Yllä olevan mallin (kuvio kolme) avulla kunnat tai yritykset voivat arvioida teknologian hyödyllisyyttä ennen hankintapäätöksen tekemistä. Arviointimallin myötä kaikki tekno-logiahankinnat arvioidaan aina samalla tavalla, jolloin sekä taloudelliset että laadulliset vaikutukset tulevat otettua huomioon. Kehitetyn mallin avulla hankinta ja käyttökustan-nusten selvittäminen helpottuu ja hankittavan palvelun kustannusvaikutukset voidaan las-kea. (Hyvinvointialan Living Lab -hankkeen loppuraportti 2011,23.) Juuri tällaista mallia kunnat ja kuntayhtymät kaipaavat sen tueksi, että he pystyvät laskemaan käyttöön otetta-van teknologian kustannushyödyt jo ennen kuin tekevät päätöksen investoinnista. Näin vältytään liian kalliiden ja tehottomien laitteiden sekä ohjelmien hankinnalta.
2.4 Turvateknologiaan liittyviä tutkimuksia
Turvateknologian suunnittelussa asiakas on erittäin keskeisessä asemassa. Jaana Leikas (2009) on tuonut teknologian suunnitteluun uuden näkökulman, joka perustuu elämäläh-töiseen suunnitteluun. Elämälähtöisessä suunnittelussa teknologian suunnittelun tulisi aina lähteä asiakkaan tarpeesta ja kaikki elämän osa-alueet olisi otettava teknologian suunnittelussa huomioon osallistaen ikääntyneet eli loppukäyttäjät mukaan uuden tekno-logian suunnitteluprosessiin aivan alusta asti. (Leikas 2009, 5-9.) Teknotekno-logian kehitys-työssä tavoitteena kuuluu olla jokapäiväisen elämänlaadun parantaminen, joka edellyttää suunnittelijoilta tietoisuutta ihmisten tarpeista ja preferensseistä. Teknologian suunnitte-luun on saatava uutta näkökulmaa ja se onnistuu vain, kun koko elämän kirjo huomioi-daan suunnittelussa. Elämälähtöinen suunnittelu sopii ikäteknologian suunnitteluun li-säksi myös nuorille. (Leikas 2009, 175.) Asiakkaiden palvelujen suunnitteluun mukaan ottaminen ei ole uusi asia. Ajatuksena on, että palvelujen käyttäjät voivat osallistua tuot-teen kehittämiseen ja näin vaikuttaa sen lopputulokseen. Kehittämiseen osallistuminen voi olla vain tuotteen testaamista tai siitä palautteen antamista. Toisaalta tuotteen testaa-misessa voi ottaa huomioon asiakkaiden koko elämän ja sen, miten tuote sopii siihen ym-päristöön. (Pohjonen & Noso 2017, 9.)
Euroopan Unioni (EU) on myös reagoinut ikääntyvän väestön haasteisiin, ja perustanut Ambient Assisted Living Joint (ALLJP) 5 -ohjelman. EU-tasoisesti monet ryhmät pohti-vat samoja ongelmia ikääntyneiden turvallisuuden tueksi. Tarkoituksena on, että nämä ryhmät jakavat saatua tietoa toisilleen ja näin vältytään päällekkäisten asioiden tekemi-seltä. (ALL Programme 2019).
Kun ikäihmiset haluavat asua kotona entistä pidempään, on vaarana, että he tulevat yksi-näisemmiksi, mikäli eivät pääse kotoaan liikkumaan esimerkiksi fyysisen esteen takia.
Tätä syrjäytymistä voidaan estää esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan avulla. Viestin-tätekniikkaa voi olla jo tässä tutkimuksessa myöhemmin mainittava virtuaalihoito. (Uusi teknologia hoidon tueksi -projektin esitys 2015, dia 3). Toisaalta kommunikaatio- ja vies-tintäteknologiaksi voidaan lukea myös tietokoneen kautta internetin hyödyntäminen. Bla-zun (2013, 40-49) tutki aihetta, miten voimme ymmärtää ja tukea ikääntyneitä henkilöitä
5 ALLJP ohjelma sivut löytyivät 17.12.2019 osoitteesta http://www.aal-europe.eu/about/our-ecosystem/.
tieto- ja viestintätekniikkaan sitouttamisessa. Tutkimuksessa oli kirjallisuuskatsauksen li-säksi materiaalina erilaista tietoa viiden eri maiden ikääntyneistä henkilöistä. Tutkimuk-sen mukaan informaatio- ja kommunikaatioteknologian vaikutus ikääntyneiden elämään sisältää sekä hyviä, että huonoja puolia. Hyvinä puolina voidaan pitää sitä, että ikääntynyt saa kotoaan yhteyden ulkomaailmaan ja näin hän ei putoa pois yhteiskunnasta kokonaan.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen helpottuu, kun ikääntynyt voi olla omaisiin ja ystä-viin yhteydessä tietokoneen kautta. Tietokoneen kautta ikääntynyt oppii uusia asioita ja näin parantaa luottamusta oman elämän hallinnan tunteesta. Huonoina puolina voidaan nähdä se, että esimerkiksi tietokoneen kautta internetin tarjoamisen palveluiden käyttä-minen saattaa koukuttaa ikääntyneitä ja johtaa syrjäytymiseen, jos tietokoneen ääressä viettää liian paljon aikaa.
Tutkimuksessa luotiin malli tieto- ja viestintätekniikan oppimiseen ikääntyneillä. Kehi-tettyä mallia voidaan käyttää niin sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta myös ikääntynei-den kotiympäristössä. Mallissa todetaan, että ikääntyneiikääntynei-den oppimisen on oltava asteit-taista. Malli haastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kommunikoimaan ja ajattelemaan teknologiaa uudella tavalla. On pohdittava sitä, miten ikääntyneille asia esitetään, jotta he omaksuvat uuden asian parhaiten. Omaisten tuki on tärkeää, kun ikään-tyneitä motivoidaan uusien asioiden oppimiseen. Ikääntyneillä on oltava riittävästi tietoa saatavilla, jotta he voivat tarkastaa epäselvät asiat itsenäisestikin. Tutkimuksessa todettiin myös, että jopa paljon palveluja käyttävillä ikääntyneillä on tahtoa oppia tietokoneen käyttöä. (Blazun 2013, 107-113.)
Teknologian uskotaan usein parantavan terveydenhuollon tehokkuutta, laatua, turvalli-suutta ja kustannuksia. (Powell-Cope ym. 2008.) Powell-Copen tutkimusryhmän (2008) tutkimukseen perustuen teknologiaan liittyy paljon ongelmia ja haasteita. Näitä haasteita ovat muun muassa eri laitteisiin liittyvät ongelmat. Teknologiat lupaavat paljon, mutta lupaukset eivät toteudu aina. Teknologiaa ei ole suunniteltu yhdessä käyttäjien kanssa, uutta teknologiaa ei suunnitella kunnolla käytännön näkökulmat huomioon ottaen ja lait-teiden huoltosuunnitelmat eivät ole riittävät. Teknologiasta on tullut yhä monimutkaisem-paa ja sitä kautta se muuttaa hoitotyötä ja hoitotyön tekemisen tamonimutkaisem-paa. Vaikka tässä mate-riaalissa kyse onkin enemmän sairaalassa käytettävästä teknologiasta, niin nämä samat asiat sopivat hyvin myös turvateknologian kehittämiseen.
Pradeepin ym. (2017) tutkimus videoteknologian ja kaatumisen havaitsevien laitteiden käytöstä ikäihmisillä Australiassa ja Intiassa osoitti, että erilaisten hyvinvointia valvovien laitteiden ja ohjelmien kysyntä kasvaa koko ajan. Pradeep ja kumppanit (2017) nostivat esille, että teknologia käyttöönottamisella voisi vähentää sairaalajaksoja ja tuoda kotona asumiseen turvaa niin asiakkaille kuin omaisille. Nykyiset teknologiasovellukset on usein kuitenkin suunniteltu tekniikka edellä, eikä käyttäjiä ole otettu mukaan kehittämiseen.
Videoteknologiasta voi tulla osa ikäihmisten arkipäiväistä elämään omaisten roolin tek-nologian käyttöönotossa ollessa tärkeä. Ikäihmisten tablettitietokonepohjaista ohjelmaa pystyttiin mallintamaan geneeriseksi, jolloin sitä voi soveltaa myös muiden teknologioi-den opettamiseen eri puolilla maailmaa.
Next2Met -hankkeessa (2019) Euroopan muutamat metropolialueen lähellä olevat kau-pungit jakavat hyviä käytänteitä ja tietoa toisilleen esimerkiksi teknologian osalta. Jotta osaaminen ei valuisi vain isoihin kasvukeskuksiin, on kaupungeista ja niissä toimivista yrityksistä sekä palveluista tehtävä riittävän houkuttelevia, jotta osaaminen pysyisi myös metropolialueen ulkopuolella. Hankkeessa on tarkoitus luoda edellytykset teknologiapal-veluiden suunnittelulle, kehittämiselle ja eri teknologiaratkaisuiden kaupallisiksi tuot-teiksi saamiselle. Tavoitteena on löytää yhteistyömalli, jolla tämä onnistuu. Alla olevassa kuvassa neljä näkyvät maat, joista hankkeeseen osallistutaan.
KUVIO 4. Osallistujat Next2Met-hankkeeseen. (Next2Met 2019.)