Testaussuunnitelma

Pestylle materiaalille oli suunniteltu tehtävän kaikki samat materiaalin kestotestit kuin kandidaatintutkielmassa ja Juolan (2014) maisterintutkielmassa, sekä niiden lisäksi standardin SFS 3175-1 mukaiset ominaisuuksien tarkastelut. Ennen materiaalinkestotestejä materiaalille siis suunniteltiin suoritettavan testeihin valmistelevat pesutestit. Standardeissa on kaksi eri lämpötilassa toteutettavaa pesutestiä (SFS 15702; SFS 15703), joista toinen on hellävaraisempi. Tarkoitus oli jakaa testimateriaaliksi tarkoitetut nahat, ja toteuttaa ensin pesutesti hellävaraisella 30 asteen konepesulla puolelle tutkittavasta materiaalista, ja tämän jälkeen toistaa pesutesti 40 asteen konepesulla. Pesujen jälkeen oli tarkoitus tutkia materiaaleista pesujen aiheuttamia muutoksia, ja verrata niitä toisiinsa.

Koska materiaalin ulkonäön ja tunnun muutokset olivatkin jo 30 asteen pesussa voimakkaat, karsittiin tutkimuksesta vertailuasetelma kahden standarditestin väliltä. Myös aiottu sauman vetolujuustesti tikkejä vastaan jäi pois testisuunnitelmasta, sillä mittamuutokset tiivistepesuaineella pestäessä olivat suuret, eikä materiaali olisi riittänyt testiin tarvittaviin koepaloihin. Tutkimuksen tavoitteeksi ensimmäisen pesun osalta muutettiin pesun aiheuttamien muutosten kuvaileminen. Tämän lisäksi päätettiin ottaa tarkasteluun kaksi eri pesuainetta, pesupähkinät ja Marseille-saippua, joilla materiaalia voisi olla hellävaraisempaa pestä.

Jotta jatkotesteissä ei menisi enempää materiaalia hukkaan, tehtiin mateennahan liotuskokeilu, jossa materiaalia liotettiin tarkasteluun otetuista pesuaineista tehdyssä pesuaineliuoksessa. Pesuaineliotuksen tuntua verrattiin vedessä liotettuun nahkaan. Nahkaa liotettiin liuoksessa 10 minuutin ajan. Tämän jälkeen niitä huuhdeltiin juoksevan veden alla minuutin ajan, jonka aikana tutkija arvioi niiden tuntuominaisuuksia. Kuivuttuaan niiden tuntua ja ulkonäköä arvioitiin uudestaan (ks. 5.1). Osoittautui, että materiaalin muutokset johtuivat pitkälti käytetystä tiivistepesuaineesta ja, että tunnun muutokset muilla pesuaineilla olivat vähäisemmät.

KUVA 2MATERIAALIEN PESUKOKEILUSSA HUOMATTIIN, ETTÄ MATERIAALI REAGOI ERI TAVALLA ERI PESUAINEISIIN. TÄSTÄ SYYSTÄ PÄÄTETTIIN SUORITTAA YKSI PESUTESTI TIIVISTEPESUAINEELLA, JA KAKSI TESTIÄ VAIHTOEHTOISILLA, HELLEMMILLÄ PESUAINEILLA.

Testaussuunnitelmaksi muotoutui materiaalin pesu eri pesuaineilla standardia SFS 15703 mukaillen. Pesujen jälkeen materiaalissa tapahtuneita ominaisuuksien muutoksia verrataan pesemättömään materiaaliin ja muilla pesuaineilla pestyihin materiaaleihin. Tarkasteltaviksi ominaisuuksiksi jäivät materiaalin ulkonäön ja tunnun muutokset, materiaalin mittapysyvyys, värinkesto ja tahrivuus, hankauksenkesto sekä repäisylujuus. Pesutestien aiheuttama muutoksia arvioitiin kokeellisesti koneellisesti testattavilla tavoilla ja tuntuominaisuuksia määrittävillä tavoilla.

Standardin normatiivisiin referenssistandardeihin kuuluu IUP2, Sampling (Näytteenotto).

Standardi määrittelee tarkasti mistä kohdista vuotaa näyte tulisi ottaa eri testeihin. Standardi

neuvoo noudattamaan pienempienkin nahkojen kohdalla samaa proseduuria näytepalojen valinnassa. Kalannahan huomattavan pienuuden ja vähäisen määrän vuoksi tässä tutkielmassa ei voitu noudattaa standardia. Sen sijaan voidaan noudattaa standardin yleistä ohjetta näytemateriaalin valintaan. Näytteeksi valikoitiin vain sellaisia kohtia nahasta, joissa ei ole näkyviä naarmuja tai viiltoja, sillä ne voivat vaikuttaa mm. materiaalin kestoon ja ulkonäköön. Standardi neuvoo säilyttämään näytteet niin, ettei niihin voi vaikuttaa ulkoiset tekijät, kuten lämmitys tai lika. Näytteisiin tulisi myös merkitä erä, näytteenottopäivämäärä sekä näytteen numero, sekä standardin numero sekä standardista poikkeamiset. Niitä ei ole merkitty näytteisiin itseensä niiden pienen koon vuoksi, mutta ne on selostettu tässä tutkimuksessa. (SFS-EN ISO 2418)

Ennen pesutestejä materiaalille tehtiin leikkuusuunnitelma paperisia kaavoja apuna käyttäen, ja tarkistettiin, kuinka paljon materiaalia tarvittaisiin, että kaikki testipalat saataisiin leikattua pestystä testimateriaalista. Ensimmäisen pesutestin jälkeen koepalojen leikkuusuunnitelma ei ollut enää paikkansapitävä, koska materiaali kutistui ja testaussuunnitelma kokoisuudessaan muuttui niin, että saumantestit poistettiin kokonaan tutkimuksesta, ja hankaustestiä muutettiin niin, että materiaalia testattiinkin 2 huollettua ja 2 huoltamatonta koepalaa 4 huolletun ja 4 huoltamattoman koepalan sijaan.

KUVA 3NAHAN KUTISTUMINEN MUUTTI TESTISUUNNITELMAA

Kuten aiemmissakin kasviparkitun mateennahan tutkimuksissa (Juola ja Lammassaari 2013;

Juola 2014b), tutkielman aineiston tilastoyksikkö on yksi koepala, ja havaintoaineisto esitetään havaintomatriiseina tulososiossa.

4.3.4 Mateennahan pesutestit

Ensimmäinen pesutesti suoritettiin 28.10.2016 nahkojen standardia ISO 15703 mukaillen puolikkaille nahoille 1, 2, 5 ja 7 (ISO 15703). Standardin SFS 15703 mukaan koepalan minimikoko nahassa on 100 mm X 26 mm. Koska nahkaa aiottiin testata myöhemmin muillakin testeillä, joissa kaikissa tarvittiin erikokoisia näytteitä, eikä materiaalin mittamuutoksia osattu ennustaa, pestiin nahat mahdollisimman suuressa koossa.

Laboratoriossa ei ole standardin ISO 15703 mukaista pesulaitetta eikä saatavilla ole standardin mukaista pesuainetta, joten standardista poiketaan, ja testi toteutetaan niin kutsutulla kotipesusovelluksella. Materiaali pestään pyykinpesukoneessa ja pesuaineena käytetään kaupasta saatavilla olevaa tiivistepesuainetta. Standardin ISO 15703 mukaan pesu tulisi suorittaa siten että pesu 30 asteisessa vedessä kestää 30 minuuttia, jonka jälkeen niitä huuhdellaan puhtaassa 30 asteisessa vedessä 10 minuutin ajan. Kokeessa käytetty pesukone on Rosenlew Passeli 820, joka sijaitsee laboratorion viereisessä luokassa. Standardinmukainen pesu ja linkous tehdään koneella jonka kierrosluvut ovat selvästi matalampia (40kierrosta/min) kuin tässä testissä käytetyn kotipesukoneen hienopesun (300k/min) ja linkouksen (650k/min). Passeli 820 pesukoneen 30 asteen hienopesuohjelma kestää 37 minuuttia, joka on 7 min pidempi kuin standardipesussa. Passeli-pesukoneen hellävaraisessa pesuohjelmassa on linkous erikseen, ja siitä käytettiin sen matalinta kierroslukua, 300krs/min, 10 minuutin ajan. Kierroslukujen lisäksi myös pesukoneen rumpu on suurempi kuin standardinmukaisen laitteen, joten rummun sisällä käytetään 700 g lakanakangasta täytteenä. Materiaalia ei standardinmukaisessa pesussa lingota, mutta se tehtiin tässä kotipesusovelluksessa. (SFS-EN ISO 15703)

Pesuaineena tässä testissä käytettiin hellävaraiseksi mainostettua Erisanin Kirjo-merkkistä pesuainetta (Erisan 2018). Pesuainepaketin ohjeessa todetaan, että pehmeäksi luokitellussa vedessä pesuainetta tulisi käyttää 45 millilitraa täyteen koneelliseen. Standardin mukaan pesuaineliuosta tulisi olla 5g jokaista litraa kohti. Koska käyttämäni pesuaine on tiiviste, ja

yleisesti käytetty kotipesuaine jonka ainesosat ovat erit kuin standardinmukaisessa pesuaineessa, annosteltiin sitä standardista poiketen. Koska tiedettiin, että pesu voi vaikuttaa negatiivisesti materiaalin ominaisuuksiin, päädytään pesuainetta käyttämään 40 millilitraa pesuainetta 55 litraa vettä kohti.

Materiaalin tahrivuutta testaavaa standardisoitua monikuitutestikangasta, adjaced fabric, ei ollut käytettävissä. Standardin mukaan kangas on valmistettu siten, että se sisältää asetaattia, valkaistua puuvillaa, polyamidia, polyesteria, akryyliä ja villaa vähintään 1,5 cm raidoissa. Koska valmista teistikangasta ei ollut saatavilla, valmistettiin korvaava testikangasliuska ompelemalla standardinmukaisen testikankaan kuitumateriaaleja vastaavia kankaita kiinni toisiinsa. Kankaat valikoitiin Savonlinnan Eurokankaan valikoimista, siten että materiaalien ajateltiin olevan sopivia käytettäväksi ulkoiluvaatteen osiksi.

Valikoituja materiaaleja olivat (1) viskoosi 100%, (2) puuvilla 100%, (3) polyesteri 100%, (4) huovutettu villaneulos (80% villa, 20%polyesteri), (5) paksu villasekoite, jollaista voisi käyttää esimerkiksi villakangastakissa, sekä (6) Soft Shell-kangas (95%polyesteri, 5%

elastaani). Yhteen ommellut testikankaat kiinnitettiin kalannahkoihin niiden oikealle ja nurjalle puolelle nitomalla. Standardin (ISO 105-A01) mukaan nahkojen olisi pitänyt olla kokonaan testikankaiden peitossa. Näin ei toimittu, sillä nahat haluttiin pitää kokonaisina ennen koepalojen leikkaamista.

Pesun jälkeen materiaali poistettiin pesukoneesta ja tuotiin takaisin testilaboratorioon, jossa standardin mukaisesti yhteen kiinnitetyt testikangas ja nahka irrotettiin toisistaan.

Testikankaisiin merkattiin, kumpi puoli on ollut nahan pintaa, ja kumpi nahan aluspuolta vasten. Tämä tehtiin siksi, että testin jälkeen voitiin arvioida, kumpi puoli nahasta värjäsi kangasta voimakkaammin. Standardin mukaan pesun jälkeen, ennen kuivattamista testikappaletta tulisi pitää minuutin ajan 4,5 kg painon alla, kahden lasilevyn välissä, jotta ylimääräinen vesi puristuisi pois materiaalista. Tätä ei kotipesusovelluksessa toteutettu.

Testattavan materiaalien annettiin kuivua siten, etteivät kangas ja nahka koskettaneet toisiaan. Standardin SFS 105 mukaan materiaalit tulisi kuivattaa säleikön päällä, ja nahkaa tulisi tukea kevyesti. Standardi ei tarkasti määrittele säleikön välien leveyttä tai tukemisen tapaa, joten tätä ohjetta noudatettiin soveltaen. Materiaali ripustettiin kuivumaan pyykinkuivaustelinen päälle ja laboratoriossa oleviin metallisiin säilytyskoreihin.

Ensimmäisen pesutestin aiheuttamien suurten tuntuominaisuuksien muutosten vuoksi materiaali päätettiin testata hellävaraisemmilla pesuaineilla, joiden pesevät ainesosat eroavat ensimmäisessä pesussa käytetyn pesuaineen pesevistä ainesosista. Muutoin pesutestit suoritettiin pesukoneella samoin kuin tiivistepesuaineella pestäessä. Pesun kesto ja linkous olivat samat kuin ensimmäisessä pesutestissä ja koneen tyhjän tilan täytteenä käytettiin samaa lakanakangasta kuin aiemmassa pesussa. Aikaisemmista testeistä jäljelle jääneet kolme mateennahkaa leikattiin puoliksi ja ne käytettiin kahteen jälkimmäiseen pesutestiin.

Pesutestit suoritettiin 16.11.2017. Toiseen pesutestiin pesuaineeksi valittiin hellävaraiseksi pesuaineeksi mielletty Le Chat merkkinen kasviöljyistä valmistettu Marseille -saippua, joka soveltuu herkkien materiaalien, kuten vesipestävän mokan puhdistukseen. (Tolu 2018) Saippuaa raastettiin 15 g pesukoneen rumpuun ja pesukoneessa käytettiin 30 asteen hellävaraista pesuohjelmaa. Kolmannessa pesutestissä testattiin materiaalin pesua Samu-pesupähkinöillä, joita käytettiin lisäämällä 4 kokonaista pesupähkinää pyykkikoneelliseen.

Pesupähkinöissä on luonnon omaa sapoiinia pesevänä ainesosana. Pesupähkinät toimivat parhaiten 40 asteisessa pesuvedessä, joten tässä pesussa poiketaan lämpötilan osalta muista pesutesteistä (Ekolo 2018). Koska ensimmäisessä pesutestissä huomattiin materiaalin muuttuvan muodoltaan runsaasti, venytettiin kahden jälkimmäisen pesutestin nahat muotoonsa pesun jälkeen.

Kaikilla pesuaineilla pestiin nahkojen joukossa villakangaskappale johon oli ommeltu kiinni mateennahkaa erilaisiin pieniin rakenteisiin, jotta saataisiin viitteitä, miten materiaali käyttäytyy osana vaatetta, erilaisissa rakenteissa. Mateennahasta ommeltiin villakankaaseen kiinni nappi, vetoketjun vetimen tyyppinen nahkakappale, terenauha ja napinläpitaskun taskunsuuhun vahvike. Materiaalina käytettiin villakangasta, sillä sen tahriutuvuus oli voimakasta ensimmäisen pesutestin tulosten mukaan voimakasta, ja sen paksuus oli saatavilla olevista testikankaista sopivin ompelukokeiluun. Muutoin villakankaan peseminen ei ole perusteltua, sillä sille ei suositella kutistumisen vuoksi konepesua.

Eri pesuaineilla tehtyjen pesutestien mukana pesukoneessa pestiin myös tekstiilikappaleet, joihin oli ommeltu kiinni mateennahkaa erilaisina tekstiilituotteissa käytettävinä rakenteina, kuten vetimenä, terenauhana, päälliapplikointina, nappina ja taskunsuun vahvikkeena, jotta materiaalin muutoksia voitaisiin arvioida myös tekstiilituotteen osana.

KUVA 4KOEPALAT PESUN JÄLKEEN KUIVUMASSA.