Tekstileikkeiden luotettavuuden ja epäluotettavuuden arvioinnissa 22,5 % tutkittavista yltää hyviin taitoihin. Keskinkertaiset taidot omaavia tutkittavia on 32,5 % ja heikot taidot omaavia tutkittavia puolestaan 45 % tutkittavista. Jaottelut luokkiin tehtiin tau-lukon 3 avulla, jolloin hyvät taidot omatakseen tulee osata arvioida leikkeiden luotet-tavuutta perusteluineen sekä ymmärtää lähdetietojen merkitys leikkeen luotettavuu-delle. Keskinkertaiset taidot omaava tutkittava kykenee samaan kuin hyvät taidotkin omaava, mutta perustelut voivat olla vajavaisia ja lähdetietoihin ei ole kiinnitetty juu-rikaan huomiota. Heikot taidot omaava tutkittava puolestaan ei osaa arvioida leikkei-den luotettavuutta eikä kiinnitä huomiota lähdetietoihin. (taulukko 3.)
Taulukossa 8 on esitelty koodit, joita käytin analysointivaiheessa etsiessäni tyypillisiä piirteitä hyvien, keskinkertaisten ja heikkojen vastausten sisällä. Osa koodeista on päällekkäisiä ja niitä on avattu sanallisessa raportoinnissa tarkemmin. Esimerkiksi omat kokemukset, tuntemukset ja käsitykset siitä, että omaa varmaa tietoa aiheesta, nivoutuvat tekstissä yhteiseksi kokonaisuudeksi, joka käsittelee omia kokemuksia.
TAULUKKO 8. Koodit tekstileikkeiden luotettavuuden arviointiin.
HYVÄT TAIDOT KESKINKERTAISET TAIDOT HEIKOT TAIDOT
lähdetiedot 10 lähdetiedot 10 tuntuu 10
motiivit 3 tuntuu 6 kokemukset 9 tiedon arviointi 3 omat kokemukset 3 leike ei uskottava 6 kokemukset 1 kysymyksiä
mi-nulle
Reilu viidesosa tutkittavista ylsi hyviin taitoihin tekstileikkeiden luotettavuuden arvi-oinnissa. Hyvät taidot omaavien tutkittavien vastauksissa nousee esiin lähdetietojen suuri vaikutus leikkeen luotettavuuteen tai epäluotettavuuteen. Lähteiden luotetta-vuutta on osattu myös arvioida kriittisesti.
Leikkeet 1. ja 2. vaikuttavat luotettavilta. Vaikka Wikipediaan kuka ta-hansa voi mennä kirjoittamaan sinne, leikkeessä 1 teksti on asiallista ja totta. Toisessa leikkeessä juttu on julkaistu sanomalehdessä, jossa jutut ovat yleensä luotettavia. 3. ja 4. Leikkeet vaikuttavat epäluotettavia. Kes-kustelupalstoille kuka vaan voi mennä sanomaan mitä vaan anonyymi-sesti. Kyseinen ”lääkäri” ei välttämättä ole lääkäri. 4. Leikkeessä jutun on julkaissut juarulehti. Niiden juorut eivät yleensä ole totta. (IT3) Lähteen kriittinen arviointi kielii vahvoista medialukutaidoista sekä erilaisten lähtei-den tarkoitusperien ymmärtämisestä. Julkaisijoilähtei-den tarkoitusperien sekä leikkeilähtei-den motiivien arviointi myös näkyy hyvät taidot omaavien tutkittavien vastauksissa.
Leikkeet 3 ja 4 vaikuttavan epäluotettavilta, koska toinen on kuitenkin vain mielipidepalstalta ja toinen voi olla liioteltu keksitty juttu, että Tauski saisi huomiota. (KT3)
Leike 4 on julkaistu ns. ”juorulehdessä” jossa usein suurennellaan jut-tuja. (IT4)
Keskinkertaiset taidot omaavat tutkittavat puolestaan nojaavat lähdetietojen arvioinnin lisäksi omia perustelujaan huomattavasti enemmän omien kokemustensa ja tuntemus-tensa pohjalle. Jokin asia mielletään luotettavaksi, koska tutkittava itse on toiminut aiemmin niin tai hänestä tuntuu, että leike voisi olla luotettava. Lähdetietojen vuudella ei ole enää niin suurta merkitystä, kun omat kokemukset menevät luotetta-vuuden arvioinnissa edelle.
Äitien päivä vaikuttaa koska siinä on melkein kaikki mitä myö tehdään äitien päivänä. ja moottori kelkkakin vaikuttaa luotettavalta koska veh-keiden kanssa sattuu yleensä vahinkoja. (PP13)
Leike 1: Koska mie koen äitienpäivän juuri tuollaisena juhlana mitä leik-keessä kerrottiin. Leike 2: Miun mielestä tuo on luotettava koska siinä ei suurennella asioita ja muutenki kuulostaa ihan todelliselta. (PT4) Omien kokemusten ja tuntemusten lisäksi perusteluissa nousevat esiin myös tekstilajin vaikutus leikkeen luotettavuuteen. Kun tutkittava on määritellyt leikkeen mielipide-kirjoituksesi, sillä näyttäisi olevan leikkeen epäluotettavuutta lisäävä vaikutus.
Leike 3 ja leike 4 vaikuttavat epäluotettavilta koska leike 3 on mielipide-kirjoitus eli ei välttämättä totta ja leike 4 on epäluotettava koska se ei kuulosta uskottavalta. (KP13)
Lisäksi jo keskinkertaiset taidot omaavilla tutkittavilla alkaa näkyä ihmettelyn ja ky-selemisen piirteitä, jotka varsinaisesti korostuvat vasta heikot taidot omaavien vas-tauksissa. Heikot taidot omaavista tutkittavista jopa reilu viidesosa käänsi luotettavuu-den arvioinnin niin päin, että he alkoivat esittää tutkijalle kysymyksiä sen sijaan, että olisivat perustelleet, miksi jokin piirre hämmästytti heitä ja teki näin leikkeestä luotet-tavan tai epäluotetluotet-tavan.
laulajaa piinaava leike vaikuttaa epäluotettavalta, koska miksi joku pii-naisi toista. (KP7)
Leike 3 [vaikuttaa epäluotettavalta]: koska miksi se aiheuttaisi munuais-tulehdusta. Leike 2: miksi palokunta hälytettäisiin paikalle kun mootto-rikelkka ei suostu sammumaan. (PP14)
Heikot taidot omaavien tutkittavien vastauksissa nousi vahvasti esiin omien kokemus-ten ja käsityskokemus-ten vaikutus leikkeiden luotettavuuteen. Leike saatettiin perustella luotet-tavaksi tai epäluotetluotet-tavaksi vain sen takia, että tutkittava toimisi samalla tavalla tai on kuullut, että kyseisiä asioita ei voisi tapahtua.
Leike1; [vaikuttaa luotettavalta] koska se on totta ja perinteet pitävät paikkansa. Leike 3, koska olen samaa mieltä. (KT6)
Äitienpäivä leike vaikutti luotettavalta, koska asiat olivat totta. Tauskin leike voi olla totta, koska noin voi käydä. (KT4)
Heikot taidot omaavat tutkittavat kiinnittivät lähdetietojen sijaan huomattavasti enem-män huomiota leikkeiden tekstisisältöön. Leikkeiden sanomaan ei kiinnitetty juurikaan huomiota hyvät tai keskinkertaiset taidot omaavien vastauksissa, mutta heikot taidot omaavien tutkittavien vastauksissa leikkeiden sanoma korostuu merkittävästi. Jokin leike on luokiteltu luotettavaksi tai epäluotettavaksi sen perusteella, miten uskottavalta leike sisällöllisesti kuulostaa tutkittavan korvissa.
Tuo moottorikelkka [vaikuttaa epäluotettavalta]. koska tuskin jo mootto-rikelkka ei sammu nii ei se voi tehä tulipaloa. Tauski. koska en usko että joku ois esittäny sen manageriä. (PT9)
moottori kelkka: ei ole totta koska ei lehessä ilmotettas turhasta koska mitään ei loppupelissä ollu tapahtunut. (IT6)
Etenkin Karjalaisen uutinen käyntiin jumittuneesta moottorikelkasta vaikutti heikot taidot omaavista tutkittavista epäluotettavalta. Ihmetystä herätti, miten moottorikelkka voisi jumiutua käyntiin ja miten palokunta voisi tilanteessa auttaa. Tämänkin luokitte-lun taustalla vaikuttanee tutkittavien omat kokemukset, jotka ohjaavat myös tämän leikkeen luotettavaksi tai epäluotettavaksi luokittelua. Mikäli tutkittava ei ole koskaan kuullut vastaavasta tilanteesta, voi olla hankala mieltää tapahtumaa todelliseksi.
Lisäksi heikot taidot omaavien tutkittavien vastauksissa näkyy myös lähdetietojen ole-maton lukutaito, mikä heijastuu vahvasti siihen, millaiset asiat mielletään olevan totta.
Esimerkiksi tekstiviestipalstan viesti tuntuu heikot taidot omaavasta tutkittavasta luo-tettavalla, sillä viestin perässä tuodaan esiin, että jokin auktoriteetti olisi kirjoittanut sen.
leike 3 vaikuttaa myös luotettavalta koska lääkäri on sanonut sen.
(PT1)
Lähdetietojen lukutaidottomuus aiheuttaa jyrkimmillään juuri sen, että tutkittava on valmis uskomaan kaiken lukemansa, kunhan löytää sieltä jonkin pienen perusteen us-koa väitteeseen. Tekstiviestipalstalla julkaistu leike, jonka allekirjoituksena on ”lää-käri”, riittää tutkittavalle todistamaan, että leike on totta. Koska lähdetietoja ei osata lukea, väärä tieto saattaa siirtyä hyvin todentuntuisena tutkittavan mieleen, kun kriitti-syyttä luettua kohtaan ei juurikaan ole.
Tekstileikkeiden luotettavuuden arvioinnissa korostuvat lähdetietojen lukutaito sekä omiin kokemuksiin nojautuminen. Mitä vahvemmat medialukutaidot tutkittavalla on, sitä enemmän hän pystyy nojaamaan perustelunsa aineistosta nouseviin seikkoihin.
Heikommat medialukutaidot omaavat puolestaan perustelevat väitteitään omilla koke-muksillaan ja tuntekoke-muksillaan. Myös leikkeiden sisällöllinen arviointi liittyy omilla kokemuksilla ja tuntemuksilla perusteluun.