ja hallinnasta opiskelusta työelämään siirryttäessä. Opiskelijat kokivat, että omaan alaan liittyvää käytännön osaamista olisi hyvä harjoitella enemmän jo opiskeluaikana. Toi-saalta osa opiskelijoista taas ajatteli, että yliopisto-opiskelun kautta hankittu teoreettinen osaaminen sekä akateemiset taidot kuten tiedonhankinnan taidot sekä kyky oppia ja omaksua uusia asioita antavat valmiuden ottaa haltuun myös työn tekemiseen liittyvän käytännön osaamisen.

No ehkä enemmän se harjottelu muodostaa sen käsityksen että mitä, mitä siellä teh-dään että, et sitä, käytäntöö ei voi opiskella muuta kun sitä että sä teet sitä, mut siihen, tietysti akateemiset tiedot on olemassa että, ja sellaset perustiedot mutta, kyl se käy-täntö on kuitenki sitte iha erilaista, erilaista että, ehkä, no, nii ehkä sellanen,on myös tullu sellane karu ajattelu siitä että kaikki mitä ajattelee yliopistossa että miten pitäs asioita tehdä niin se ei sitte välttämättä kuitenkaan aina toteudu tuolla työelämässä joittenki asioiden takia ei oo resursseja tai, tälleen. (Victoria)

(…) et jos me ajatellaan että yliopistossa pitäs pystyy johtamista opiskelemaan ni, eihän me voia sitä kirjoista ihan hyvä me saahaan hyviä johtamiskäytäntöjä mut jos me ei missään käytännössä johdeta ihmisiä, ni se on ihan turhaa miun mielestä se että, koska ei se, nyt oo iteki huomannu nii ei kirjatieto, et se ei sovellu et kun yritykset on nii erilaisia et se pitäis ihan käytännössä ja ihmiset on nii erilaisia, et se pitäis käytännössä päästä näkemään et pitäis pystyy olemaan vaikka jonku toimitusjohtajan mukana se päivä tai viikko tai pari viikkoa et semmosia pitäis olla yliopistossa kaup-patieteiden puolella koska, jos johtamista opiskellaan, ja opetetaan ja meiän pitäs olla johtajia sitte, meillä pitää olla myös se et me ollaan nähty niin käytännössä (…).

(Donna)

Kielitaito ja kansainvälisyys

Ammattitaidon lisäksi yhdistin myös kielitaitoon ja kansainvälisyyteen liittyvät maininnat Hyvän työntekijän ominaisuudet -luokkaan. Kielitaito mainittiin haastatteluissa muutaman

kerran työelämässä tarvittavaksi taidoksi. Maininnoissa kielitaito yhdistettiin myös kansain-välisyyteen. Kielitaidon voidaan katsoa olevan melko perinteinen hyvältä työntekijältä odo-tettava ominaisuus (esim. Payne 2000, 358; Euroopan komissio 2018) ja sen vuoksi yhdistin kielitaidon Hyvän työntekijän ominaisuudet -luokkaan. Kansainvälisyyttä sen sijaan voidaan pitää uudempana nykyaikaisen hyvän työntekijän ominaisuutena.

Kansainvälistyminen on tärkeää, hyvät kielitaidot on hyviä, olemassa ja tärkeitä, pys-tytään kommunikoimaan eri, sektorien kanssa ja, semmonen.. Kukaan ei enää kui-tenka voi olla ihan yksin, et se verkostoituminen on tärkeetä. (Anni)

Esim yks kaveri ystävä joka on biologi sano että siis ihan hirveetä että hän olis hakenu [[Keskukselle]] [[Maakuntaa Y]] töihin ku siellä oli monta paikkaa mut siellä oliki että pitäis hallita ruotsin kieli sujuvasti ja sit oli ihan et miks ihmeessä [[Maakunnassa Y]] vaaditaan tämmöstä. Ja sit mä olin et niin onhan se lähellä rannikkoo mut en ymmärrä minäkään. Ja sano et hänellä ei oo autoo hän on huono ruotsissa just pääsi vasta sen pakollisen kurssin läpi, ja sitten hän on muutenkin vähän ujo ja niin, että eihän hän voi ees hakee mitään näitä tehtäviä mitä siellä oli ja hänel ei ollu matikka-osaamista ni hän ei voinu hakee niihin harjoitustehtäviin. Ehkä siitä tulee tämmönen sitten, enemmänkin. Ja sit se kielitaito saattaa olla jollakin sitten se et kokee et ei osaa, vaikka enkkua tai ruotsia ja jää sitten sen takia semmonen. (Eljas)

Sitten vientiosaaminen ois tosi tärkeetä se on täysin puuttunut täältä,ja sekin että mä en tiedä no yks kansainvälistymisen kurssi mut kun sekin on silleen että, näillä kurs-seilla puhutaan siitä kulttuurista ja näin se on ihan hyvä asia mutta kun se, me tarvit-tais paljon sitä yksinkertarvit-taista osaamista että mitä vientipapereita pitää minnekin täyt-tää se on se juttu mitä tarvitaan työelämässä (Donna)

Monipuolinen työkokemus

Kolmanneksi, ammattitaidon sekä kielitaidon ja kansainvälisyyden lisäksi, yhdistin Hyvän työntekijän ominaisuudet -luokkaan myös monipuoliseen työkokemukseen liittyvät haasta-teltavien maininnat. Osa haastateltavista toi esille monipuolisen työkokemuksen tärkeyttä työllistettävyyden ja työelämässä menestymisen kannalta. Nämä haastateltavat kokivat, että kokemus eri aloista sekä erilaisista organisaatioista, työtehtävistä ja asemista vaikuttavat po-sitiivisesti työllistymiseen ja työssä menestymiseen. Haastateltavilta tuli viisi mainintaa liit-tyen monipuoliseen työkokemukseen ja ymmärrykseen eri asemista, tehtävistä ja organisaa-tioista. Sijoitin monipuolisen työkokemuksen Hyvän työntekijän ominaisuudet -kykyluok-kaan, koska katsoin sen liittyvän enemmän Hyvän työntekijän ominaisuudet -kykyluokkaa kuvaaviin ominaisuuksiin ja taitoihin kuin olevan kokonaan erillinen oma luokkansa. Mai-nitsin monipuolisen työkokemuksen tässä kuitenkin erikseen uutena luokkana, koska moni-puolista työkokemusta ei ollut erikseen mainittu Rädyn ym. (2019) kuudessa kykyulottu-vuudessa. Tulkitsin monipuolisen työkokemuksen liittyvän ahkeruuteen ja aktiivisuuteen ja

toisaalta työelämän pelisääntöjen tuntemiseen, eri työtehtävien ja asemien ymmärtämiseen ja sitä kautta hyvältä työntekijältä odotettaviin ominaisuuksiin kuten tunneälykkyyteen, yh-teistyötaitoihin ja sääntöjen kunnioittamiseen.

Täytyy ajatella positiivisesti, mutta se on toisaalta palvellu tämmönen vaikka jos kat-too uran rakentamista ja niitä mitä on tehny että hyppäät projektipäälliköstä ja yrit-täjästä niin täysin, surkeaan asemaan, johonkin tehtaan tarvittaessa töihin kutsutta-vaksi ja tehtaanmyymälän myymäläapulaiseks, mut se maailma on ollu hyvä nähdä (…). (Linnea)

(…) kokemusta, arvostetaan myöskin että, no tuli ainaki sellanen ajatus kun juttelin tämän nykysen harjottelupaikan johtavan sosiaalityöntekijän kanssa että hän sano että tosi hyvä että mulla on, monista aloista, sitte kokemusta, että ku hän itse on ai-koinaan suoraan yliopiston penkiltä sitten tullu, sosiaalityön alalle niin sano että ois kyllä toivonu että olis jostain muustaki, kokemusta. (Victoria)

Aiempiin tutkimuksiin verraten Jamesin ym. (2013) mukaan pelkkä yliopistokoulutus ei enää takaa valmistuneen työllistymistä ja Tomlinsonin (2012) sekä Tymonin (2013) tutki-musten mukaan yliopisto-opiskelijat pyrkivät parantamaan työllistettävyyttään koulutuksen ulkopuolisella toiminnalla. Komulaisen ym. (2015, 166) tutkimuksen haastateltavat pitivät juuri työkokemusta pätevänä osoituksena omasta aloitteellisuudestaan ja toimeliaisuudes-taan.Masonin ym. (2009) mukaan työkokemuksella on positiivinen vaikutus siihen, että kor-keakoulusta valmistunut työllistyy nopeammin valmistumisensa jälkeen koulutustaan vas-taaviin tehtäviin. Opiskelijoiden olisi siis hyvä hankkia työkokemusta mahdollisesti jo opin-tojen aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriön (2019) korkeakoulutukselle asettamat tavoitteet tukea opiskelijoita tutkinnon suorittamisen tavoiteajoissa pysymistä sekä nopeaa valmistu-mista ja työllistymistä saattavat kuitenkin sopia huonosti yhteen vaatimuksiin monipuoli-sesta työkokemukmonipuoli-sesta.