Kuvanlukutaitoa mittaava tehtävä (liite 1) osoittaa, että vain 20 prosentilla tutkittavista on hyvät kuvanlukutaidot. Keskinkertaiset taidot puolestaan omaavat 47,5 % tutkitta-vista eli lähes puolet. Kuvanlukutaidoiltaan heikoiksi lukeutuu 32,5 % tutkittatutkitta-vista.
Luokkiin jaottelu tapahtui taulukon 2 mukaan, jolloin hyviin taitoihin yltääkseen tut-kittavan tuli raportoida puutteellisten lähdetietojen vaikutus kuvan luotettavuuteen sekä tunnistaa kuva manipuloiduksi ja osata perustella väitteensä. Keskinkertaisiin tai-toihin yltää ymmärtämällä kuvan manipuloiduksi sekä osaamalla perustella väitteensä.
Heikoimpaan kategoriaan kuuluvat tutkittavat, jotka eivät tunnista kuvaa
manipu-loiduksi tai jotka eivät osaa perustella väitteitään olennaisilla perusteluilla. Lähdetie-tojen vaikutusta kuvan luotettavuuteen ei tarvitse mainita yltääkseen heikkoon tai kes-kinkertaiseen kategoriaan.
Seuraavassa taulukossa (taulukko 7) on esitetty koodaukset, joita tein analysointivai-heessa aineistolle. Taulukossa on esitetty erilaiset perustelut, joita eri tasoryhmistä nousi esiin. ”Eläimet” merkitsevät taulukossa sitä, että kuvan luotettavuutta oli perus-teltu kuvassa esiintyvien eläinten avulla, kuten kerrottu, että kuva ei ole luotettava, sillä Suomessa ei elä tiikereitä. Vaikka eri tasoryhmissä on paljon samoja piirteitä, niiden esiintymistiheys vaihtelee eri tasoryhmien välillä ja sanallisesti avatuista tulok-sista käy ilmi, miten perustelujen laajuus ja laatu vaihtelevat, vaikka perusteena on käytetty samaa ominaisuutta.
TAULUKKO 7. Koodit kuvanlukutaitoon
HYVÄT TAIDOT KESKINKERTAISET TAIDOT HEIKOT TAIDOT
lähdetiedot 8 eläimet 19 eläimet 13
eläimet 6 kuvamanipulaatio 3 lähde luotettavaksi 1
kuvamanipulaatio 4 perustelujen virheet 2
Hyvät taidot omaavien tutkittavien vastauksissa lähdetietojen puutteellisuus nähdään keskeisenä vaikuttajana kuvan luotettavuuteen. Puutteellisten lähdetietojen lisäksi on huomioitu kuvan manipulointi ja perusteltu, mistä kuvan tunnistaa manipuloiduksi.
Lähdetietojen puutteellisuus nousee hyvät taidot omaavien vastauksista kuitenkin kes-keisimpänä tekijänä esiin.
Kuva ei kerro luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta. Se on jul-kaistu sivustolla, johon kuka vaan voi julkaista kuvia. Kuvan julkaisija on julkaissut kuvan nimettömänä. Kuvan julkaisija ei ole myöskään ker-tonut tietoja kuvasta, esim. missä se on otettu. (IT4)
kuva ei kerro pohjoiskarjalan eläimistä, koska siellä ei ole tiikereita eikä apinoita ja tiikeri ja apinat elävät viidakossa. En ole varma kuvaako kuva pohjoiskarjalan luontoa, koska kun katsoo sen lähetystietoja alkaa vähän epäilyttää.. Ja eläimet on photoshopattu kuvaan. (PT8)
Kuva ei kerro kovin luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta, koska varsinkaan ei tiedetä, että onko kuva varmasti pohjoiskarjalasta eikä esi-merkkejä siihen liittyen ole lisää. (KT3)
Vastauksista ilmenee, että tutkittavat eivät luota lähteeseen, jonne henkilön ei tarvitse kirjautua omalla nimellään. Lisäksi epäluotettavaa kuvaa laajentaa kuvauspaikkatieto-jen puuttuminen. Myöskin lisätuen puuttuminen argumentille, että kuva olisi pohjois-karjalasta, on puutteellista tutkittavien mielestä. Lisäperusteluiden puuttuminen näyt-täisi vaikuttavan negatiivisesti kuvan luotettavuuteen tutkittavien silmissä.
Kuvamanipulaation tunnistaminen ja perustelu osoittautui monelle tutkittavalle haas-teelliseksi. Hyviin taitoihin yltäneet tutkittavat kuitenkin ymmärsivät kuvan manipu-loiduksi ja osasivat myös perustella väitteensä.
Mielestäni kuvan maisema kertoo Pohjoiskarjalan luonnosta mutta ku-vaa on muokattu ja siihen on lisätty eläimiä joita kaikkia ei edes ole Suo-men luonnossa. Eläimet tekevät kuvasta epäuskottavan ja ei aidon nä-köisen. Kuva olisi uskottava ilman eläimiä. (KT8)
Keskinkertaisiin taitoihin yltäneillä tutkittavilla oli selkeästi tiedossa, että kuva on ma-nipuloitu, sillä kuvassa oli eläimiä, jotka eivät kuulu pohjoiskarjalaiseen luontoon.
Kuitenkin perustelut rajautuivat vain siihen, että eläinten esiintyminen kuvassa teki kuvasta epäluotettavan. Huomiota ei kiinnitetty ollenkaan puutteellisiin lähdetietoihin, mikä olisi oleellisesti vaikuttanut kuvan luotettavuuteen.
Kuva kertoo luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta sillä maisema on suomalainen, mutta eläimet on liitetty kuvaan, sen huomaa koska suo-messa ei asu tiikereitä tai apinoita. (IT1)
Ei, koska ensinnäkin suomessa ei ihan vapaalla ole tiikereitä, joten sen-kään takia ei. Muutenkin kuvassa olevat eläimet ovat feikkejä. Muuten kuva olisi ihan uskottava. (KT5)
Eläinten kuulumista tai kuulumattomuutta pohjoiskarjalaiseen luontoon on osassa vas-tauksia pohdittu hyvinkin syvällisesti ja kuvamanipulaatiolle on annettu perustelut eläinten tyypillisten elinympäristöiden avulla. Toisaalta kuvan maisema on arvioitu
luotettavaksi huolimatta siitä, että kuvassa ei ole lähdetietoja eikä voida olla varmoja, mistä kuva on otettu.
Maisema on perinteistä Pohjois-Karjalaista vaaramaisemaa. Mutta tii-keri ja apina eivät kuulu siihen milläänlailla. Kuvan oikeanpuoleisella reunalla istuu viirupöllö, joka voisi hyvinkin olla osa kuvaa. Mutta, ku-vassa on selkeästi päivä ja pöllö on yöeläin. Sekä pöllö näyttää silmääni varsin suurelta ollakseen kuvassa oikeasti. Silti pöllö voi olla kuvattu jossain muualla kuin Pohjois-karjalassa, vaikka se voi olla hyvin osa Pohjois-karjalaista luontoa. Joten väitän, että maisema on Pohjois-kar-jalasta, mutta kuvan eläimet ovat muualta. (PP5)
Kuva ei kerro luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta. Siksi koska kuvassa on tiikeri ja apina, ne eivät kuulu minkään Suomenalueen luon-toon. Toisaalta kuvassa on yksi ”realistinen tapaus”. Kuvassa on pöllö, joka kuuluu pohjoiskarjalan luontoon. Kuvasta näkee että itse luonto, kalliot ja kasvit, ovat Suomalaista metsää. Kuvaa on muokattu, siihen on liitetty esim. tiikeri. Kuvasta EI saa luotettavaa tietoa. P.S. Pöllöt on yleensä puissa. (PT6)
Taidoiltaan heikot tutkittavat nojaavat kaikki perustelunsa kuvan luotettavuudesta sille, että ”Pohjois-Karjalassa ei ole apinoita”. Kuvan manipulaatiosta ei ole mainintaa kenenkään heikot taidot omaavan vastauksessa, vaan pääkriteeri kuvan epäluotetta-vuudelle ovat kuvassa esiintyvät eläimet.
Kuva ei kerro luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta ja sen eläi-mistä koska kuvassa on eläimiä jotka eivät elä pohjoiskarjalassa luon-non varaisina. (IP9)
Se ei kerro, koska pohjoiskarjalassa ei ole tiikereitä se kertoo, kun poh-joiskarjalassa on samalaista luontoa. (KP9)
Jopa 77 prosenttia heikot taidot omaavista tutkittavista mielsivät kuvan kuvaavan hy-vin pohjoiskarjalaista luontoa huolimatta siitä, ettei kuvasta tai sen lähdetiedoista käy-nyt ilmi kuvanottopaikkaa. Osa tutkittavista oli suoraan kirjoittanut kuvan olevan mie-lestään Kolilta.
Se kertoo hyvin pohjoiskarjalaisesta luonnosta maiseman takia. Eläi-mistä kertoo huonosti koska täällä ei ole noita eläimiä. (IP8)
Se kertoo pohjois karjalan luonnosta koska siellä on paljon kuussia.
Mutta pohjois-karjalan eläimistä se ei kerro, koska täällä ei ole tuollai-sia eläimiä. Mutta pöllöjä on. (KP13)
Se ei kerro, koska kuvassa on tiikeri ja apina. Se kertoo koska kuva on kolilta ja kuvassa on pöllö ja järveä. (KP17)
Myös nojaaminen omiin tuntemuksiin ja oletuksiin näkyi heikot taidot omaavien vas-tauksissa. Lähde saatettiin luokitella myös luotettavaksi ilman mitään perusteluja.
Kuvan lähde on ainakin luotettava ja kasvillisuus ja muu ympäristö näyt-täisi olevan pohjoiskarjalasta. Eläimet eivät kuitenkaan kaikki ole poh-joiskarjalasta. Luulen kuitenkin, että kuva on pohpoh-joiskarjalasta. (KP1) Kuvanlukutaitojen hallinnassa korostuu, että tutkittavat tunnistavat kyllä kuvista luo-tettavia ja epäluoluo-tettavia piirteitä, mutta eivät välttämättä osaa perustella niiden vaiku-tuksia kuvan luotettavuuteen. Lisäksi lähdetietojen lukemisen kanssa suurimmalla osalla tutkittavista on suuria puutteita ja näin ollen lähdetietojen vaikutusta kuvan luo-tettavuuteen ei osata arvioida. Hyvät taidot omaavat osaavat kuitenkin perustella huo-lellisesti myös lähdetietojen vaikutuksen kuvan luotettavuuteen.