Jatkotutkimusaiheet - Tutkimuksen luotettavuus, eettisyys ja jatkotutkimusaiheet

6.2 Tutkimuksen luotettavuus, eettisyys ja jatkotutkimusaiheet

6.2.4 Jatkotutkimusaiheet

Nettisukupolvi kasvaa vuosi vuodelta ja samaan aikaan tieto- ja viestintäteknologia muuttuu vauhdilla. Media tuottaa yhä enemmän materiaalia ihmisten saataville ja

me-diaa käytetään jo lapsesta lähtien. Teknologia kehittyy ja mahdollistaa erilaisten pal-veluiden tuottamisen internetin välityksellä. Tänä päivänäkin jo valuuttaa vaihdetaan verkossa, laskut maksetaan verkkopankissa, opintotukihakemukset jätetään sähköi-sesti ja jopa lääkärin vastaanotolle pääsee tabletin avulla. Kehitys on edennyt nopeassa tahdissa ja se varmasti tulee vielä etenemään tulevina vuosina valtavia määriä. Tästä syystä nettisukupolven tutkiminen onkin tärkeää, hyödyllistä ja mielenkiintoista.

Tutkielmani pohjalta herää erilaisia jatkotutkimusaiheita, joiden avulla tämänkin tut-kimuksen tietoa voitaisiin syventää. Mielenkiintoista olisi tietää, miten eri kouluissa opetetaan medialukutaitoja. Tätä voisi tutkia esimerkiksi opettajien haastatteluilla tai havainnointitutkimuksen avulla. Lisäksi olisi kiinnostavaa tietää, miten medialukutai-tojen opettaminen vaihtelee määrällisesti ja laadullisesti eri luokka-asteilla.

Tutkielmassani nousi esiin, että tyttöjen ja poikien väliset erot medialukutaidoissa ovat merkittävät. Lisäksi Lasten mediabarometrissä (2012, 62, 167-169) on todettu, että tyttöjen ja poikien välinen mediankäyttö on hyvin erilaista. Tästä lähtökohdasta olisi hyvä lähteä tutkimaan, miten kouluissa opetetaan medialukutaitoja ja suosivatko ope-tusmenetelmät jompaakumpaa sukupuolta. Lisäksi olisi syytä pohtia, miten poikien medialukutaitojen tasoa saataisiin nostettua paremmalle tasolle ja missä tähän vaikut-tavat muutokset olisi syytä tehdä; opetuksessa, materiaaleissa vai esimerkiksi opetuk-sen määrässä.

Samoin eri medialukutaidon osa-alueiden hallintaa voisi tutkia syvällisemmin ja pei-lata sitä koulussa annettuun opetukseen. Tutkielmassani nousi jo esiin, että kuvanlu-kutaito oli tutkittavilla selkeästi vahvin osa-alue. Esimerkiksi kuvanlukutaidon ope-tusta voitaisiin peilata muiden osa-alueiden opetukseen ja näin havaita, millaisia muu-toksia pitäisi tehdä muiden osa-alueiden opetukseen, jotta muutkin osa-alueet saatai-siin kuvanlukutaitojen tasolle tai jopa paremmiksi. Seurantatutkimuksen tai havain-nointitutkimuksen avulla voitaisiin myös pohtia, miten vapaa-ajalla median parissa vietetty aika heijastuu medialukutaitojen kehittymiseen.

Lisäksi uuden opetussuunnitelman tultua käyttöön syksyllä 2016 mediakasvatuksen määrä ja laatu ovat saaneet korostetumman roolin opetuksessa. Vastaavanlainen me-dialukutaitojen tasoa testaava tutkimus olisikin mielenkiintoista tehdä silloin, kun kou-lutaipaleensa syksyllä 2016 aloittaneet oppilaat ovat esimerkiksi neljännellä tai

kuu-dennella luokalla. Tällöin oppilaat olisivat opiskelleet koko koulu-uransa uuden ope-tussuunnitelman mukaisesti ja uudesta tutkimuksesta saatuja tietoja voitaisiin verrata tutkimukseeni, jonka tutkittavat ovat opiskelleet uuden opetussuunnitelman mukai-sesti vasta vuoden.

7 LÄHTEET

Alasuutari, P. 1993. Laadullinen tutkimus. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.

Aufderheide, P. 1997. Media literacy: From a Report of the National Leadership Conference on Media Literacy. Teoksessa Media Literacy in the Information Age. New Jersey

& New Brunswick: Transaction Publishers.

Brown, J. 1998. Media Literacy Perspectives. International Communication Association. 44-57. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1460-2466.1998.tb02736.x/pdf [lu-ettu 3.6.2017]

Buckingham, D. 2003. Media education. Literacy, learning and contemporary culture. Cam-bridge: Polity

Buckingham, D. 2013. Is there a Digital Generation. teoksessa Digital Generations, Chil-dren, Young People and New Media. New York: Routledge.

Ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut. 2016. Some ja nuoret 2016. Kyselytutkimus sosiaalisen median käytöstä. http://www.ebrand.fi/somejanuo-ret2016/ [luettu 28.6.2017]

Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino.

European Audiovisual Observatory. 2016. Mapping of media literacy practices and actions in EU-28. Strasbourg.

Hautaviita, J. 2012. Toimintatutkimus 6-9-vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediatai-doista.Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.

Herkman, J. 2007. Kriittinen mediakasvatus. Tampere: Vastapaino.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. Hämeenlinna: Kariston Kir-japaino Oy.

Hobbs, R & Jensen, A. 2009. The Past, Present, and Future of Media Literacy. Education.

Journal of Media Literacy Education 1, 1-11.

Kiili, C & Laurinen, L. 2015. Lukiolaiset yksilöllisinä ja yhteisöllisinä internetlukijoina. Te-oksessa Ropo, E., Sormunen, E. & Heinström, J (toim.) Identiteetistä informaatiolu-kutaitoon: tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija. Tampere: Tampereen yliopis-topaino Oy. 256-277.

Kotilainen, S. & Hankala M. & Kivikuru U. 1999. Mediakasvatus. Helsinki: Edita.

Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaidot, osallisuus, mediakasvatus. Helsinki:

Hakapaino.

Mahoney, K & Khwaja, T. 2016. Living and Leading in a Digital Age: A Narrative Study of the Attitudes and Perceptions of School Leaders about Media Literacy. Journal of Media Education 8(2) 77-98.

Malmelin, N. 2003. Mainonnan lukutaito. Mainonnan viestinnällistä luonnetta ymmärtä-mässä. Tampere: Tammer-Paino.

Matikainen, J. 2010. Perinteinen ja sosiaalinen media – käyttö ja luottamus. Teoksessa Me-dia ja viestintä 33, 55-70.

J. McWilliams, D. Hickey, M. Hines, J. Conner, S. Bishop. 2011. Using Collaborative Wri-ting Tools for Literary Analysis: Twitter, Fan Fiction and The Crucible in the Secon-dary English Classroom. Journal of Media Literacy Education 2:3, 238 – 245.

Merilampi, R-S. 2014. Mediakasvatuksen perusteet. Helsinki: BTJ Finland Oy.

Mikkonen, T. 2015. Lukiolaiset tiedon arvioijina ja argumentoijina avoimissa informaatio-ympäristöissä. Teoksessa Ropo, E., Sormunen, E. & Heinström, J (toim.) Identiteetistä informaatiolukutaitoon: tavoitteena itsenäinen ja yhteisöllinen oppija. Tampere: Tam-pereen yliopistopaino Oy. 175-199.

Noppari, E. 2014. Mobiilimuksut. Lasten ja nuorten mediaympäristön muutos, osa 3. Tam-pere: PK-Paino.

Opetushallitus (2004). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Vammala:

Vammalan kirjapaino.

Opetushallitus (2016). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Next Print Oy.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hyvä medialukutaito. Suuntaviivat 2013–2016. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11.

Pekkala, L., Pääjärvi, S. & Palsa, L., Korva, S. & Löfgren, A. 2012. Katsaus suomalaisen mediakasvatustutkimuksen kenttään. https://kavi.fi/sites/default/files/documents/kir-jallisuuskatsaus.pdf [luettu 1.5.2017]

Pentikäinen, L., Ruhala, A. & Niinistö, H. 2007. Mediametkaa! Osa 2 Kasvattajan matka-opas lasten mediamaailmaan. Jyväskylä: Gummerus.

Potter, W. James. 2004. Theory of media literacy. A cognitive approach. Thousand Oaks:

Sage

Salo, M. 2000. Imageware. Kuvajournalismi mediafuusiossa. Jyväskylä: Gummerus Kirja-paino Oy.

Schilder, E. A., Lockee, B. B., & Saxon, D. P. (2016). The Issues and Challenges of As-sessing Media Literacy Education. Journal of Media Literacy Education, 8(1), 32-48.

Schmidt, H. C. 2015. Helping Students Understand Media: Examining the Efficacy of Inter-disciplinary Media Training at the University Level. Journal of Media Literacy Edu-cation, 7(2), 50 -68.

Seppänen, J. 2004. Katseen voima. Kohti visuaalista lukutaitoa. 3. painos. Tampere: Osuus-kunta Vastapaino.

Stanford history education group Robert R. McCormick Foundation:n tuella. 2016. Evalu-ating information: The cornerstone of civic online reasoning executive summary.

https://sheg.stanford.edu/upload/V3LessonPlans/Executive%20Sum-mary%2011.21.16.pdf [luettu 12.12.2016]

Suoninen, A. 2004. Mediakielitaidon jäljillä. Lapset ja nuoret valikoivina mediankäyttäjinä.

Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

Suoninen, A. Lasten mediabarometri 2012. 2012. 10-12-vuotiaiden tyttöjen ja poikien me-diankäyttö. Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 62.

Tuomi, J., Sarajärvi, A. 2002. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gumme-rus Kirjapaino Oy.

Wilska, T-A. 2004. Lapset kuluttajina ja markkinoinnin kohderyhmänä. Stakes, Raportteja 284. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy.

LIITTEET LIITE 1

Medialukutaitotehtävä

Emma Vormiston pro gradu -tutkielmaa varten

Sukupuoli: _____________________________________

Ikä: __________

Koulun nimi: ___________________________________

Tehtävä 1

Ensimmäisen tehtävän leikkeet ovat Helsingin Sanomien nettisivuilta. Leikkeet ovat ilmestyneet 17.3.2017 osoitteessa www.hs.fi

Kuvasta on ympyröity erilaisia leikkeitä ja ne on numeroitu. Kirjoita JOKAISESTA YMPYRÖIDYSTÄ leik-keestä, onko se mainos vai ei. Perustele valintasi huolellisesti.

Esimerkki: Leike 1: Tämä leike ei ole mainos, koska…

Leike 2: Tämä leike ei ole mainos, koska…

_______________________________________________________________________________________________

Tehtävä 2

Materiaalinipussa on kuva, joka on julkaistu internetin kuvapankissa. Tarkastele kuvaa ja sen lähdetietoja.

Vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Kertooko kuva luotettavasti pohjoiskarjalaisesta luonnosta ja sen eläimistä? Miksi/miksi ei?

_______________________________________________________________________________________________

_____________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Tehtävä 3

Lue materiaalinipussa olevat kolmannen tehtävän tekstileikkeet ja vastaa alla oleviin kysymyksiin.

Mitkä leikkeet vaikuttavat luotettavilta? Miksi?

____________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Mitkä leikkeet vaikuttavat epäluotettavilta? Miksi?

___________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Millaisia vaikutuksia luotettavaksi ja epäluotettaviksi luokittelemillasi leikkeillä voi olla lukijoihin?

_______________________________________________________________________________________________

LIITE 2

Tehtävä 2. Alla oleva kuva on julkaistu internetin kuvapankissa. Tarkastele kuvaa ja sen lähdetietoja. Vastaa vastaus-lomakkeella oleviin kysymyksiin.

Tehtävä 3. Lue oheiset tekstileikkeet ja vastaa leikkeiden jäljessä oleviin kysymyksiin.

Lähde: Wikipedia

(https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84itienp%C3%A4iv%C3%A4=)

Lähde: Karjalainen (http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maa- kunta/item/135205-kayntiin-jumittunut-moottorikelkka-hammensi-enossa-palo-kunta-hatiin)

Lähde: Keskisuomalainen, mielipidepalsta (http://www.ksml.fi/mieli-pide/mielipidekirjoitus/Lyhyet/949559)

Lähde: 7 päivää –lehden internet-sivut

(https://www.seiska.fi/Uutiset/Tauskia-piinaa-nokkela-hai-rikko-peruu-keikkoja-Tauskin-managerin-nimissa/1119762)

In document 6.-luokkalaisten medialukutaitojen taso : tapaustutkimus kolmen pohjoiskarjalaisen koulun kuudesluokkalaisista (sivua 60-73)