• Ei tuloksia

6. ALBANIA TARKKAILUN KOHTEENA

6.1. K ANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ MUUTOKSEN PUOLESTA

6.1.3. Tiedon tarve tukiohjelmien kehittämiseksi

Kansainväliset instituutiot näyttävät jakavan käsityksen, että Albania voidaan

”parantaa”, sen ongelmat ratkaista, kunhan oikeat keinot löydetään. Tarvitaan ”teknistä tietoa” avustusohjelmien pohjaksi. UNDP:n 1998 raportti perustuu kriisin jälkipyykkiin ja joutuu toteamaan järjestön kyvyttömyyden ennustaa edelliskeväistä kriisiä. Albanian demokratisaatiokehitys huomataan odotettua vaikeammaksi.67 Jokainen luku keskittyy juuri vuoden 1997 ongelmiin.

Kuten todettua Albanian vaikeudet määritellään usein omalaatuisina. USAIDin tutkimuksessa todetaan ulkopuolisten tarkkailijoiden tietämättömyys ja tiedon tarve.

Koska yhtäkkiset tapahtumat yllättivät sekä länsimaiset tarkkailijat että albaanit, ja kriisin jälkeen ensimmäisen demokratisoitumiskauden ”kehitysaloitteet eivät enää olleet paikallaan tai relevantteja”, nähtiin ”kriittinen tarve perustaa ponnistelut konkreettiselle tiedolle, ymmärtämykselle ja kansan toiveille”. (USAid 1998, 11.) 68

USAIDin yli 300 sivuinen kyselytutkimus pyrki selvittämään, onko olemassa jonkinlaista ”albaanialaista mentaliteettia”, joka selittäisi maan ongelmat. Useimmat kysymykset ovat hyvin henkilökohtaisia ja mittaavat vastaajien itsetuntoa, kartoittavat luonnetta, alkoholinkäyttöä sekä esimerkiksi sosiaalista verkostoa. Erilaiset psykologiset testit ja diagnoosit ovat juuri niitä biovallan tekniikoita, joiden avulla

Albanians themselves. Most of the people could not have imagined the extent to which the Albanian people could and would eventually react” (USAID 1998, 9-10.)

67 ”The transition to democracy in Albania was longer and more difficult than expected. The events of 1997 would prolonge the transition further. However, these problems are related to conditions unique to Albania, in contrast to other post communist countires.” (UNDP 1998, 9.)

yksilöt objektivoidaan. USAID:n tarkoitus on myös selvittää yhteisesti jaettuja uskomuksia, ”jotta voitaisiin ymmärtää Albanian sosiaalista ympäristöä, asettaa prioriteetteja, johtaa avustusinitiatiiveja ja toimeenpanna nykyhetken tarpeisiin relevantteja toiminta-ohjelmia”. (USAid 1998, 11.) Raportin alussa selvitetään tutkimuksen tavoite näin:

”Kyselytutkimuksella kerättiin faktoja vastaajista ja heidän elämästään sekä heidän mielipiteistään ja arvoistaan (value judgements). Näemme kuinka albaanialaiset näkevät itsensä ja toiset albaanialaiset. Opimme, mitä albaanialaiset itse ovat identifioineet Albanian ja oman alueensa vakavimmiksi ongelmiksi. Näemme myös vastaajien ajatukset hedelmällisimmistä poliittisista vastauksista näihin ongelmiin. Lopuksi teemme omat ehdotuksemme politiikalle, ohjelmille ja lainsäädännölle.”

(USAID 1998, 1.)

USAIDin tutkimus on selkeä esimerkki amerikkalaisille yhteiskuntatieteille tyypillisestä positivistisesta tutkimusotteesta. Lähtökohtana on oletus, että kyselytutkimus voi objektiivisesti paljastaa jotakin todellisuudesta ja antaa täten kiistämättömät lähtökohdat parannusehdotuksille, kehitysohjelmille ja poliittisille toimille. Tutkimuksessa ei oteta huomioon, että tutkimus itsessään on tuottamassa tuota tutkimaansa ”todellisuutta”

varsinkin, kuin monivalintakysymykset vaativat aina kysymysten laatijoiden ennakkokäsitykset asioista. Vain muutamissa kohdissa vastaajat saivat itse määritellä vastauksensa sen sijaan, että olisivat valinneet valmiista vastausvaihtoehdoista.

Hedelmällistä onkin pohtia, millaista kuvaa USAIDin tutkimus Albaniasta ja albaanialaisista luo. Millaisiin asemiin maa tutkimuksessa positioidaan, millaisin lausumin tämä tehdään. Nyt ei ole tarkoitus kritisoida USAIDin tutkimuksen tekotapaa tai sen tuloksia, vaan keskittyä siihen, miten tutkimus väittäessään etsivänsä objektiivisesti tietoa tuleekin tiedostamattaan luoneeksi itse Albanian objektipositioita, konstruoineeksi todellisuutta.

USAIDin tutkimusraportti lähtee vuoden 1997 tapahtumien selittämisen menneisyydestä. Lyhyt historia osuus selvittää albaanialaisten jakautumisen kahteen kansanosaan, pohjoisen ghegeihin ja etelän toskeihin. Vanhoja klaani- ja heimotradiotioita painotetaan muistuttaen vielä 1900-luvun alussa erittäin tavanomaisesta tavasta sopia avioliitoista perheiden kesken lasten ollessa pieniä sekä verikostosta. (USAID 1998, 2.) Kanun on keski-ajalta periytyvä tapalakikokoelma

68 Vrt. modernin projekti ja pyrkimys rationaalisiin ohjelmiin konkreettisten faktojen kautta

(customary law), joka määrittelee perinteiset käyttäytymissäännöt vieraanvaraisuudesta verikostoon (Emt., 6). Etelän toskit luopuivat osittain vanhoista perinteistä Albanian itsenäistyttyä 1912 ja pyrkivät luomaan modernin keskiluokan. Raportti pyrkii selvittämään, onko näillä pohjoisen ja etelän eroilla yhä merkitystä tänä päivänä.

(USAID 1998, 2.) ”Vaikka Kanun oli kielletty kommunistiajalla, näyttää siltä, että perinteet säilyivät verikostomurhia lukuun ottamatta. Viimeisen kuuden vuoden aikana säännölliset murhat ovat alkaneet uudelleen. Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen data osoittavat tarpeen tutkia nykykäytäntöjä ja Kanuniksi kutsuttua tapalakia”, todetaan tutkimuksessa. (Emt., 7.)

USAIDin tutkimus tehtiin yhteistyössä Albaniassa toimivien ei-valtiollisten organisaatioiden kanssa. NGOiden merkitystä demokratiassa painotetaan69. Yksi tärkeimpiä päämääriä USAIDin tutkimuksella oli tuottaa tietoa kansalaisjärjestöjen käyttöön (mutta tiedot haluttiin jakaa myös tiedotusvälineiden, hallinnon ja kansainvälisten toimijoiden kanssa). (USAID 1998, 12.) Tarkoitus oli kerätä juuri sitä teknistä tietoa, joka mahdollistaisi parhaimpien toimintaohjelmien kehittämisen.70 Albania nähdään maana, jota ei vielä ymmärretä, mutta voidaan ymmärtää tieteellisen tiedon kautta.

Tämä lähtökohtainen oletus näkyy selkeästi mm. kyselytutkimuksen tarkasti määritellyssä puheessa vastaajille. Ennen suurissa saleissa järjestettyjen vastaustilaisuuksien alkua amerikkalainen tutkija esitti aina saman valmiiksi laaditun puheen, jossa hän selitti tutkimuksen luonnetta: ”Uskomme. että meillä ei ole tarpeeksi tietoa maastanne, emmekä ymmärrä maatanne tarpeeksi hyvin, jotta tukemme olisi tarkoituksenmukaista. Tarvitsemme apuanne. Jotta ymmärtäisimme Albaniaa ja Albanian kansaa paremmin - - teemme tämän kyselytutkimuksen. Tiedot, jotka näin keräämme auttavat meitä kehittämään ohjelmia, joilla voimme vastata niihin tarpeisiin, jotka te identifioitte”71. (USAID 1998, 20.)

69 ”Continued democratic development depends on the stregth and organization of the critical sector, but perhaps more importantly, on improved collaboration between NGOs and other sectors of Albanian society” (USAID 1998, 12).

70 The survey results are meant to produce important indicators, draw conclusion, and provide recommendations that will facilitate appropriate design and development of future activities (USAid 1998, 11). Foucault osoitti biovalta-käsitteensä avuilla, kuinka tällaiset indikaattorit ja kategoriat ovat tärkeitä väestön hallintaan ja normalisaatioon pyrkiviä vallan taktiikoita.

71 ”We believe we do not have enough information about, and do not understand your country well enough to be of appropriate assistance. We need your help. In order to have a better understanding of Albania and the people in Albania, situations you face, and your priorities, we are conducting a national