Tämän tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan uutta tietoa 9.-luokkalaisten nuorten uupumuksen yhteydestä uneen ja koettuun terveyteen. Koska koulu-uupumuksella voi olla kielteisiä vaikutuksia nuoren terveyteen ja hyvinvointiin sekä koulumenestykseen ja tulevaisuuteen, tutkimusaiheella ja saaduilla tuloksilla on merkitystä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tämän tutkimuksen
tuloksia voidaankin tarkastella osana laajempaa yhteiskunnallista keskustelua nuorten hyvinvointi- ja terveyseroista.
Tutkimuksen kohde, peruskoulun 9. -luokkalaiset nuoret, ovat siirtymässä toisen asteen opintoihin, mikä voi aiheuttaa muutoksia nuoren hyvinvoinnissa.
Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää niin kouluyhteisössä, luokkatasolla kuin valtakunnallisestikin ymmärrettäessä nuorten kokeman koulu-uupumuksen yhteyttä muihin hyvinvointitekijöihin, tässä tapauksessa uneen ja koettuun terveyteen. Tutkimusotoksen laajuuden myötä tuloksia voidaan tietyin rajoituksin yleistää kuvaamaan suomalaisia 9.-luokkalaisia pääkaupunkiseudun nuoria.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työssä nuorten koulu-uupumuksen ehkäisemiseksi ja nuorten terveyserojen kaventamiseksi tiedettäessä koulu-uupumuksen esiintyvyyttä ja sen yhteyttä nuoren uneen ja koettuun terveyteen.
Tämän tutkimuksen tulosten perusteella havaittiin koulu-uupumuksen olevan yhteydessä muihin nuoren terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin. Koulu-uupumuksen ilmeneminen nuorilla, joilla on ennestään kasautunut ongelmia niin motivaatiossa, koulumenestyksessä kuin hyvinvoinnissakin, voi aiheuttaa vakavan syrjäytymisriskin. Toisaalta osa koulu-uupuneista nuorista saattaa olla kunnianhimoisia opiskelijoita korkeine tavoitteineen, mikä voi johtaa uupumisen myötä opintojen hidastumiseen ja välivuosien pitämiseen. Tämän seurauksena kasvaa riski pudota korkeakoulutuksen ulkopuolelle (Salmela-Aro & Tuominen-Soini, 2013, 254.) Usein nuorten terveyden ja hyvinvoinnin polarisoitumista tarkastellaan ongelmien kasautumisen kautta. Karvosen ja Koivusillan (2010) mukaan näkökulmaa täytyisi laajentaa tarkastelemalla nuorten moninaisuutta, jolloin voitaisiin havaita myös muita kuin nuoren perustarpeisiin liittyviä haasteita.
Esimerkiksi yhteiskunnan asettamat odotukset ja koulutukseen liittyvät paineet saattavat näyttäytyä ongelmina ja stressinä etenkin tyttöjen kohdalla. (Karvonen
& Koivusilta, 2010.) Erilaisten tehokkuusvaatimusten ja – odotusten nähdään heikentävän etenkin hyvin menestyviä, mutta samalla herkkiä nuoria (Uusikylä, 2006, 25–26).
Koulu-uupumuksen ehkäisy yhteiskunnallisesti merkittävänä ilmiönä on tärkeä ja moniulotteinen. Oleellista koulu-uupumuksen ehkäisyssä olisi nuorten tarpeiden täyttyminen niin koulussa kuin kotona (Virtanen ym., 2018).
Tutkimustulosten perusteella koulu-uupumusta esiintyy jo
peruskoulukontekstissa, joten koulu-uupumuksen ehkäisy tulisi aloittaa mahdollisimman varhain tukemalla nuorten kouluhyvinvointia ja edistämällä kiinnittymistä kouluun. Jatkossa tulisikin tutkia, minkä vuoksi suomalaisnuorten kiinnittyminen kouluun heikentyy peruskoulun viimeisellä luokalla hyvästä koulumenestyksestä huolimatta (Wang ym., 2015). Toisaalta hyvästä kouluun kiinnittymisestä huolimatta uupuneet nuoret voivat ahdistuksensa ja riittämättömyyden tunteidensa takia madaltaa heidän jatkokoulutustavoitteitaan (Tuominen-Soini & Salmela-Aro, 2014). Koska koulu-uupumus voi pitkittyä, on syytä pohtia, jatkuuko koulu-uupumus työelämään siirryttäessä työuupumuksena?
Nuoruusikä elämänvaiheena on sensitiivinen psyykkisen kehityksen kannalta, jolloin muutoksia tapahtuu fyysisen kehityksen lisäksi myös nuoren psykososiaalisessa terveydessä ja hyvinvoinnissa. Koulu ei välttämättä kuitenkaan kykene vastaamaan nuoruudessa tapahtuviin erilaisiin muutoksiin.
Nuorten koulu-uupumuksen lisääntymisen keskeisimpänä syynä voidaankin nähdä koulun ja nuorten tarpeiden kohtaamattomuus (Salmela-Aro, 2013).
Yhteiskunnassa vallitseva kilpailullisuus ja – yksilöllistymiskehitys sekä jatkuvat valinnanmahdollisuudet heijastuvat myös koulumaailmaan lisäten paineita ja stressiä, jotka voivat lopulta johtaa koulu-uupumukseen (Uusikylä, 2006, 25–26;
Salmela-Aro & Näätänen, 2005, 112). Kilpailukulttuuri näkyy esimerkiksi koulutuspaikkojen tavoittelussa. Vaikka julkisuudessa esitetään huolta syrjäytymisvaarassa olevista pojista (Yle, 2017), voidaan toisena ääripäänä nähdä tunnolliset, täydellisyyttä tavoittelevat tytöt, joiden stressi- ja uupumusoireet ovat poikia suuremmat (Salmela-Aro & Näätänen, 2005, 112).
Toisaalta poikien negatiivinen asenne koulua kohtaan saattaa näyttäytyä myöhemmin kielteisenä suhtautumisena yhteiskuntaa kohtaan, mikä on huolestuttavaa (Salmela-Aro ym., 2008c). Kyyninen ja heikosti koulussa menestynyt nuori on altis koulupudokkuudelle (Bask & Salmela-Aro, 2012).
Pelkän peruskoulun suorittaneet nuoret ovat vaarassa syrjäytyä, joten koulutuksen vaikutus syrjäytymisen ehkäisyssä nähdään merkittävänä tekijänä (Kailaheimo-Lönnqvist, ym., 2020). Koulu-uupumuksen ehkäisy eri sukupuolten kohdalla voidaan nähdä erityisen merkittävänä peruskoulun päättövaiheessa, sillä onnistunut siirtymä toiselle asteelle vaikuttaa keskeisesti nuorten hyvinvointiin (Salmela-Aro ym., 2008c). Koulu-uupumus- ja irtautumisprosessit
voivat kuitenkin olla jossain määrin pysyviä vaikuttaen esimerkiksi nuoren myöhempiin opiskeluvalintoihin (Tuominen-Soini & Salmela-Aro 2014). Jatkossa siirtymävaiheen merkitys saattaa korostua entisestään tulevan oppivelvollisuuden pidentymisen myötä. Toisaalta myös ajankohtaisen globaalin pandemian seuraukset epävarmaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen saattavat vaikuttaa jatkossa nuorten stressiin ja uupumustilanteeseen.
Suoritus- ja kilpailukeskeisen kouluyhteisön sijaan koulun tulisi olla nuorille myös tukea ja turvaa sekä henkistä kasvua mahdollistava paikka, missä nuorten kehitykselle tärkeän yhteisöllisyyden myötä myös elämänhallinta kehittyisi suotuisaan suuntaan (Salmela-Aro & Näätänen, 2005, 112). Hyvä sosiaalinen ja emotionaalinen oppimisympäristö voisi tukea nuorta niin kouluun kiinnittymisessä kuin terveellisen elämäntavan edistämisessäkin (Archambault ym., 2009).
Koulusta saatava tuki edistää myös nuoren koulutyytyväisyyttä.
Kouluympäristöllä nähdäänkin olevan tärkeä merkitys nuorten terveyden edistämisessä niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin (Samdal & Torsheim, 2012.) Koulun tulisi huomioida nuorten näkökulma ja mahdollistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset kouluarjessa, mikä edistäisi hyvinvointia ja kuuluvuuden tunnetta kouluyhteisössä (Kiilakoski, 2012, 29–36). Nuoren kehittyminen myönteisessä kouluympäristössä voidaan nähdä panostuksena, jolla on tärkeitä yhteiskunnallisia vaikutuksia nuoren terveyteen ja hyvinvointiin vielä tulevaisuudessakin (Archambault ym., 2009). Tämän tutkimuksen perusteella kouluhyvinvointi- ja terveyserot kasautuvat pitkälti samoille nuorille, mikä täytyisi koulun ohella huomioida myös poliittisessa päätöksenteossa, sillä terveyserojen syiden nähdään liittyvän sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja yhteiskunnan rakenteisiin (Aaltonen ym., 2020).
Johtopäätökset
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten 9.-luokkalaisten nuorten koulu-uupumus on yhteydessä uneen ja koettuun terveyteen. Lisäksi tutkittiin, esiintyykö koulu-uupumuksessa sukupuolieroja tai eroja sosioekonomisen aseman mukaan. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella koulu-uupumus on yhteydessä nuoren uneen ja koettuun terveyteen. Tulos voi näyttäytyä koulu-uupuneina nuorina, jotka nukkuvat vähemmän ja kärsivät univaikeuksista, mutta
samalla kokevat terveytensä vähemmän uupuneita nuoria heikommaksi. Kuten koulu-uupumukseen, myös nuoren nukkumistottumuksiin ja koettuun terveyteen liittyvät heikko koulumenestys ja erilaiset terveysriskit. Tämän vuoksi uupumusta tulisi tutkia lisää jo peruskoulukontekstissa ja ulottaa koulu-uupumuksen ehkäisy mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen tukemalla nuoren kouluhyvinvointia ja edistämällä nuoren kiinnittymistä kouluun. Tulosten perusteella havaittiin eroja koulu-uupumuksen esiintyvyydessä sosioekonomisen aseman mukaan, mikä saattaa edelleen vahvistaa käsitystä nuorten sosioekonomisista eroista koulutuksen suhteen. Sen sijaan erot sukupuolten välillä eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkimuksen myötä saatiin uutta tietoa koulu-uupumuksen yhteydestä nuoren uneen ja koettuun terveyteen. Tulosten perusteella voidaan havaita koulu-uupumuksen liittyvän muihinkin nuoren hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin. Tutkimustulosten mukaan koulu-uupumusta esiintyy peruskoulun päättövaiheessa, joten nuorten terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin tulisi puuttua ajoissa. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn merkitys oppilaiden hyvinvointi- ja terveyshaasteissa tulisi ottaa vakavasti. Esimerkiksi sosiaalisen tuen lisääminen ja kouluterveydenhuoltoon panostaminen tukisivat varhaista puuttumista. Tutkimuksen tulosten ja aiemman kirjallisuuden perusteella kouluhyvinvointi- ja terveyserot kasautuvat pitkälti samoille nuorille, mikä täytyisi huomioida niin kouluissa kuin poliittisessa päätöksenteossa.
LÄHTEET
Aalberg, V., & Siimes, M. (2007). Lapsesta aikuiseksi: nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. (Uud. p.) Helsinki: Nemo.
Aaltonen, K., Kotimäki, S., Salonen, L. & Tenhunen, E. (2020). Terveyserot.
Teoksessa Mattila, M. (toim.). Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (s. 65–
92). Kalevi Sorsa-säätiö. Haettu osoitteesta https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf
Appleton, J., Christenson, S., Kim, D., & Reschly, A. (2006). Measuring cognitive and psychological engagement: Validation of the Student Engagement Instrument. Journal of School Psychology, 44(5), 427–445.
https://doi.org/10.1016/j.jsp.2006.04.002
Archambault, I., Janosz, M., Morizot, J., & Pagani, L. (2009). Adolescent Behavioral, Affective, and Cognitive Engagement in School: Relationship to Dropout. The Journal of School Health, 79(9), 408–415.
https://doi.org/10.1111/j.1746-1561.2009.00428.x
Arnett, J. (1999). Adolescent Storm and Stress, Reconsidered. American
Psychologist, 54(5), 317–326. https://doi.org/10.1037/0003-066X.54.5.317 Bask, M., & Salmela-Aro, K. (2012). Burned out to drop out: Exploring the
relationship between school burnout and school dropout. European Journal of Psychology of Education, 28(2), 511–528.
https://doi.org/10.1007/s10212-012-0126-5
Bauldry., S., Shanahan, M.J., Boardman, J.D., Miech, R.A. & Macmillan, R.
(2012). A life course model of self-rated health through adolescence and young adulthood. Social science & medicine, 75 (7), 1311–1320.
https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2012.05.017
Blakemore, S., & Mills, K. (2014). Is Adolescence a Sensitive Period for
Sociocultural Processing? Annual Review of Psychology, 65(1), 187–207.
https://doi.org/10.1146/annurev-psych-010213-115202
Blaxter M. (1989) A comparison of measures of inequality in morbidity.
Teoksessa: Fox, A.J. (toim.). (1989). Health Inequalities in European Countries (s.199–230). Aldershot: Gower.
Blaxter, M. (1990). Health and lifestyles. London: Tavistock/Routledge.
Bowling, A. (1997). Measuring health: a review of quality of life measurement scales. (2.painos). Buckingham: Open University Press.
Bradley, R.H. & Corwyn, R.F. (2002). Socioeconomic Status and Child Development. Annual Review of Psychology, 53(1), 371–399.
https://doi.org/10.1146/annurev.psych.53.100901.135233
Breidablik, H-J., Meland, E. & Lydersen, S. (2008). Self-rated health during adolescence: stability and predictors of change (Young-HUNT study, Norway). European Journal of Public Health, 19(1), 73–78. https://doi-org.libproxy.tuni.fi/10.1093/eurpub/ckn111
Caro, D.H., McDonald, J.T. & Willms, J.D. (2009). Socio-economic Status and Academic Achievement Trajectories from Childhood to
Adolescence. Canadian Journal of Education, 32(3), 558–590. Haettu osoitteesta
https://libproxy.tuni.fi/login?url=https://www-proquest- com.libproxy.tuni.fi/scholarly-journals/socio-economic-status-academic-achievement/docview/215376532/se-2?accountid=14242.
Castro, M., Expósito-Casas, E., López-Martín, E., Lizasoain, L., Navarro-Asencio, E. & Gaviria, J.L. (2015). Parental involvement on student academic achievement: A meta-analysis. Educational Research Review, 14, 33–46. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2015.01.002 Cohen, J. (1988). Statistical power analysis for the behavioral sciences. (2.
painos). Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Cohen, L., Manion, L., & Morrison, K. (1992). Research Methods in Education.
London: Routledge.
Cohen, L, Manion, L., & Morrison, K. (2007). Research Methods in Education.
(6. painos). London: Routledge.
Currie, C., Zanotti, C., Morgan, A., Currie, D., de Looz, A., Roberts, C., Samdal, O., Smith, O. & Barnekow, V. (toim.). Health Behavior in School-aged Children (HBSC) study: International report from the 2009/2010 survey.
World Health Organization. Haettu osoitteesta:
http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0003/163857/Social-determinants-of-health-and-well-being-among-young-people.pdf Dewald, JF., Meijer, AM., Oort, FJ., Kerkhof, GA. & Bögels, SM. (2010). The
influence of sleep quality, sleep duration and sleepiness on school performance in children and adolescents: a meta-analytic review. Sleep Medicine Reviews, 14(3), 179–189.
https://doi.org/10.1016/j.smrv.2009.10.004
Dobewall, H., Lindfors, P., Karvonen, S., Koivusilta, L., Vainikainen, M-P., Hotulainen, R., & Rimpelä, A. (2019). Health and educational aspirations in adolescence: a longitudinal study in Finland. BMC Public Health, 19(1), 1447. https://doi.org/10.1186/s12889-019-7824-8
Dregan, A., & Armstrong, D. (2010). Adolescence Sleep Disturbances as Predictors of Adulthood Sleep Disturbances—a Cohort Study. Journal of Adolescent Health, 46(5), 482–487.
https://doi.org/10.1016/j.jadohealth.2009.11.197
Fayers, P. M., & Sprangers, M. A. G. (2002). Understanding self-rated health. The Lancet, 359(9302), 187–188. Haettu osoitteesta:
https://libproxy.tuni.fi/login?url=https://www-proquest-com.libproxy.tuni.fi/docview/198957641?accountid=14242
Fredriksen, K., Rhodes, J., Reddy, R., & Way, N. (2004). Sleepless in Chicago:
Tracking the Effects of Adolescent Sleep Loss During the Middle School Years. Child Development, 75(1), 84–95. https://doi.org/10.1111/j.1467-8624.2004.00655.x
Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A., Elliot, C., Brand, S., Holsboer‐Trachsler, E.,
& Pühse, U. (2015). Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74. https://doi.org/10.1111/jora.12097
Gradisar, M., Gardner, G. & Dohnt, H., (2011). Recent worldwide sleep patterns and problems during adolescene: A review and meta-analysis of age, region and sleep. Sleep Medicine, 12(2), 110–118.
https://doi.org/10.1016/j.sleep.2010.11.008
Herrmann, J., Koeppen, K. & Kessels, U. (2019). Do girls take school too seriously? Investigating gender differences in school burnout from a
self-worth perspective. Learning and Individual Differences, 69, 150–161.
https://doi.org/10.1016/j.lindif.2018.11.011
HS. (2016). Koulu-uupumus vie peruskoululaisia jopa sairauslomalle –
”Sunnuntaisin tuntui, että voisin nukkua koko seuraavan viikon”. Artikkeli Helsingin Sanomien verkkosivuilla 12.12.2016. Osoitteessa
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005002682.html
Hotulainen, R., Rimpelä, A., Karvonen, S., Kupiainen, S., Lindfors, P.,
Kinnunen, JM., Minkkinen, J., Vainikainen, MP., & Wallenius, T. (2016).
Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle:
osaaminen ja hyvinvointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 27/2016. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131260/27_Metropolialueen
%20nuorten%20siirtyminen%20yl%c3%a4koulusta%20toiselle%20asteell e.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Idler, E.L. & Benyamini, Y. (1997). Self-Rated Health and Mortality: A Rewiew of Twenty-Seven Community Studies. Journal of Health and Social Behavior, 38(1), 21–37. https://doi.org/10.2307/2955359
Iglowstein, I., Jenni, O.G., Molinari, L. & Largo, R.H. (2003). Sleep Duration From Infancy to Adolescence: Reference Values and Generational Trends. Pediatrics (Evanston), 111(2), 302–307.
https://doi.org/10.1542/peds.111.2.302
Janosz, M., Archambault, I., Morizot, J., & Pagani, L. (2008). School
Engagement Trajectories and Their Differential Predictive Relations to Dropout. Journal of Social Issues, 64(1), 21–40.
https://doi.org/10.1111/j.1540-4560.2008.00546.x
Joffer, J., Jerdén, L., Öhman, A., & Flacking, R. (2016). Exploring self-rated health among adolescents: a think-aloud study. BMC Public Health, 16(1), 156–10. https://doi.org/10.1186/s12889-016-2837-z
Jurmu, E. & Nuutinen, T. (2013). Kasvatustyylit, koulu-uupumus ja kouluinnokkuus (pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto). Haettu osoitteesta
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/41898/URN%3aNBN%3afi%
3ajyu-201307202091.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kailaheimo-Lönnqvist, S., Kilpi-Jakonen, E., Niemelä, M. & Prix, I. (2020).
Eriarvoisuus koulutuksessa. Teoksessa Mattila, M. (toim.). Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (s.93–125). Kalevi Sorsa-säätiö. Haettu osoitteesta
https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf
Kakkuri-Knuuttila, M., & Heinlahti, K. (2006). Mitä on tutkimus? Argumentaatio ja tieteenfilosofia. Helsinki: Gaudeamus.
Kalak, N., Lemola, S., Brand, S., Holsboer–Trachsler, E. & Grob, A. (2014).
Sleep duration and subjective psychological well-being in adolescence: a longitudinal study in Switzerland and Norway. Neuropsychiatric Disease and Treatment, 10, 1199–1207. Haettu osoitteesta:
https://www.researchgate.net/publication/262057000_Sleep_duration_and _subjective_psychological_wellbeing_in_adolescence_A_longitudinal_stu dy_in_Switzerland_and_Norway
Karasek, R., & Theorell, T. (1990). Healthy work: stress, productivity, and the reconstruction of working life. New York: Basic Books.
Karvonen, S. (1998). Kasvuehtoja vai elämänvaihe: näkökulmia nuorten ja lasten terveyteen. Teoksessa Rahkonen, O., & Lahelma, E.
(toim). Elämänkaari ja terveys (s. 66–81). Tampere: Gaudemus.
Karvonen, S., Vikat, A., & Rimpelä, M. (2005). The role of school context in the increase in young people’s health complaints in Finland. Journal of
Adolescence, 28(1), 1–16.
https://doi.org/10.1016/j.adolescence.2004.05.006
Karvonen, S. & Koivusilta, L. (2010). Väestöryhmien väliset erot – onko väite nuorten terveyskehityksen ja hyvinvoinnin polarisoitumisesta totta?
Teoksessa Ståhl, T., & Rimpelä, A. (toim). Terveyden edistäminen
tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena (s. 79–92). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kestilä, L. (2008). Pathways to health. Determinants of health, health behaviour and health
inequalities in early adulthood.
Helsinki: Kansanterveyslaitos. Haettu osoitteesta: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193348
Kestilä, L., Karvonen, S., Parikka, S., Seppänen, J., Haapakorva, P. & Sutela, E. (2018). Vanhempien koulutus ennustaa nuorten hyvinvointia pitkälle aikuisuuteen. Suomen sosiaalinen tila 3/2018. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136605/URN_ISBN_978-952-343-144-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kiilakoski, T. (2012): Koulu nuorten näkemänä ja kokemana. Muistiot 2012:6.
Opetushallitus. Haettu osoitteesta
https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/144743_koulu_nuort en_nakemana_ja_kokemana_2.pdf
Kiuru, N., Aunola, K., Nurmi, J. E., Leskinen, E., & Salmela-Aro, K. (2008). Peer group influence and selection in adolescents’ school burnout: a
longitudinal Study. Merrill-Palmer Quarterly, 54(1), 23–55.
https://doi.org/10.1353/mpq.2008.0008
Kivimäki, H., Saaristo, V., Wiss, K., Frantsi-Lankia, M., Ståhl, T. & Rimpelä, A.
(2018). Access to a school health nurse and adolescent health needs in the universal school health service in Finland. Scandinavian Journal of Caring Sciences, 33(1), 165–175. https://doi.org/10.1111/scs.12617 Kortesoja, L., Vainikainen, M., Hotulainen, R., Rimpelä, A., Dobewall, H.,
Lindfors, P., Karvonen, S., & Merikanto, I. (2020). Bidirectional
Relationship of Sleep with Emotional and Behavioral Difficulties: A Five-year Follow-up of Finnish Adolescents. Journal of Youth and
Adolescence, 49(6), 1277–1291. https://doi.org/10.1007/s10964-020-01203-3
Kronholm, E., Puusniekka, E., Jokela, J., Villberg, J., Urrila, AS., Paunio, T., Välimaa, R & Tynjälä, J. (2015). Trends in self
reported sleep problems, tiredness and related school performance amon g Finnish adolescents from 1984 to 2011. Journal of Sleep Research, 24(1), 3–10. https://doi.org/10.1111/jsr.12258
Kuula. A. (2015). Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys.
Tampere: Vastapaino.
Kuula, L., Pesonen, A-K., Merikanto, I., Gradisar, M., Lahti, J., Heinonen, K., Kajantie, E. & Räikkönen, K. (2018). Development of Late Circadian Preference: Sleep Timing From Childhood to Late Adolescence. The
Journal of Pediatrics, 194, 182–189.
https://doi.org/10.1016/j.jpeds.2017.10.068
Lahelma, E. (1992). Terveydentila tutkimuksen kohteena. Teoksessa Karisto, A., Lahelma, E., Miettinen, L. & Rahkonen, O. (toim.). Terveyssosiologia (s. 191–208). Helsinki: WSOY.
Lavikainen, H., Koskinen, S., Aro, H., Kestilä, L., Lyytinen, H., Martelin, T., Pensola, T., Rahkonen, O. & Aromaa, A. (2006). Kouluvaikeuksien yleisyys ja yhteydet aikuisiän elämäntilanteeseen ja koettuun terveyteen.
Yhteiskuntapolitiikka, 71(4), 402–410. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100965/064lavikainen.pdf?se quence=1&isAllowed=y
Lehto, J.E., Kortesoja, L., & Partonen, T. (2019). School burnout and sleep in Finnish secondary school students. Sleep science, 12(1), 10–14.
https://doi.org/10.5935/1984-0063.20190051
Leino, K., Ahonen, AK., Hienonen, N., Hiltunen, J., Lintuvuori, M., Lähteinen, S., Lämsä, J., Nissinen, K., Nissinen, V., Puhakka, E., Pulkkinen, J.,
Rautopuro, J., Siren, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. (2018). Pisa 18 ensituloksia; Suomi parhaiden joukossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:40. Haettu osoitteesta:
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161922/Pisa18-ensituloksia.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Lemetyinen, L. (2014). Katsaus perheen köyhyydestä aiheutuviin lasten
toiseuden kokemuksiin. Teoksessa Gissler, M., Kekkonen, M., Känkänen, P., Muranen, P., & Wrede-Jäntti, M. (toim.). Nuoruus toisin sanoen (s.
105–112). Nuorten elinolot-vuosikirja 2014. Teema: 19. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Lindfors, P., Karvonen, S., Minkkinen, J., & Rimpelä, A. (2016).
Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstövoimavarat. Teoksessa Hotulainen, R., Rimpelä, A., Karvonen, S., Kupiainen, S., Lindfors, P., Kinnunen, JM., Minkkinen, J., Vainikainen, MP., & Wallenius, T. (toim.). Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle: osaaminen ja hyvinvointi (s. 44–46). Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 27/2016. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131260/27_Metropolialueen
%20nuorten%20siirtyminen%20yl%c3%a4koulusta%20toiselle%20asteell e.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Linnakylä, P., & Malin, A. (2008). Finnish Students’ School Engagement Profiles in the Light of PISA 2003. Scandinavian Journal of Educational
Research, 52(6), 583–602. https://doi.org/10.1080/00313830802497174 Luo, Y., Wang, Z., Zhang, H. & Chen, A. (2016). The Influence of family
sosio-economic status on learning burnout in adolescents: mediating and moderating effects. Journal of Child and Family Studies, 25(7), 2111–
2119. https://doi.org/10.1007/s10826-016-0400-2
Luopa, P., Pietikäinen, M., Puusniekka, R., Jokela, J. & Sinkkonen, A. (2007) Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä 2000–
2006. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90777/kokoaineisto_raportti2 006.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Luopa, P., Kivimäki, H., Matikka, A., Vilkki, S., Jokela, J., Laukkarinen, E. &
Paananen, R. (2014). Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013.
Kouluterveyskyselyn tulokset. Raportti 25/2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116692/URN_ISBN_978-952-302-280-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Maksniemi, E., Hietajärvi, L., Lonka, K., Marttinen, E. & Salmela-Aro, K. (2018).
Sosiodigitaalisen osallistumisen, unenlaadun ja kouluhyvinvoinnin väliset yhteydet kuudesluokkalaisilla. Psykologia, 53 (2-3), 180–200. Haettu osoitteesta: https://elektra-helsinki-fi.libproxy.tuni.fi/se/p/0355-1067/53/2-3/sosiodig.pdf
Manderbacka, K. (1995). Terveydentilan mittarit: Kuinka terveydentilaa on mitattu vuoden 1986 elinolotutkimuksessa? Helsinki: Tilastokeskus. Haettu osoitteesta:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/156961/xtut_213_dig.pdf?seq uence=1&isAllowed=y
Markkanen, I., Välimaa, R., & Kannas, L. (2019). Associations between Students’ Perceptions of the Psychosocial School Environment and Indicators of Subjective Health in Finnish Comprehensive
Schools. Children & Society, 33(5), 488–502.
https://doi.org/10.1111/chso.12334
Martikainen, P., Aromaa, A., Heliövaara, M., Klaukka, T., Knekt, P., Maatela, J.
& Lahelma, E. (1999). Reliability of perceived health by sex and age.
Social Science & Medicine, 48(8), 1117–1122.
https://doi.org/10.1016/S0277-9536(98)00416-X
Martikainen, P., Aromaa, A., Lahelma, E., Heliövaara, M. & Klaukka, T. (2002).
Perceived health and cause-specific mortality among Finnish men and women aged 30 and over. Finnish Yearbook of Population Research, 38, 25–36. https://doi.org/10.23979/fypr.44967
Maslach, C., Schaufeli, W., & Leiter, M. (2001). Job Burnout. Annual Review of Psychology, 52(1), 397–422.
https://doi.org/10.1146/annurev.psych.52.1.397
Mattila, M. (toim.). (2020). Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 (s. 241–248).
Kalevi Sorsa-säätiö. Haettu osoitteesta https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf
Melamed, S., Shirom, A., Toker, S., Berliner, S., & Shapira, I. (2006). Burnout and Risk of Cardiovascular Disease: Evidence, Possible Causal Paths, and Promising Research Directions. Psychological Bulletin, 132(3), 327–
353. https://doi.org/10.1037/0033-2909.132.3.327
Merikanto, I., Lahti, T., Puusniekka, R., & Partonen, T. (2013). Late bedtimes weaken school performance and predispose adolescents to health hazards. Sleep Medicine, 14(11), 1105–1111.
https://doi.org/10.1016/j.sleep.2013.06.009
Merikanto, I., Suvisaari, J., Lahti, T., & Partonen, T. (2016). Eveningness relates to burnout and seasonal sleep and mood problems among young
adults. Nordic Journal of Psychiatry, 70(1), 72–80.
https://doi.org/10.3109/08039488.2015.1053519
Metsämuuronen, J. (2003). Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä (2.
uud. p.). Helsinki: International Methelp.
Minkkinen, J.L., Kinnunen, J.M., Karvonen, S., Hotulainen, R.H., Lindfors, P.L.
& Rimpelä, A.H. (2019). Low schoolwork engagement and schoolwork difficulties predict smoking in adolescence? European Journal of Public Health, 29(1), 44–49. https://doi.org/10.1093/eurpub/cky179
Niemi, P.M., Junttila, N., Asanti, R., Clarke, H., & Seppinen, H-L. (2013).
Yläkouluyhteisö nuoren sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen tukijana.
Teoksessa Pyhältö, K., & Vitikka, E. (toim.). Oppiminen ja pedagogiset käytännöt varhaiskasvatuksesta perusopetukseen (s. 146–164). Helsinki:
Opetushallitus.
Nummenmaa, L. (2009). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät (2.
painos (uud. laitos)). Helsinki: Tammi.
Ohayon, M., Wickwire, E.M., Hirshkowitz, M., Albert, S.M., Avidan, A., Daly, F.J., … & Vitiello, M.V. (2017). National Sleep Foundation’s sleep quality recommendations: first report. Sleep Health, 3(1), 6–19.
https://doi.org/10.1016/j.sleh.2016.11.006
Ollila, P., Koivisto, A-M., Karvonen, S., & Lindfors, P. (2020). Perheen sosiaalisen taustan ja subjektiivisen kouluyhteisöaseman yhteys yhdeksäsluokkalaisten kouluun kiinnittymiseen. Yhteiskuntapolitiikka, 85(5–6), 494–506. Haettu osoitteesta:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140737/YP2005-6_Ollilaym.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Page, R., Simonek, J., Ihász, F., Hantiu, I., Uvacsek, M., Kalabiska, I., &
Klarova, R. (2009). Self-rated health, psychosocial functioning, and other dimensions of adolescent health in Central and Eastern European
adolescents. The European Journal of Psychiatry, 23(2), 101–114.
https://doi.org/10.4321/s0213-61632009000200004 Partonen, T. (2020). Riittävä uni. Haettu osoitteesta:
https://www.kaypahoito.fi/nix02713
Parviainen, M. (2016). Yläkoululaisten koulu-uupumus: koulu-uupumuksen muutokset, sukupuolierot ja yhteydet akateemisiin taitoihin sekä
itsetuntoon (pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto). Haettu osoitteesta:
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/49234
Pesonen, A-K. (2019). Älylaitteet ja uni: unitaitojen harjoittelulla tasapainoa.
Teoksessa Kosola, S., Moisala, M. & Ruokoniemi, P. (toim.). Lapset, nuoret ja älylaitteet. Taiten tasapainoon (s. 43–55). Helsinki: Duodecim oy.
Piko, B., & Keresztes, N. (2007). Self‐perceived health among early
adolescents: Role of psychosocial factors. Pediatrics International, 49(5), 577–583. https://doi.org/10.1111/j.1442-200X.2007.02430.x
Pomerantz, E.M., Altermatt, E.R. & Saxon, J.L. (2002). Making the Grade but Feeling Distressed: Gender Differences in Academic Performance and Internal Distress. Journal of Educational Psychology, 94(2), 396–404.
https://doi.org/10.1037/0022-0663.94.2.396
Raatikainen, P. (2005). Ihmistieteet - tiedettä vai tulkintaa? Teoksessa
Meurman-Solin, A. & Pyysiäinen, I. (toim.). Ihmistieteet tänään (s.1–24).
Meurman-Solin, A. & Pyysiäinen, I. (toim.). Ihmistieteet tänään (s.1–24).