Albania ja lineaarisen kehitysajattelun ongelmat

Se, miten kansainvälisen toiminnan päämäärät määritellään, liittyy tiukasti siihen, miten alueen ongelmat määritellään. Yleisesti ottaen Balkanin kehitys nähdään riippuvaiseksi kahdesta prosessissa: stabilisaatiosta (joka lisää turvallisuutta) ja demokratisaatiosta.

Albanian ongelmat ovat monessa suhteessa tyypillisiä Balkanin alueella (köyhyys, rikollisuus, poliittinen epätasapaino). Kuitenkin se kansainvälisissä raporteissa usein esitellään jotenkin poikkeavana tapauksena. Esimerkiksi UNDP:n kehitysraportissa

59 ”The challenge is maintain these efforts, to stay on the right road – the road to Europe, let us call it. If you can do so, The European Union will support you every step of the way. We will try to make the journey faster, the sign posts clearer.” (Patten 2000.)

60 ”When you see the foreigners seemingly intervene in the affairs of your country, do not forget that you are in good company and on the right track. We have all had to exchange our narrow visions of sovereignty for a new and wider sovereigntly as we enter the integrated structures of the Europe in the future.” (Ahrens 2000.)

vuodelta 1998 sanotaan, että Albanian ”ongelmat johtuvat maalle ominaisesta uniikista tilanteesta” (UNDP 1998, 9). International Crisis Groupin raportissa todetaan, että ”liian kauan lähihistoriansa aikana Albania on ollut eristyksissä kansainvälisestä valtavirrasta”

(ICG 2000, 30). Kuinka paljon lopulta kansainväliset instituutiot itse tuottavat tätä kuvaa valtavirran ulkopuolisesta, poikkeavasta valtiosta?

Vuoden 1990 murroksen jälkeen kansainvälinen yhteisö avusti Albaniaa monin tavoin.

Kansainväliset tarkkailijat olivat 90-luvun puolivälissä optimistisia tulevaisuuden kannalta. UNDP:n ensimmäinen National Albanian Human Development Report julkaistiin 1995. Seuraavana vuonna julkaistiin follow-up raportti, johon tässä tutkimuksessa viitataan. Se evaluoi Albanian tilannetta inhimillistä kehitystä mittaavien avainindikaattorien avulla ja kirjaa maassa saavutettuja parannuksia ongelmia vähättelemättä, mutta nopeaan kehitykseen uskoen.

Kuten jo Albanian lähihistoriaa valottavassa luvussa 5.1. todettiin, kansainväliset tarkkailijat eivät osanneet odottaa kevään 1997 kriisiä. Vuoden 1996 raportti on selkeän positiivinen: ”Menneet 12 kuukautta ovat olleet hyviä albanialaisille: talous on tasapainottunut, markkinatalouden trendit juurtuneet ja keskusjohtoinen valtiontalous lähes kokonaan kadonnut.” Uudistukset ovat vaikuttaneet myönteisellä tavalla myös ihmissuhteisiin yhteiskunnassa ja kansalaisyhteiskunnan vaikutus sosiaalisissa ja poliittisissa prosesseissa on kasvanut. UNDP:n mukaan ”transformaation positiiviset vaikutukset ovat negatiivisia vahvemmat”.⁶² (UNDP 1996, www-dokumentti.)

Raportin mukaan myös albaanit itse olivat erittäin optimistisia tulevaisuutensa suhteen.⁶³ Nouseva BKT näytti lisäävän hyvinvointia laajalle alalle yhteiskunnassa, kun

61 ”Albania’s tortuous path towards democracy is going to be a far slower process than in other former Communist countries.” (ICG 1999, 11.)

62 ”The past 12 months have been good ones for Albanians: the economy has continued to stabilize, market economic trends have taken firm root, and the centralized and state controlled economy has largely vanished. A new quality in human relations can be observed as social cohesion has taken different forms in transformed and open Albanian society. The emerging civil society is increasingly influencing social and political process, reinforced by additional legislation to consolidate the process of building democratic institutions and consolidating market economic principles.” - - The positive results of the transformation of the Albanian Society are by far stronger than the negative effects: The Albanian people claim center stage in the development process.” (UNDP 1996, introduction.)

63 ”Once again Albanians declared themselves the most optimistic people of Eastern and Central Europe.

In the November 1995 Eurobarometer survey 73% of Albanian respondents avowed their optimism regarding their economic situation in the coming year. - - Although gross domestic product (GPD) in 1995 was still somewhat lower in constant prices than it had been in 1989 and the lowest by far in Europe, the vast majority of Albanians were much better off as the state no longer controlled either production or consumption. - - The progress in wide-spread economic well-being has continued, forming

ihmiset saattoivat löytää parempia työpaikkoja. Lisäksi noin 350 000 ulkomailla työskentelevää albaania lähetti rahaa emämaahan. UNDP:n raportti painotti valtion säännöstelyn lakkauttamisen merkitystä ja yksityissektorin laajentumisen hyvinvointia lisääviä vaikutuksia (työpaikkoja ja tuotannon kasvua) viittaamatta sanallakaan mahdollisiin haittoihin tai ongelmiin. Lähes ainoana ongelmana elintasoa käsittelevässä luvussa nähdään korkea työttömyys, jota pidetään myös tärkeimpänä syynä rikollisuuteen⁶⁴. Työttömyys kuitenkin virallisten lukujen mukaan laski 18 prosentista vuonna 1994 kolmeentoista prosenttiin vuonna 1995. (UNDP 1996, www-dokumentti.)

Vuoden 1997 yllätykset

Vuonna 1997 kerätyt tiedot osoittivat, ”että Albanian talouden kasvuprosentti vuodesta 1992 oli maailman korkein, inflaatio yksi maailman alhaisimpia, maan valuutta vahva ja vakaa, yksityisautojen määrä oli noussut 10 000:sta 250 000:een ja BKT yli kolminkertaistunut viiden vuoden aikana”. (UNDP 1998, 44.) Valtaisa talouspetos kaatoi kuitenkin suuret tulevaisuuden suunnitelmat. USAIDin kyselytutkimuksen taustalla ovat kevään 1997 traagiset tapahtumat. Kaatuneiden pyramidifirmojen aiheuttama ”epätoivo” ja ”tyytymättömyys hallituksen toimintaan ja korruptioon” olivat johtaneet agressiivisiin mielenosoituksiin ja väkivaltaan. Asevarastojen päätyminen tuolloin kansalaisten käsiin oli johtanut kontrolloimattomaan anarkiaan.⁶⁵ Vihaisten ihmisten pääkohteina olivat valtiolliset rakennukset: koulut, yliopistot, pankit, kirjastot, museot ja poliisiasemat, mutta yksityisyrityksiäkään ei jätetty rauhaan. Pelko tulla tapetuksi, jos lähti ulos kotoaan, oli todellinen. Ihmiset eivät päässeet töihin, avustusjärjestöt eivät voineet toimia Albaniassa ja matkustaminen oli lähes mahdotonta.

Kriisin aikana tapettiin noin 1500- 2000 ihmistä. (USAID 1998, 8.)

Tapahtumat järkyttivät sekä ulkopuoliset tarkkailijat että albaanit itse⁶⁶. Kun väkivalta hieman laantui kansainvälisen intervention jälkeen, järjestettiin vaalit 29.6.1997, jotka

a sound basis for sustainable human development. The challenges still abound, but Albanians are facing future with mounting confidence”. (UNDP 1996, 1. luku.)

64 ”Employment in illegal activities remain a problem as long as such activities continue to be lucrative and toleratied” (UNDP 1996, 1. luku).

65 ”Weapon depots throughoiyt Albania were opened to the public, resulting in widespread distribution of arms, ammunition, and even more heavy military equipment among Albanian population. High-powered assault rifles manufactured in Albania became as common possession in a home as a basic appliance”

-”Crime and violence continued to explode throughout the country” - - ”Looting, theft and destruction of property became a daily occurence that lasted for months”. (USAID 1998, 8.)

66 ”A country with a history of oppression, with the exception of some dramatic demonstrations in 1990-1991, had suddenly raised up, and did the unexpected. Even more shocked than the outsiders, were the

toivat mukanaan toisen yllätyksen: Parlamenttivaalien yhteydessä järjestetyssä kansanäänestyksessä Albanian tulevasta valtiomuodosta merkittävä määrä albaanialaisia (n. 30%) äänesti monarkian puolesta. Kuninkaan titteliä havitteli kruununperillinen Leka Zogu, joka myöhemmin karkotettiin maasta epämääräisten asekauppojen ja uhkaavan aseellisen mielenosoituksen järjestämisen takia. (UNDP 1998, 60 sekä USAID 1998, 10.) USAIDin raportissa todetaan, että tällainen vaalikäyttäytyminen vaatisi lisäselvitystä. Lisäselvityksiä tarvittiin myös kriisin selvittelyssä. Tilanne Albaniassa vuonna 1997 oli erittäin vaikea polarisoituneen poliittisen puoluekartan, kasvavan rikollisuuden sekä aseistautuneiden kansalaisten takia. (Idem.)