Jatkotutkimuskohteena voisi lähteä tutkimaan eri toimijoiden välisiä suhteita alueellisesti toimivan turvateknologian kehittämisympäristön suhteen. Miten eri toimijoiden väliset suhteet vaikuttavat yhteiseen kehittämiseen, oli sitten kyse turvateknologiasta tai esimer-kiksi hyvinvointi- ja turvateknologian kehittämisestä yhdessä.
Kehittämisympäristön puolueettomuus ja sen toteutuminen olisi myös mielenkiintoinen jatkotutkimuskohde. Tällaista tutkimusta varten tutkijan olisi hyvä olla mukana toimin-nassa tarkkailemassa ja havainnoimassa itse puolueettomuuden toteutumista. Mielenkiin-toista olisi saada tietää, toteutuuko puolueettomuus turvateknologian kehittämisympäris-tön vetäjän roolissa ja onko täysi puolueettomuus edes mahdollista.
Ryhmähaastattelussa nousi esille se, että politiikka pitäisi jättää tällaisen kehittämisym-päristön ulkopuolelle. Kun tutkimusta on tehty ja asiaa pohdittu ajan kanssa, niin kysy-mys onkin voiko poliittisen päätöksenteon sulkea pois, kun pohditaan turvateknologian kehittämisympäristöä ja sen toimimista alueellisesti. Turvateknologian, niin kuin minkä tahansa muunkin teknologian kehittäminen vaatii rahoitusta ja yksi mahdollinen rahoit-taja on valtio. Valtio on kohdentanut rahoitusta viimeisen 20-vuoden aikana muun muassa alueellisen kehittämisen parantamiseen ja sitä kautta laajemman yhteistyön tekemiseen.
(Heinämäki 2012. 106-116). Jotta valtiolta voisi saada rahoitusta, vaatisi se asian
poliit-tisen käsittelyn. Yksi vaihtoehto voisi olla se, että valtio ohjaisi turvateknologian kehittä-misympäristöjä rahoituksen avulla ja asettaisi niiden toiminnalle selkeät tavoitteen sekä mittarit tavoitteiden toteutumisen seuraamiselle.
Tällä hetkellä viimeiseksi jatkotutkimuskohteeksi nousi ajatus siitä, mitä kaikkia lakeja tulisi ottaa huomioon, kun lähdetään kehittämään yhdessä turvateknologiaa kotona asu-ville ikääntyneille. Ikääntyneitä koskevat niin sosiaali- kuin terveydenhuoltoa ohjaavat lait. Tutkimuksen avulla pystyisi selvittämään mitä esteitä tai mahdollisuuksia nykyisten ja valmisteilla olevien lakien puitteissa nähdään olevan turvateknologian alueelliseen ke-hittämiseen liittyen.
LÄHTEET
Ahlemann Frederik, Stettiner Eric, Messerschmidt Marcus & Legner Christine. 2012.
Strategic Enterprise Architecture Management. Challenges, Best Practices, and Future Developments. Saatavissa: http://didattica.cs.unicam.it/lib/exe/fetch.php?media=didat- tica:magistrale:abit:ay_1516:ahlemann_et_al._2012_strategic_enterprise_architec-ture_management_ch1_2_4-7.pdf. Luettu 8.2.2020.
ALL Program. 2019. Saatavissa: http://www.aal-europe.eu/about/our-ecosystem/. Luettu 17.12.2019.
Bente Stefan, Bombosch Uwe & Langade Shailendra. 2012. Collaborative Enterprise Ar-chitecture Enriching EA with Lean, Agile, and Enterprise 2.0 Practices. Saatavissa:
http://digilib.stmik-banjarbaru.ac.id/data.bc/12.%20Enterprise%20Architec-
ture/2012%20Collaborative%20Enterprise%20Architecture%20En- riching%20EA%20with%20Lean%2C%20Agile%2C%20andEnter-prise%202.0%20Practices%20.pdf. Luettu 8.2.2020.
Blazun Helena. 2013. Elderly People´s Quality of Life with Information and Communi-cation Technology (ICT): Toward a Model of Adaption to ICT in Old Age. University of Eastern Finland. Saatavissa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1164-3/urn_isbn_978-952-61-1164-3.pdf. Luettu 12.1.2020.
Business Finland 2019. Rahoitus. Saatavissa: https://www.sitra.fi/ihmiset/jaana-sini-puro/. Luettu 31.12.2019.
CleverHealth Network. HUS. Saatavissa: https://www.cleverhealth.fi/fi/tietoa-meista/.
Luettu 2.1.2020.
Cresswell Kathrin, Bates David & Sheikh Aziz. 2013. Ten key considerations for the successful implementation and adoption of large-scale health information technol-ogy. Saatavissa: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3715363/ . Luettu 6.4.2019.
Dix Alan, Finlay Janet, Abowd Gregory Beale & Russell 2004. Human-Computer Inter-action (3rd edition), Pearson Education Limited.
Everon. Anna Perenna rannekkeeton hälytys- ja turvajärjestelmä. 2019. Saatavissa:
https://www.everon.fi/ratkaisut/anna-perenna. Luettu 23.12.2019.
Forsberg Kristiina, Intosalmi HennaRiikka, Nordlund Marika & Suhonen Sirpa. 2014.
Ikäteknologiasanasto. Helsinki: Vanhustyön keskusliitto, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto.
Geels Frank. From sectoral systems of innovation to socio-technical systems Insights about dynamics and change from sociology and institutional theory. 2004. Saatavissa:
file:///C:/Users/eijas/AppData/Local/Packages/Microsoft.Mi- crosoftEdge_8wekyb3d8bbwe/TempState/Downloads/9.%20Geels%20-%20Sociotech-nical%20systems,%20RP%20(1).pdf. Luettu 2.2.2020.
Hautamäki Antti & Oksanen Kaisa. 2012. Suuntana innovaatiokeskittymä. Jyväskylän yliopisto, Agora Center. Jyväskylän yliopisto paino, 2012.
Heinämäki Liisa. 2012. Valtiohallinnan ohjelmaphjaus kuntien sosiaali- ja terveyden-huollossa 2000-luvulla. Väitöskirja. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print – Tampereen Yliopistopaino Oy.
Hirsjärvi Sirkka & Huttunen Jouko. 1995. Johdatus kasvatustieteeseen. Helsinki: WSOY.
Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko & Sajavaara Paula. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kus-tannusosakeyhtiö Tammi.
Hirsjärvi Sirkka & Hurme Helena. 2001. TUTKIMUSHAASTATTELU. Teemahaastat-telun teoria ja käytäntö. Gaudamus Helsinki University Press. Oy Yliopistokustannus, HYY yhtymä.
HUS. Uusi digitaalisten terveysinnovaatioiden ekosysteemi käyntiin. Saata-vissa: https://www.hus.fi/hus-tietoa/uutishuone/Sivut/Uusi-digitaalisten-terveysinno-vaatioiden-ekosysteemi-k%C3%A4yntiin.aspx Luettu 29.1.2019.
Hyteairo. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma.2018. STM. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160988/STM_hyteairo_jul-kaisu_final.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 10.2.2020.
Hyteairo. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma.2020. Saatavissa:
https://stm.fi/hyteairo. Luettu 8.2.2020.
Hyvinvointialan Living Lab- hanke. 2009-2011. Saatavissa: https://www.eptek.fi/wp-content/uploads/2012/04/Hyvinvointialan_Living-Lab_loppuraportti.pdf. Luettu 15.10.2019.
IHAN, IHMISLÄHTÖINEN DATATALOUS, SITRA. 2019. Saatavissa:
https://www.sitra.fi/ihmiset/jaana-sinipuro/. Luettu 31.12.2019.
Innokylä. KATI-hanke. Saatavissa: https://www.innokyla.fi/docu-ments/7742788/6035bb05-520b-44f7-9508-cd68ef90d419. Luettu 6.1.2020 ja 8.2.2020.
Jacobides Michael, Sundararajan Arun & Van Alastyne Marshall. 2019. Platforms and Ecosystems: Enabling the Digital Economy. World Economic Forum. Saatavissa:
http://www3.weforum.org/docs/WEF_Digital_Platforms_and_Ecosystems_2019.pdf.
Luettu 5.2.2020.
JUHTA - Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta. 2017. JHS 179 Kokonais-arkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen. Saatavissa: www.jhs-suositukset.fi/c/docu-ment_library/get_file?uuid=4b27cdd8-a327-460d-9cd8-76f0e44e190d&groupId=14.
Luettu 2.2.2020.
Kaihovaara Antti, Härmälä Valtteri & Salminen Vesa. 15/2016. Mitä innovaatioekosys-teemit ovat ja miten niitä voi kehittää? Valtioneuvosteon selvitys – ja tutkimustoiminta.
Policy Brief. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/docu-
ments/1927382/2116852/Mit%C3%A4+innovaatioekosysteemit+ovat+ja+mi- ten+niit%C3%A4+voi+kehitt%C3%A4%C3%A4/feecb2aa-d56e-441d-aa2e-15f5bd18d59b?version=1.0 Luettu 7.4.2019.
Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus. Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kai-ken ikäisten omaishoitoa-kärkihanke. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN RA-PORTTEJA JA MUISTIOITA 2018:50. Saatavissa:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161267/R_50_2018_kokonais-arkkit.pdf. Luettu 16.12.2019.
Kauppila Päivi Annika, Kärnä Eija, Pihlainen Kaisa & Koskela Teija. 2017. TEKNOLO-GIA IKÄIHMISEN TUKENA – KETTERÄN KOKEILUKULTTUURIN YTIMESSÄ.
IkäOTe – ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat – hanke. Grano Oy. Jyväskylä Kuula Arja. 2011. Tutkimusetiikka. Vastapaino. Tampere.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja ter-veyspalveluista L980/2012, 14§. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2012/20120980. Luettu 2.2.2020.
Leikas Jaana.2009. Life-Based Design. Form of life as a foundation for ICT design for older adults. Jyväskylä studies in computing 105. Jyväskylä: Jyväskylä University Print-ing House.
Leikas Jaana. 2009. Life-Based Design A holistic approach to designing human-technol-ogy interaction. VTT PUBLICATIONS 726.
Leung Rock, Findlater Leah, Mcgrenere Joanna, Graf Peter & Yang Justine. 2010. Multi-Layered Interfaces to Improve Older Adults’ Initial Learnability of Mobile Applications.
Saatavissa: https://course.ccs.neu.edu/is4300f13/ssl/leung.pdf Luettu 18.11.2019.
Living Lab Kuopio. Saatavissa. https://www.psshp.fi/sairaanhoitopiiri/hankkeet/living-lab. Luettu 11.1.2020.
Macaulay Linda. 1993. Requirements Capture as a Cooperative Activity. Conference:
Requirements Engineering, 1993., Proceedings of IEEE International Symposium on.
Macaulay Linda, Fowler Chris, Kirby Mark & Hutt Andrew. 1990. USTM: a new ap-proach to requirements specification. Interacting with Computers.
Muistiliitto. Kodin tarkastuslista 23.2.2017. Saatavissa:
https://www.muisti- liitto.fi/fi/muistisairaudet/muistiystavallinen-ymparisto-turvallisuus/koti-ja-pihapiiri/ko-din-tarkistuslista. Luettu 11.1.2020.
Mumford Enid. 1983. Designing Human Systems. Manchester Business School, Man-chester.
Nebte Stefan, Bombosch Uwe & Landade Shaillendra. 2012. Collaborative Enterprise Architecture Enriching EA with Lean, Agile, and Enterprise 2.0 Practices. Saatavissa:
http://digilib.stmik-banjarbaru.ac.id/data.bc/12.%20Enterprise%20Architec-
ture/2012%20Collaborative%20Enterprise%20Architecture%20En- riching%20EA%20with%20Lean%2C%20Agile%2C%20andEnter-prise%202.0%20Practices%20.pdf. Luettu 8.2.2020.
Next2Met hanke. 2019.Saatavissa: https://www.interregeurope.eu/next2met/. Luettu 18.12.2019.
Noppari Eija & Koistinen Paula. 2005. Laatua vanhustyöhön. Kustannusyhtiö Tammi.
Helsinki.
OuluHealts lab. Saatavissa: http://www.oys2030.fi/testausymparisto. Luettu 1.2.2019.
PHHYKY. Etähoiva- ja teknologiayksikkö Severi.2019. Paikantava turvapuhelin. Saata-vissa: https://www.phhyky.fi/fi/ikaantyneiden-palvelut-ja-kuntoutus/kotihoito-ja-tuki-palvelut/etahoiva-ja-teknologiayksikko-severi/. Luettu 23.12.2019.
Pentikäinen Marika, Kärkkäinen Anna, Mykkänen Juha, Penttinen Jaakko, Hyppönen Konstantin, Siira Timo & Jalonen Marko. 10/2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas – ja potilastietojen kansallinen kokonaisarkkitehtuuri. Saatavissa: https://thl.fi/docu-
ments/920442/3770684/Sosiaali-+ja+terveydenhuollon+asiakas-+ja+potilastieto- jen+kansallinen+kokonaisarkkitehtuuri_luonnos1.9.pdf/a9130133-b761-484a-a613-e865353df4bf. Luettu 5.10.2019.
Pohjonen Soile & Noso Marika. 2017. Kansalainen keskiöön! Näkökulmia sote-uudis-tukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiön Julkaisu 2 / 2017. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2017/04/nakokulmia-sote-uudistukseen-3.pdf. Luettu 2.2.2020.
Porin seudun kehittämiskeskus Oy POSEK, Etelä-Pohjanmaan Terveysteknologian ke-hittämiskeskus ry EPTEK & Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK. 2012. Hyvin-vointialan Living Lab –hanke. Ylimaakunnallisen hankkeen toiminta ja tulokset. Saata-vissa: https://issuu.com/prizztech/docs/hyvinvointialan_living_lab_loppurap. Luettu 16.11.2019.
Powell-Cope Gail, Nelson Audrey & Patterson Emily. 2008. Patient Safety and Quality:
An Evidence-Based Handbook for Nurses. Hughes RG, editor. Saatavissa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK2686/#ch50.s1. Luettu 17.12.2019.
Pradeep Ray, Junhua Li, Arni Ariani & Vasvi Kapadia. Published on 12.05.17 in Vol 4, No 2 (2017): Apr-Jun . Tablet-Based Well-Being Check for the Elderly: Development and Evaluation of Usability and Acceptability. Saatavissa:
https://humanfac- tors.jmir.org/2017/2/e12/?utm_source=TrendMD&utm_medium=cpc&utm_cam-paign=JMIR_TrendMD_0. Luettu 17.12.2019.
Raappana Anu & Helinä Melkas. 2009. Teknologian hallittu käyttö vanhuspalveluissa.
Opas teknologiapäätösten ja teknologian käytön tueksi. Lappeenrannan teknillinen yli-opisto. Esa Print Oy. Tampere.
Riikonen Merja. 2018. Muistisairaan ihmisen kokemukset teknologiasta osana arkea – turvaa vai tunkeilevuutta. Jyväskylän Yliopisto. Väitöskirja. Saatavissa:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/59785/978-951-39-7568-5_vai-tos26102018.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 15.1.2020.
Ruusuvuori Johanna, Nikander Pirjo & Hyvärinen Matti. 2010. Haastattelun analyysi.
VASTAPAINO. Tampere.
Salli Paavo. 2018. Innovaatioita aikaansaava voima. Realistinen tapaustutkimus innovaa-tioiden tavoittelusta kunnassa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Eräsalon kirjapaino Oy. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/104529/978-952-03-0880-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Luettu 3.2.2020.
Salmimaa Taru & Vilpola Inka 2006. Sosiotekninen lähestymistapa ottaa organisaation huomioon järjestelmiä suunniteltaessa. Saatavissa:
http://www.cs.tut.fi/~ihte-sem/s2006/teoriat/esitykset/VilpolaSalmimaa_sosiotekniset_mallit_241006.pdf. Luettu 5.10.2019.
Seeck Hannele. 2008. Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. Gau-deamys Oy. Tallinna.
STM 2018. Hyvinvoinnin tekoäly ja robotiikka -ohjelma Hyteairo. Saatavissa:
https://stm.fi/hyteairo. Luettu 17.2.2020.
Stenberg Lea, Norlund Marika, Alastalo Kirsi, Forsberg Kristina, Intosalmi Henna-riikka, Nykänen Jaana, Pesola Kirsti, Ranta Paula & Virkkunen Anne. 2014. Näkemyk-siä ikäteknologiasta – KÄKÄTE-kyselyt yksissä kansissa. Kopio Niini Oy. Helsinki.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestöennuste 2019. Helsinki: Tilastokeskus. Saata-vissa: https://www.stat.fi/til/vaenn/2019/vaenn_2019_2019-09-30_tie_001_fi.html Lu-ettu: 11.1.2020.
Suvanto Care.2019. Saatavissa: https://www.suvantocare.fi/suvanto/suvanto-kotona/.
Luettu 23.12.2019.
Teknologialainaamo. Espoo. 2019. Saatavissa: https://www.espoo.fi/download/no-name/%7BE690F582-55C6-4B3F-A40F-E6225E321293%7D/95241. Luettu 1.1.2020.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Toimintakyky. Saatavissa:
https://thl.fi/fi/web/toimintakyky/mita-toimintakyky-on. Luettu 9.9.2019.
TIETO HYVINVOINNIN JA UUDISTUVIEN PALVELUJEN TUKENA. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneu-
vosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?se-quence=1&isAllowed=y. Luettu 16.12.2019
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli. 2017. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi: Uudis-tettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki. Saatavissa:
https://play.google.com/books/reader?id=h_VDDwAAQ-BAJ&hl=fi&pg=GBS.PP1.w.5.0.0. Luettu 4.1.2020.
Työ- ja elinkeino ministeriö, 2017. Ekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kohteena. Työ- ja elinkeino ministeriö, Elinkeino- ja innovaatio-osasto. TEM 3/2017.
Saatavissa: https://tem.fi/documents/1410877/4429776/Ekosysteemit+uuden+elinkeino-+ja+innovaatiopolitiikan+kohteena/f46d3709-fdcf-4a73-83df-e84ae24b4196. Luettu 20.1.2019.
Törmä Sinikka, Nieminen Jarmo & Hietikko Merja.4/2001. IKÄÄNTYNEIDEN ITSE-NÄISTÄ SUORIUTUMISTA TUKEVAN TEKNOLOGIAN ARVIOINTI KÄYTTÄ-JÄNÄKÖKULMASTA. Turvahälytysjärjestelmät. Sosiaalikehitys Oy. Teknologian ar-viointeja. Gerenteknologia-arvioinnin osaraportti. Saatavissa: https://www.edus-kunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/ekj_4+2001.pdf. Luettu 16.12.2019.
Vanhuspalvelulaki. 980/2012. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/2012/20120980#a980-2012. Luettu 31.12.2019.
Älykäs koti 1 projektin loppuraportti. Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/ikaantynei-den-palvelut-ja-kuntoutus/hyvinvointiteknologiakokeilut/. Luettu 18.11.2019.
Älykäs koti 2 projektin loppuraportti. Saatavissa: https://www.phhyky.fi/fi/ikaantynei-den-palvelut-ja-kuntoutus/hyvinvointiteknologiakokeilut/. Luettu 18.11.2019.
Julkaisematon lähde: Uusi teknologia kotihoidon tueksi -projektin PowerPoint-esitys.
24.3.2015.
LIITTEET