yhdestä projektista PowerPoint-esitys).
PROJEKTIN NIMI
PILOTOITU TEKNOLOGIA OSALLISTUVAT TAHOT
Uusi teknologia kotihoidon tu-eksi
(2014-2016)
Virtuaalihoito (Kotihoito ja vammaispalvelu), GPS seu-rattava ranneke, hälyttävä lääkedosetti & ICT alusta, jo-hon kaikista laitteista tuleva tieto kerätään
Julkinen Sosiaali- ja terveystoi-miala, järjestelmätoimittajat & asi-akkaat
Älykäs koti 1 (2017)
Lääkeautomaatti, Etämittauslaitteet (verenpaine, verenso-keri, happisaturaatio ja paino), Paikantava turvapuhelin, Visuaalinen liiketunnistin & Palvelualusta
Julkinen Sosiaali- ja terveystoi-miala, järjestelmätoimittajat, omai-set & asiakkaat
Älykäs koti 2 (2018)
Liikettä ilmaiseva sensoriteknologia, ovihälyttimet, säh-könseurantalaitteet & laitteista tulevan tiedon analy-sointi.
Julkinen Sosiaali- ja terveystoi-miala, järjestelmätoimittajat, opis-kelijat, omaiset & asiakkaat
Yllä olevassa taulukossa kaksi on kuvattu vuosien 2016-2018 aikana toteutuneita projek-teja turvateknologian kehittämisen saralla yhden kuntayhtymän alueella. Taulukkoon on myös laitettu osallistujatahoja, jotka ovat projekteihin osallistuneet. Näissä yllä olevissa projekteissa pilotoitiin turvateknologian osalta virtuaalihoitoa, kahta erilaista lääkeauto-maattia, paikantavaa turvapuhelinta, visuaalista liiketunnistinta, liikettä ilmaisevaa sen-soriteknologiaa, ovihälyttimiä, sähkönseurantalaitteita sekä palvelualustaa, joka yhdistää kaikki tiedot.
Uusi teknologia kotihoidon tueksi -projektista löytyi ainoastaan PowerPoint-esitys.
(25.5.2015). Projekti toteutettiin ennen alueelle perustettavaa kuntayhtymää. Kuntayhty-män perustamisen jälkeen tietojärjestelmiä yhtenäistettiin ja tässä uudistuksessa hävisi myös osa aikaisemmin tehtyjen projektien tiedoista. Älykäs koti 1 ja Älykäs koti 2 -pro-jekteista löytyivät kaikki tiedot ja tähän tutkimukseen niistä valittiin loppuraportit. Alla oleviin kappaleisiin on kuvattu projekteissa pilotoituja laitteita ja niiden käyttötarkoitusta.
Kaikki kolme projektia luotsasi läpi sama projektipäällikkö, joten hänellä oli tiedot aikai-semmin tehdyistä projekteista ja niiden tuloksista. Kahdesta ensimmäisestä projektista jäi pilotointien jälkeen tuotantoon laitteita ja ohjelmia, mutta Älykäs koti 2 -projektista ei jäänyt yhtään laitetta tuotantoon. Kuitenkin projektissa mukana olleen palvelualustatoi-mittajan kanssa tehtiin jatkosopimus ja palvelualusta päätettiin lähteä kilpailuttamaan yh-dessä kahden muun sote-alueen kanssa.
Toisena tutkimusaineistona oli ryhmähaastattelu. Ryhmähaastatteluun kutsuttiin yksi edustaja jokaisesta tutkimukseen osallistuvasta organisaatiosta. Nämä organisaatiot edus-tavat alueen kuntayhtymää, ammattikorkeakoulua, alueen yksityistä kehittäjäyritystä, ikäihmisten palveluita koordinoivaa yhdistystä ja yksityisen kotipalvelun tai kotisairaan-hoidon edustajaa. Ryhmähaastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin.
Kun tutkimuslupahakemuksia tehtiin, niin aina ennen niiden lähettämistä soitettiin kysei-sen yritykkysei-sen edustajalle. Puhelun aikana tutkija esitteli itkysei-sensä ja taustansa eli opiskelu-paikan, tutkimusaiheen ja sen valikoitumisen. Lähes kaikki yritykset olivat jo puhelun aikana myötämielisiä tutkimusta kohtaan. Yksityisen kotipalvelu- ja kotisairaanhoitoyri-tyksen kohdalla otettiin yhteyttä kahteen eri yritykseen. Toisen yrikotisairaanhoitoyri-tyksen toimitusjohtaja oli kiinnostunut tutkimuksesta, mutta ilmoitti myöhemmin, ettei heiltä ehtisi kukaan osal-listumaan tutkimukseen. Toisen yksityisen yrityksen toimitusjohtaja taas ilmoitti osallis-tumisesta heti jo puhelun aikana.
3.4 Aineiston analysointi
Alla olevassa kuviossa kahdeksan on kuvattu tutkimuksen eri vaiheet prosessimuotoon.
KUVIO 8. Tutkimuksen prosessi mukailleen Ruusuvuoren ja Nikanderin laadullista haas-tatteluprosessia (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010,12).
Kuviossa kahdeksan esitetyt haastatteluprosessin vaiheet ovat erilliset, mutta ne liittyvät kaikki toisiinsa ja ne myös tapahtuvat mahdollisesti osittain samaan aikaan. Luokittelussa yhdessä tärkeimmäksi asiaksi nousi havaintoyksikön valitseminen. Tässä tutkimuksessa havaintoyksiköksi valikoitui lauseet. (Ruusuvirta ym. 2010, 11-21). Koska toisena aineis-tona tutkimuksessa oli jo toteutuneiden projektien loppuraportit, niin aineiston keräämi-nen ja aineistoon tutustumikeräämi-nen päästiin aloittamaan jo enkeräämi-nen ryhmähaastattelua. Enkeräämi-nen ryhmähaastattelua oli jo käyty läpi toteutuneiden projektien loppuraportit ja yhden pro-jektin PowerPoint-esitys. Ryhmähaastatteluun mentäessä oli jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä turvateknologian osalta oli tehty alueellisesti ja kenen kanssa.
Tässä tutkimuksessa käytettiin poikkiaineistollista koodausta. Koko aineiston käytiin läpi sanasta sanaan ja etsittiin aineistosta tutkimusaiheeseen liittyviä lauseita. Analyysin ai-kana etsittiin vastauksia haastattelukysymyksiin, sekä koko tutkimuksen tutkimuskysy-myksiin. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 143-146). Tavoitteena aineiston läpikäymisessä oli
1. Tutkimusongelma ja
Aineiston luoikittelu 5. Aineiston analyysi
6. Tulosten tulkinta ja aukikirjoittaminen
7. Jatkotutkimuskohteet
se, että siinä ei syyllistyttäisi vain ilmiselvien asioiden esiin nostamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään asioita, joita haastattelussa jäi sanomatta, sekä asioita, joita ei ollut kirjoitettu toteutuneiden teknologiaraporttien loppuraportteihin. Projektien loppuraport-tien analyysin jälkeen oli ryhmähaastattelun vuoro.
Haastattelun kestoksi muodostui 145 minuuttia alkuperäisen suunnitelman ollessa noin 60-90 minuuttia. Jokainen haastateltava aloitti yhdestä kahteen kysymykseen vastaami-sen ja viimeiset neljä haastattelukysymystä yhdistettiin kahdeksi kysymykseksi ajanpuut-teen vuoksi. Ryhmähaastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin sanasta sanaan. Litterointi tee-tettiin siihen erikoistuneella yrityksellä. Litteroitua aineistoa tuli 25 sivua, rivivälillä 1 kirjoitettuna. (Tuomi & Sarajärvi 2017,81-84.)
Haastattelun litteroinnin aikana haastattelun nauhoitetta kuunneltiin useita kertoja muis-tiinpanoja tehden. Kun litteroidut, tekstit tulivat tutkijalle, niitä lähdettiin lukemaan läpi ja alleviivattiin yliviivauskynällä lauseita, jotka antoivat vastauksia tutkimukseen. Alle-viivattuja lauseita lähdettiin siirtämään juuri tätä tutkimusta varten tehtyyn taulukkoon (Taulukko 5), johon kerättiin alkuperäisiä ilmaisuja haastateltavilta. Aineiston luokittelu tehtiin taulukoinnin avulla.
Kun luokittelu oli tehty, oli vuorossa tulosten analysointi. Aineistolle esitettiin lukiessa kysymyksiä kuka, miten, milloin ja miksi. Analyysin perustana toimi aineiston kuvailu.
(Hirsjärvi & Hurme 2001, 143-146). Tutkimuksessa pyrittiin löytämään loppuraporteista ja ryhmähaastattelusta kuvauksen sille, miten raportit ja haastateltavat kuvasivat toimivaa teknologian kehittämisympäristöä. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 145-153). Tulosten tulkin-nassa ja auki kirjoittamisessa käytettiin hyväksi aineiston perusteella tehtyjä taulukoita ja haastateltavien suoria lainauksia.
4 TULOKSET
4.1 Turvateknologiakokeilut
Kaikki kolme tutkimukseen valikoitua projektia oli toteutettu vuosien 2014-2018 aikana.
Projekteissa oli ollut mukana kotihoidon asiakkaita, jotka olivat laitteita testanneet. Asi-akkaille ei tehty systemaattisia kyselyitä siitä, mitä mieltä he laitteista olivat. Enemmän-kin mielipiteitä laitteiden toimivuudesta kysyttiin hoitohenkilökunnalta. Mikäli asiakas ahdistui laitteen käytöstä tai pyysi sen pois ottamista, niin tämä tulkittiin kielteiseksi pa-lautteeksi laitteesta ja sen toimivuudesta. (Älykäs koti 2 -loppuraportti 2018, 9-10).
Uusi teknologia hoidon tueksi -projektista tai Älykäs koti 1 -projektien loppuraporteista ei löytynyt mainintaa siitä, oliko laitteiden hyötyjä ja haittoja kirjattu mihinkään ylös pro-jektien aikana. Kuntoutuksen näkökulmasta Älykäs koti 2 -projektissa mukana oleville asiakkaille tehtiin laaja toimintakyvyn arviointi (RAI HC), ravitsemustilan arviointi (MNA) sekä lyhyt suorituskyvyn (SPPB) testi kaksi kertaa pilotin aikana. SPPB- testit pilottiasiakkaille teki pilotissa mukana ollut fysioterapeuttiopiskelija ja muut testit asiak-kaille tekivät kotihoidon työntekijät (Älykäs koti 2 -loppuraportti 2018,4). Asiakastyöpa-joja ei projekteissa toteutettu.
Seuraavalle sivulle taulukkoon kolme on kuvattu projekteissa pilotoituja turvateknologia-laitteita sekä sitä, mitä laitteella asiakas pystyi tekemään, laitteen tuoman asiakashyödyn sekä pilotteihin osallistuneet tahot.