Projekti
Turvateknologia-ratkaisu Kuvaus Asiakashyöty Pilotteihin
osallis-tuneet tahot mahdolli-suus soittaa omai-sille tai ammattilai-sille kuvapuhelu, kun sille on tarve
Asiakas saa kuva ja ääniyhteyden am-mattilaisiin tai omai-siin
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala kel-lolla, jossa puheyh-teys
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala
Palvelualusta Kokoaa eri laitteista tulevan tiedon yh-delle näkymälle
Omaiset voivat seu-rata läheisensä aktii-visuutta ja reagoida sen muutoksiin no-peammin
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala asiakas ei itse siihen pysty
Avun saaminen sil-loinkin, kun siihen ei itse pysty - turvalli-suus
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala
Sähkönseurantalait-teet Seuraa asiakkaan
päivittäin käyttä-mien laitteiden käyt-töastetta
Saadaan ilmoitus no-peasti, jos asiakas ei toimi hänelle omi-naisella tavalla – en-naltaehkäisy
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala
Ovihälyttimet Ilmoittaa oven avaukset ja antaa hä-lytykset tarvittaessa
Voidaan varmistaa se, että asiakas py-syy esimerkiksi yö-aikaan asunnossa - turvallisuus
Julkinen sosiaali- ja terveystoimiala Järjestelmätoimittaja Omaiset ja asiakkaat
Virtuaalihoidon avulla oli tarkoitus korvata osa asiakkaiden päivittäisistä käynneistä, tuottaa asiakkaalle erilaisia virikkeitä kotiin (kuntoutus, omaisyhteydet) ja asiakas pystyi laitteella ottamaan itse yhteyttä hoitajiin tai omaisiin niin halutessaan. (Uusi teknologia hoidon tueksi projektin esitys 2015, dia 3.)
Lääkeautomaatti muistuttaa ikääntyneitä lääkkeiden ottamisesta ajallaan ja näin lääkehoi-don turvallisuutta saadaan parannettua. Lääkeautomaatin avulla ikääntyneet voivat itse-näisesti hoitaa oman lääkkeen ottamisen, joka lisää itsemääräämisoikeuden tunnetta ja
vastuuta omasta hoidosta. Lääkeautomaatin avulla ikääntyneille voitiin laittaa muistutuk-sia ja kyselyitä. Laitteeseen sai jopa kuukauden lääkkeet kerralla, laite ilmoitti, jos se yritettiin avata väkisin tai jos siitä oli akku loppumassa. (Älykäs koti 1 -projektisuunni-telma 2017, 8.) Lääkehoitoa tukevia laitteita ovat Forsbergin ym. (2014,43) mukaan lää-keannostelijat ja muistuttavat läälää-keannostelijat. Lääkeannostelijalla tarkoitetaan laitetta, johon lääkkeet annostellaan, jotta ne muistaisi ottaa. Muistuttavaan lääkeannostelijaan jaetaan myös lääkkeet, mutta se muistuttaa käyttäjäänsä joko äänimerkin tai jonkin muun merkin avulla lääkkeiden ottamisesta.
Paikantavan turvapuhelimen avulla muistisairaat ikääntyneet voivat asua pidempään ko-tona, koska heidän liikkumisensa kodin ulkopuolella voidaan turvata paikantavan turva-puhelimen avulla. Muistisairaille ikääntyneille asennetaan paikantavaan turvapuhelimeen virtuaalinen turvaraja, jonka ylittämisestä tulee hälytys joko omaisille tai ammattilaisille.
Paikantavaan turvapuhelimeen saadaan kaksisuuntainen puheyhteys ja näin ohjattua ikääntynyt kotiin. Turvapuhelimen avulla muistisairas ikääntynyt voidaan myös paikan-taa, jos häntä joudutaan etsimään. Paikantavat turvapuhelimet ovat edelleenkin käytössä ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. (Uusi teknologia kotihoidon tueksi projekti, loppu-raportti 2018,2-3) Palvelu on tarkoitettu kotona asumisen tueksi asiakkaille, joilla on muistamattomuutta. Paikantavan turvapuhelimen avulla asiakas voidaan ohjata kotiin, jos hän ei sinne itse löydä. Paikantavaan turvapuhelimeen kuuluu ranteessa pidettävä kello, latauslaite sekä kellon rannekkeessa olevan lukon avain. Laitteen mukana tulee myös www-osoite ja salasana ohjelmaan, jonka kautta esimerkiksi omaiset voivat seurata asia-kasta. Paikantavaan turvapuhelimeen voi soittaa kahdeksasta eri numerosta. (PHHYKY, Etähoiva- ja teknologiayksikkö Severi8). Seurantateknologiaa käyttöön otettaessa on huo-mioitava laitteiden käyttäminen turvallisuuden rinnalla. Ikäihmiset haluavat itse päättää, milloin heitä seurataan. Jotta laitteiden käyttäminen ei aiheuttaisi leimaantumista, olisi laitteet suunniteltava niin, etteivät ne näyttäisi turvavälineiltä. Ikääntyneet toivovat avuk-seen teknologisia ratkaisuja turvallisen arjen tukemiseksi, omaiset taas kaipaavat tekno-logialta sitä tietoa, että heidän läheisellään on kaikki hyvin. (Riikonen 2018, 26-27.)
8 Etähoitava- ja teknologiayksikkö Severin sivut löytyivät 23.12.2019 osoitteesta:
https://www.phhyky.fi/fi/ikaantyneiden-palvelut-ja-kuntoutus/kotihoito-ja-tukipalvelut/etahoiva-ja-tekno-logiayksikko-severi/.
Visuaalinen liiketunnistin perustuu kameravalvontaan ja koneoppimiseen. Palvelu hälyt-tää apua silloin, kun ikääntynyt ei sitä itse pysty tekemään. Hälytyksiä tulee, jos ikäänty-nyt kaatuu, jää saniteettitiloihin, poistuu asunnosta tai huutaa apua. Visuaalinen liiketun-nistin ei sopinut ikäihmisille, koska he eivät ymmärtäneet, miten järjestelmä toimii. Eet-tisten syiden takia tuotetta ei otettu laajaan käyttöön ikäihmisten palveluissa. Projektin jälkeen kaksi asiakasta kuitenkin halusi jatkaa visuaalisen liiketunnistimen käyttöä. (Äly-käs koti 1 -projektin loppuraportti 2017,3). Visuaalista liiketunnistinpalvelua tuottavan Everonin (2019) 9 mukaan visuaalinen liiketunnistin mahdollistaa hoitajakutsut puheen avulla ja ilman mitään painonappeja. Palvelun taustalla on koneoppiminen, joka valvoo liikettä ja liikkumattomuutta kameravalvonnan avulla. Mikäli asiakas esimerkiksi kaatuu, ilmoittaa järjestelmä siitä ja apua saadaan paikalle nopeasti.
Liikettä ilmaisevien sensoreiden avulla pystytään reagoimaan heti, jos ikääntynyt on liian kauan liikkumatta. Tällöin paikalle voidaan hälyttää omainen tai ammattilainen tarkista-maan tilanne. Projektin jälkeen liikettä ilmaisevien sensoreiden käyttöä ei jatkettu ikään-tyneiden palvelussa. (Älykäs koti 2 -projektin loppuraportti 2018, 9-11.) Liikeilmaisin voidaan määritellä myös niin, että se tunnistaa liikkeen ja välittää sen eteenpäin, jos näin on sovittu. Liikeilmaisimet voidaan ohjelmoida niin, että ne reagoivat vain ihmisten liik-kumiseen, eivätkä esimerkiksi kotieläinten liikkeeseen. (Forsberg ym. 2014, 31.)
Ovihälyttimien avulla saadaan tieto siitä, jos ikäihminen poistuu asunnosta esimerkiksi yöaikaan tai voidaan seurata sitä, kuinka paljon hän kurkkii ovesta vuorokauden aikana.
Tämän tiedon perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä esimerkiksi siitä, nukkuuko asia-kas öisin vai vahtiiko hän ovea koko ajan. (Älykäs koti 2 -projektin loppuraportti 2018, 9-11.) Ovihälyttimet ovat käytössä perinteisen turvapuhelimen kautta saatavina lisälait-teina. Ovihälytin luokitellaan hälyttäväksi turvalaitteeksi. Laite voi olla joko ovessa tai ikkunassa. Se tunnistaa, kun ovi tai ikkuna avataan ja antaa siitä hälytyksen. Hälytykset voidaan ajastaa tapahtuvaksi vain tiettyyn aikaan vuorokaudesta. (Forsberg ym. 2014, 27.)
9 Everonin sivut löytyivät 23.12.2019 osoitteesta: https://www.everon.fi/ratkaisut/anna-perenna.
Sähkönseurantalaitteiden avulla saadaan tieto siitä mitä laitteita asiakas päivittäin käyttää.
Mikäli laitteiden käytössä tulee poikkeamaa, tulee siitä hälytys. Projektin jälkeen laittei-den käyttöä ei jatkettu. (Älykäs koti 2 -projektin loppuraportti 2018, 9-11.) Kotimaisista hyvinvointiteknologia toimittajista Suvanto Carella on sähkölaiteanturi, jonka kautta eri sähkölaitteiden käytön toteutumista voidaan seurata asiakastasoisesti. (www.suvan-tocare.fi ).
Projekteissa pilotoitu palvelualusta yhdisti kaikki laitteet samalle näkymälle ja mahdol-listi näin hälytysten seurannan yhden käyttöliittymän kautta. Palvelualustan kautta oli myös mahdollisuus hoitaa omaisviestintää turvallisesti. (Älykäs koti 1 -projektisuunni-telma 2017,9.) Eri hyvinvointi – ja turvateknologiaa tuottavat yritykset tarjoavat omien tuotteidensa lisäksi asiakkaiden käyttöön omia palvelualustojaan. Kun ajatellaan pelkäs-tään palvelualustatuottajia, niin Suomesta niitä löytyy ainakin yksi. Palvelualustan kautta ammattilaiset voivat nähdä kaikki asiakkaat ja heidän käytössään olevat laitteet. Palvelu-alustassa oleva tekoäly analysoi laitteista tulevan tiedon ja yhdistää sen toteutuneisiin käyntikirjauksiin. Näiden tietojen perusteella tekoäly pysty antamaan ennusteita asiak-kaan voinnin kehittymisestä ammattilaisille. (Gillie.AI 201910.)
Osa ikääntyneiden käyttämästä turvateknologiasta tuottaa tietoa ammattilaisille. Esimer-kiksi liikeanturit ilmoittavat, jos päivärytmissä on poikkeamaan. Älykäs koti 2 -projektin loppuraportin (2018,10-11) mukaan turvateknologialaitteiden tuottama tieto pitää tulla ammattilaisille valmiiksi analysoituna, jotta tietoa voidaan hyödyntää. Saaduilla tiedoilla ei tehdä mitään, jos ei ole pohdittu prosessia sille, mitä tapahtuu sitten, kun jokin laite antaa hälytyksen esimerkiksi poikkeavasta vuorokausirytmistä.
Projekteissa oli ollut asiakkaiden lisäksi mukana myös julkinen sosiaali- ja terveystoi-miala, omaisia sekä ohjelmisto -ja laitetoimittajia, jotka testattavat laitteet toimittivat. Pi-lotoitavat laitteet on lueteltu yllä olevassa taulukossa kolme. Terveydenhuollon ammat-tilaiset olivat projekteissa mukana lähinnä laitteista tulevan tiedon käyttäjinä. Osittain ammattilaiset myös asensivat laitteita ja opastivat asiakkaita laitteiden käyttämiseen. Lop-puraporteista kävi kuitenkin ilmi, ettei hoitohenkilökunnalle annettu työaikaa kunnolla
10 Gillien sivut löytyivät 8.2.2020 osoitteesta: https://gillie.ai/home_care.html.
projekteihin osallistumiseen. Osittain tämän vuoksi pilotoitavista laitteista saadun tiedon hyödyntäminen jäi vähäiseksi tai jopa olemattomaksi. (Älykäs koti 1 & 2 -loppuraportit.)
Yhdessäkään projektissa ei ollut mukana yksityisiä kotipalvelu- tai kotisairaanhoitoyri-tyksiä. Paikallisen ammattikorkeakoulun ja yksityisiä palveluntuottajia koordinoivan yh-distyksen edustus oli mukana projekti- ja ohjausryhmissä sekä fysioterapeutti opiskelija Älykäs koti 2 -projektin käytännön toiminnassa. Projektien loppuraportit olisivat voineet olla laajempia ja kuvailla enemmän projektin vaiheita sekä lopputulosta.
Pilotoiduista laitteista käyttöön jäivät virtuaalihoito, paikantava turvapuhelin, palvelu-alusta, visuaalinen liiketunnistin ja lääkeautomaatti. Tämä osoittaa sen, että turvatekno-logian osalta pilotoitavista laitteista ja ohjelmista jäi suurin osa projektien jälkeen tuotan-tokäyttöön. Tästä voisi vetää johtopäätöksenä sen, että kun kokeiltava teknologia on oi-keanlaista, niin se saa jäädä käyttöön projektien jälkeen.
4.2 Asiantuntijoiden ryhmähaastattelu
Tuomen ja Sarajärven (2017, 81-84) mukaan haastatteluihin suostutaan useammin, kun haastatteluista sovitaan henkilökohtaisesti esimerkiksi puhelimen välityksellä. Tällöin haastateltavaksi pyydetty henkilö kokee, että häntä arvostetaan tiedonantajana. Vaikka sähköpostilla tehtävä kysely olisi ollut vähemmän aikaa vievä tapa toteuttaa tiedon ke-rääminen, päädyttiin tässä tutkimuksessa silti ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastattelulla saatiin paras tieto aiheeseen liittyen irti haastateltavista ja jopa uusia oivalluksia turvatek-nologian kehittämisympäristön perustamista varten.
Ryhmähaastattelu toteutettiin paikallisen ammattikorkeakoulun tiloissa joulukuun 2019 alussa. Haastattelu sovittiin ajallisesti alkamaan kello 16.00, jotta se ei haitannut haasta-teltavien päivätyötä. Haastatteluun oli varattu aikaa alun perin puolitoista tuntia, mutta aikaa siihen meni lähes kaksi tuntia johtuen keskustelijoiden halukkuudesta ilmaista mie-lipiteitään aiheesta. Pidentyneen aikataulun vuoksi yksi haastatteluun osallistujista joutui poistumaan paikalta kysymyksen kahdeksan jälkeen. Haastattelutilanteen ilmapiiri oli koko haastattelun ajan vapautunut ja rento. Haastattelijan ei tarvinnut juurikaan ohjailla haastateltavien puhetta, vaan he tuottivat sitä itse hyvin vuolaasti.
Haastattelun alussa osallistujia pyydettiin esittelemään itsensä. Esittelyssä haastateltavat kertoivat nimensä, yrityksen, jossa toimivat, työskentelyvuodet sosiaali- ja terveyden-huollon parissa sekä koulutuksensa. Taulukossa kolme on kuvattu haastateltavat nume-roin (H= haastateltava), jotta heitä ei tunnisteta. Taulukkoon ei laitettu haastateltavien nimiä, eikä työpaikkaa, koska se tieto olisi paljastanut haastateltavista jo liikaa ja vaaran-tanut näin heidän anonymiteettinsä.