Yhteistyön toteutuminen ja kokemukset monialaisesta yhteistyöstä sisälsivät positiivisia elementte-jä, kokemus yhteistyöstä oli hyvä. Asiakastyön tekeminen miellettiin helpoksi, luotettavaksi ja il-mapiirin koettiin olevan hyvä.
Tarinoissa kuvattiin asiakastyön alkamista siten, että ensimmäisellä kerralla työntekijät tapasivat yhdessä asiakkaan. Asiakastyössä pidettiin tärkeänä avoimuutta. Asiakastyötä kuvattiin asiakasläh-töiseksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Yhteisillä aikavarauksilla eli face to face tapaamisissa asiakas-ta autettiin ja hän määritteli itse oman asiakas-tavoitteensa. Keskustelua eivät värittäneet asenteet eikä muutkaan seikat. Yhteinen suunnitelma kirjattiin tietojärjestelmään ja allekirjoitettiin samalla. Vas-taajat kuvasivat asiakastyötä luottamukselliseksi. Asiakas oli selvillä tiedoista, joita toimijat vaih-toivat. Työntekijät pyrkivät pitämään sovitut tavoitteet ja säilyttämään asiakkaan luottamuksen.
Työntekijät kokivat yhteistyön olevan asiakastyössä helppoa ja siinä oli selkeät tavoitteet, vastuut ja velvoitteet. Asiakastyössä oli tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri.
Asiakastyötä kuvataan samoin kuin Vaininen (2011, 144) tutkimuksessaan, työntekijät tuovat esiin kumppanuuden, asiakaslähtöisyyden sekä asiakkaan autonomian merkitystä asiakastyöprosessissa.
Luottamuksellisen ilmapiirin syntymiseen vaikuttavat asiakkaan kokemus, siitä että hän on tullut kuulluksi. Avoimen ilmapiirin luominen auttaa asiakasta dialogiin pääsemisessä. Luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen nähdään sitouttavan asiakasta omaan asiakkuuteen ja siihen liittyvään yhtei-seen työskentelyyn.
TE-palvelut 2019
Yhteistyön työmuotoja ovat työparityö, toisen työntekijän konsultointi ja yhteinen tietokanta, jonka välityksellä yhteistyötä tehtiin sähköisesti. Kokemus yhteistyöstä on, että se on sujuvaa. Yhteistyö miellettiin tiiviiksi. Se on luottamuksellista, kunnioittavaa ja helppoa. Sovitut käytännöt helpottivat tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa.
”Yhteistyö etenkin asiakkaan prosessin nivelvaiheissa on ollut tiivistä”
”Olemme sopineet käytännöt, jotka helpottavat työskentelyä ja tiedonvaihtoa”.
Yhteistyötä kuvaavissa tarinoissa yhteistyö laajentui asiakkaan mukana, asiakkaan ympärille koot-tiin verkosto. Asiakkaan verkosto muodostuu useista tahoista, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
Niihin kuuluvat: terveydenhuolto, sosiaalihuolto, te-palvelut, ostetut palvelut ja erilaiset hankkeet.
Yhteistyötä tehdään asiakastyössä kasvotusten sovitulla aikavarauksella ja teknologiavälitteisesti web-kameraa tai tietty ohjelmaa käyttämällä videoyhteydellä. Vastaajien tarinat oli kirjoitettu
ker-tomukseksi, jossa toimivaa yhteistyötä oli kuvattu asiakasprosessin näkökulmasta, aloitus, toteutus ja lopetus. Alla oleva kuvio on analyysin tuotosta ja se kokoaa yhteen aineistosta saatuja tuloksia.
KUVIO 5. TE-palvelut 2019
Vastaajat kuvasivat tekemäänsä monialaista asiakastyötä prosessina. Asiakkuusprosessia kuvataan asiakkaan näkökulmasta yksilöllisesti ja räätälöidysti. Asiakastyön prosessi alkaa alkukartoituksella, joka tehdään käyttämällä etäyhteyksiä, ohjelmaa tai web-kameraa. Asiakas haastatellaan yhteisajal-la, jossa virkailija ja sosiaalityöntekijä esittävät kysymyksiä, joihin asiakas vastaa. Sosiaalityössä tehdään palvelutarpeen arviointi. Alkukartoitus voi sisältää ohjausta terveydentilan tarkastukseen tai selvitykseen. Arvioitavia asioita ovat: asiakkaan elämäntilanne, asiakkaan kotiolot, motivaatio, työ-kyky, tulevaisuus ja asiakkaan kokemus.
Asiakkaan elämäntilanteen selvitys ja palvelutarpeen arviointi auttavat, että työntekijät auttavat asiakasta asettamaan tavoitteet, joihin hän kykenee ja jotka hän kokee merkitykselliseksi (kts. Vai-ninen 2011, 145). Asiakassuunnitelmaa tehdään yhdessä, jossa sovitaan yhdessä asiakkaan ja työn-tekijöiden välillä vastuualueet, että mitä kukakin hoitaa. Sen jälkeen on erilaisten, tarpeen mukais-ten toimenpiteiden aika. Näitä oli kuntouttava työtoiminta, työkykyvalmentaja, työllistymis- ja
kou-lutusvaihtoehdot ja rekrypalvelu. Asiakassuunnitelmaa päivitetään asiakkaan elämäntilanteen vaa-timan palvelutarpeen mukaan tai etukäteen sovituille aikavarauksilla.
Asiakkaan tarpeen muuttuessa, asiakkuus lopetetaan aikuissosiaalityössä, jolloin prosessivastuu jää te-palveluille. Silloin tehdään loppuarviointi dialogina, johon kuuluu asiakas, sosiaalityöntekijä, kela ja te-asiantuntija. Jatko-ohjauksena ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos tilanne muuttuu.
Te-palvelujen aineistojen eroja
Työtapoina uutena tuli oli verkostotyö, se tuli mukaan 2019 vastaajien tarinoissa.
Asiakastyötä kuvataan vuoden 2019 aineistossa tarkemmin. Se kuvataan prosessina, jossa on alku-arviointi, väliarviointi ja jatkoselvitys. Samantyyppistä prosessikuvausta ei esiinny vuoden 2017 aineistossa. Vuoden 2017 tarinoissa asiakastyötä kuvattiin tarkasti työtä, jota tehdään, kun asiakas on aikavarauksella, ”allekirjoitetaan yhteinen suunnitelma”, ”asiakas tietää mitä tietoja vaihde-taan”. Vuoden 2017 aineistossa on kuvattu hyvän asiakastyön periaatteita ”asiakasta kuullaan”.
Esimiestyön merkitys yhteistyölle ja omalle työlle näkyi vain vuoden 2017 aineistossa. Yhteistyötä kuvattiin tarkemmin vuoden 2017 aineistossa.
Vastaajien tarinoista toimivasta yhteistyöstä vuonna 2019 eroja vuoteen 2017 on teknologiavälittei-nen, hajautettu yhteistyö toimi silloin puhelimen ja sähköpostien välityksellä. Vuoden 2019 aineis-tossa visioitiin teknologiavälitteistä yhteistyötä tarkemmin kuin 2017 vuoden aineisaineis-tossa, asiakas osallistui teknologian avulla yhteistyöhön.
Mitä samaa aineistoissa oli?
Yhteistyössä käytettiin teknologiaa työntekijöiden työkaluna työntekijöiden välisessä yhteydenpi-dossa ja myös asiakastyössä. Yhteinen tietokanta näkyi yhteistyötä parantavana tekijänä kummas-sakin aineistossa. Kummastakin aineistosta ilmeni, että kokemus yhteistyöstä on positiivinen, yh-teistyökumppaniin luotetaan sekä työtekijöitä pidetään asiantuntijoina. Kummassakin aineistossa oli halu tehdä yhteistyötä.
4.3 Tyypillinen kertomus
Seuraavassa esitetään neljä aineiston tuloksiin pohjautuvaa tapauskertomusta vuosilta 2017 ja 2019.
Tyypillisten kertomusten tarkoituksena on tiivistäen tehdä eräänlaisia yhteenvetoja. Jotkut tarinassa mainitut sanat tai lauseet on mainittu vain yhdessä tarinassa, jotkut sanat ja lauseet on mainittu use-ammissa tarinoissa. Valintaan ohjasivat sanojen ja lauseiden tuntuminen olennaiselta ja merkittäväl-tä suhteessa tutkimuskysymyksiin. Eläytymismenetelmälle tyypillinen, kokeellisen ajattelun logii-kan soveltaminen näkyy kahden tarinan vertailussa, mikä ero on toimivassa yhteistyössä vuosina 2017 ja 2019. Vertailun avulla nostetaan keskeiset tulokset tästä analyysin tulosten havainnollista-mistavasta, jolloin myös vertailutehtävä jää lukijalle. (Eskola 1997, 94.)
4.3.1 Tyypillinen kertomus toimivasta yhteistyöstä vuonna 2017 ja 2019 päihde- ja mielenter-veyspalveluiden ja aikuissosiaalityön välillä
Toimiva, monialainen yhteistyö muodostuu yhteisistä, säännöllisistä, ennalta sovituista ja usein tapahtuvista tapaamisista. Vetovastuu tapaamisissa on sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon työntekijöillä. Yhteistyön muotoja ovat verkostot, työparityöskentely ja erilaiset työryhmät. Työn-tekijät tuntevat toisensa, he ovat sitoutuneita yhteistyöhön ja tietoa jaetaan molemmin puolin asiak-kaan luovalla. Yhteistyö on luottamuksellista ja tehokasta. Työntekijöillä on toistensa ajantasaiset puhelinnumerot ja muut yhteystiedot. Työntekijää voi konsultoida huolen herätessä myös ammatil-lisissa asioissa.
Asiakkaan kanssa toimiessa toimiva yhteistyö on asiakaslähtöistä, työntekijät tietävät omat roolinsa ja vastuunjako on selkeä. Tehdään yhdessä asiakkaan hoito- ja asiakassuunnitelma ja sovitaan sa-malla uusi yhteinen aikavaraus, jolloin suunnitelmaa päivitetään yhteisessä tapaamisessa mielenter-veyspalvelujen, sosiaalityöntekijän ja asiakkaan kanssa. Huolen herätessä voin kysyä asiakkaan luvalla toiselta työntekijältä asiakkaan kuulumisia.
Tyypillinen kertomus toimivasta yhteistyöstä vuonna 2019 päihde- ja mielenterveyspalvelui-den ja aikuissosiaalityön välillä
Tapaamme asiakkaan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa. Meidän työskentelytilat sijaitsevat fyysi-sesti lähekkäin ja sen vuoksi kynnys olla yhteydessä työtekijään on matala. Tapaamme asiakkaita
tarpeenmukaisella tiimillä. Minulla on tiedossani asiakkaan vastuutyöntekijän ajantasaiset yhteys-tiedot ja voin soittaa hänelle soittoaikojen ulkopuolella. Meillä työntekijöillä on, joustavan kalente-roinnin mahdollistamana, aikoja tarjota ja yhteinen tapaamisaika saadaan sovittua lyhyenkin ajan sisällä. Voimme varata riittävän ajan asiakkaalle eikä työskentelyssä ole kiire. Asiakasta tiedotetaan tarvittaessa, jotta heitä ei luukuteta työtekijältä toiselle. Asiakkaat tietävät työntekijöiden yhteystie-dot ja milloin heidät tavoittaa. Työskentely on avointa asiakkaan läsnä ollessa ja sovimme yhteisen toimintalinjan ja jos asiat eivät suju suunnitellun mukaisesti ja ne ratkotaan yhteisesti. Luotan toisen työntekijän ammattitaitoon, hän hoitaa sovitut asiat ja se auttaa myös minua keskittymään omaan työhöni. Oma työaikani asiakkaan kanssa ei mene asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisiin asioihin vaan voin keskittyä omaan työskentelyyn.
4.3.2 Tyypillinen kertomus toimivasta yhteistyöstä TE-palvelujen ja aikuissosiaalityön välillä
Tyypillinen kertomus vuoden 2017 te-palveluiden ja aikuissosiaalityön välillä
Työskentelen toimivassa monialaisessa yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Työskentelemme työpareina, se on käytäntö meillä. Meillä on selkeät roolitukset ja keskinäinen työnjako. Tiedämme selkeästi vastuumme ja velvollisuutemme. Meillä on yhteinen päämäärä ja tavoite. Meillä on sään-nölliset palaverikäytännöt, joissa on sovittu yhteisesti työkäytännöt. Meillä on käytössä yhteinen tietojärjestelmä. Sovittavat asiat on helppo ottaa puheeksi eri organisaatioiden esimiesten kesken.
Esimiehet ovat kiinnostuneita työstämme. Esimiehet tukevat työssä helposti ja erikseen pyytämättä.
Koen, esimiestyön on oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi.
Asiakastyö aikuissosiaalityön työparini kanssa helppoa, meillä on selkeät vastuut, velvoitteet ja tavoitteet. Päätöksenteko on läpinäkyvää, eikä ristiriitoja ei juurikaan esiinny. Meillä on työskente-lyrauha työn tekemiseen ja yhteinen hyvä työskentely. Asiakastyö näyttäytyy vahvana ja luotettava-na, siitä välittyy tekemisen meininki ja meillä on hyvä ilmapiiri asiakastyössä. Työntekijät ovat ammatillisesti työllistyvien palveluihin sopivia ammattilaisia.
Asiakastyö alkaa, kun meillä on yhteisesti todettu tarve tavata asiakas face to face. Asiakasta kuul-laan ja annetaan hänelle aikaa tuoda esiin tilanteensa. Asiakasta autetaan hänen tavoitteensa määrit-telyssä. Vuoropuhelu asiakaslähtöistä ja asiakasta kunnioittavaa. Vuoropuhelua ei väritä asenne tai muu seikka. Sosiaalityöntekijä kirjaa yhteiseen tietojärjestelmään käynnillä sovittuja tehtäviä yhtei-seen suunnitelmaan, joka allekirjoitetaan samalla. Näin asiakas perillä tiedoista, joita toimijoiden kesken vaihdetaan, tämä varmistaa keskinäisen luottamuksen säilymisen asiakkaan kanssa ja mah-dollistaa, että sovittu tavoite pysyy tähtäimessä
Tyypillinen kertomus vuoden 2019 te-palveluiden ja aikuissosiaalityön välillä
Työskentelen monialaisessa yhteistyössä aikuissosiaalityön kanssa. Yhteistyömme on sujuvaa, sillä olemme työskennelleet jo pitkään yhdessä. Yhteistyösuhteet verkostotyössä ovat luottamukselliset ja kunnioittavat. Olemme sopineet käytännöt, jotka helpottavat työskentelyä ja tiedonvaihtoa. Mi-nulla on vahva luottamus kumppanien asiantuntemukseen. Yhteistyö etenkin asiakkaan prosessin nivelvaiheissa on ollut tiivistä. Verkostotyö on tehokasta ja toimivaa.
Asiakkaalle on varattu monialaisen yhteispalvelun alkukartoitus haastatteluaika. Tapaaminen suori-tetaan etäyhteyksiä käyttämällä. Virkailija sekä sosiaalityöntekijä osallistuvat omilta työpisteiltään ja asiakas osallistuu kotoaan käyttämällä ohjelmaa sekä web-kameraa.
Sosiaalityöntekijä kertoo hänellä olevan tapaamisen saman asiakkaan kanssa parin viikon päästä ja kysyy, jos ehtisin videoyhteydellä mukaan aikavaraukselle, jotta saan vähän kuvaa asiakkaan tä-mänhetkisestä tilanteesta. Tapaamme asiakkaan yhteisajalla, jonka tarkoitus on käsitellä kuntoutta-van työtoiminnan jatkoa ja hieman myös asiakkaan tulevaisuudensuunnitelmia. Asiakkaalle sovi-taan tässä vaiheessa vielä yksi kuntouttavan työtoiminnan jakso, sillä haluamme varmistua siitä, että asiakkaan elämäntilanne ja motivaatio on vakiintunut sellaiseen vaiheeseen, että jatkosuunnitelmia voi miettiä. Asiakkaalla on ollut monenlaisia vastoinkäymisiä, mutta nyt tilanne on edennyt siihen vaiheeseen, että on ajankohtaista lähteä hakemaan työllistymisen tai koulutuksen erilaisia vaihtoeh-toja. Asiakkaan apuna verkostotapaamisessa on mukana työkykyvalmentaja, koska asiakas on pääs-syt jo luottamukselliseen suhteeseen ja kokee tilanteessaan hyödyksi ulkopuolisen tukihenkilön läs-näolon. Asiakas kertoo hyötyvänsä tarjotuista työkykyä lisäävästä kuntoutusjaksostaan, jonka sosi-aalityö on hänelle ostanut kunto ja valmennus oy:ltä. Todetaan ettei mitään työkykyyn vaikuttavia seikkoja enää otettavissa huomioon hänen työllistymisprosessiansa ajatellen.
Asiakkaalle sopii oikein hyvin kuvaamani rekrypalvelu. Sovitaan, että hän aloittaa sen kolmen vii-kon jälkeen. Silloin hänen kotiolonsa ovat siinä mallilla, ettei estettä ole lähteä. Hymyilemme ja sovimme, että olen asiakkaaseen jatkossa yhteydessä ja seuraan hänen etenemistänsä.
5 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
5.1. Pohdinta
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää aikuissosiaalityön sisältöä ja millaista yhteistyötä siellä tehdään sekä millaista on toimiva, monialainen yhteistyö. Aikuissosiaalityössä tehdään paljon yhteistyötä, joten olikin mielenkiintoista selvittää, että millaista se on. Yhteistyön onnistumisessa on avainase-massa onnistuminen palvelujen tuottamisessa. Yhteisten tavoitteiden jälkeen tärkeintä on osallistu-misen tavat. (Jalonen ym. 2013).
Vielä keskeneräisen valtakunnallisen SOTE-uudistuksen yhtenä tavoitteena on, että asiakas- ja poti-lastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä riippumatta muutoksista organisaatioraken-teissa, palveluissa ja tietojärjestelmissä. Yhtenä tavoitteena oleva sosiaalitoimen, perusterveyden-huollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta edellyttää, että tieto kulkee ja on käytettävissä sau-mattomasti organisaatiosta toiseen. Muita tavoitteita ja onnistuvan palveluintegraatioon edellytyksiä ovat toimivan järjestämisen ja rahoituksen integraatio, sitoutunut johtaminen, monialainen yhteis-toiminta, tarvelähtöinen ja asiakasta osallistava työote, jaettu tieto, palveluprosessin etenemisen ja vaikutusten seuranta. (Hyppönen & Ilmarinen 2016, 6; Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2018.)
Vastaajat puhuivat toimivassa yhteistyössä tiedon välittämisen tärkeydestä toisilleen asiakastyös-kentelyssä. Sähköiset toimintamallit ovat avainasemassa sote - uudistuksen toiminnallisiin tavoittei-siin kuten integroituihin ja asiakaslähtöitavoittei-siin palveluihin siirtymiseksi. Integroiduilla palveluilla tar-koitetaan tilanteita, joissa potilaasta tarvittava tieto on ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä yli henkilötietorekisterin pitäjärajojen. (Hyppönen & Ilmarinen 2016, 6)
Yhteisten tietojärjestelmien puute vaikuttaa yhteistyön toimivuuteen. Siihen on yritetty vaikuttaa valtakunnallisesti jo KASTE-hankkeessa vuosina 2015-2016. Osahankkeen tuloksia olivat, että ny-kyiset asiakastietojärjestelmät eivät tue monialaisen yhteistyön vaatimaa tiedonkulun välittämistä eikä yhteisten suunnitelmien kirjaamisia. Laajamittaisen palvelutarpeen arvioinnin tekeminen vaatii usein enemmän aikaa kuin mitä työntekijä voi siihen käyttää, työntekijäresurssin tulee olla riittävät.
(Pettersson 2016, 13.)
Työntekijöiden huono tavoitettavuus koettiin ongelmallisena. Ristiin soitteleminen, tekstiviestien ja sähköpostien kirjoittaminen vie työaikaa. Kuntayhtymässä on erilliset tietojärjestelmät sosiaali- ja terveydenhuollossa. Olisiko yhteisten asiakastapaamisten sopiminen helpompi toteuttaa kalenteri-toiminnolla, kuten sosiaalihuollon henkilöstö tekee jo nyt? Toisaalta voisiko kalenterointi, olla jous-tavaa, eli kalentereihin olisi varattu aikaa, ja sitä voisi käyttää työparityöskentelyyn, jos sille tulee äkillinen tarve.
Eläytymismenetelmän käyttäminen oli samaan aikaan sekä spontaania että sensitiivistä aineistonke-ruuta. Aihealueeseen ei voinut etukäteen valmistautua pohtimalla toimivaa yhteistyötä, koska jaoin kehyskertomukset paikan päällä. Eläytymismenetelmän käyttäminen mahdollisti äänen antamisen jokaiselle paikalla olevalle työntekijälle heille ominaisella tarinalla. Eläytymismenetelmän käyttä-minen mahdollisti myös kriittisten ajatusten esiintuomisen, joka olisi voinut olla esimerkiksi ryh-mähaastattelussa eri tavalla mahdollista. Lisäksi kehyskertomukseni oli kysymyksenasettelultaan positiivinen, joka voi olla syynä hyvin vähäiseen kritiikin määrään. Aineisto osoittautui alun stereo-tyyppisten tarinoiden jälkeen toimivaksi ja siitä tuli uutta tietoa.
Aineistosta ilmeni muutamista tarinoista oletuksia aikuissosiaalityön sisällöstä. Toisen työntekijän työnkuvan tunteminen ja siihen liittyvät olettamukset ovat haitallisia, varsinkin jos ne ovat puutteel-lisia. Vaatii yhteistyötä keskenään tekeviltä henkilöiltä säännöllistä yhteistyötä ja toisen kuuntele-mista, jotta tieto on oikeaa, vaikka työnkuvassa ei tapahtuisikaan isoja muutoksia.
Aikuissosiaalityön kokonaisvaltaisuus yllätti, sosiaalityöntekijä on asiakkaan vierellä monenlaisissa tilanteissa niin lakisääteisissä kuin asiakkaan palvelutarpeista johtuvissa tapaamisissa ja verkostois-sa. Tämä vaatii työntekijöiltä ja myös asiakkailta sitoutumista yhteistyöhön. Se vaatii yhteistä, ta-voitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta työskentelyssä. Suunnitelmallisuus näkyy esimerkiksi asia-kassuunnitelmien laatimisessa, niitä tehdään yleensä vähintään kaksi kappaletta. Työttömällä, sosi-aali- ja terveydenhuollon palveluissa mukana olevalla, asiakkaalla voi olla myös kolme voimassa-olevaa suunnitelmaa.
Tutkielman aineisto koostui 28 eri työntekijän tarinasta. Täysin päinvastaisia näkökulmia edustivat Te-palvelujen ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen aineisto vuoden 2019 toimivasta yhteistyöstä.
Te-palvelujen teknologiavälitteinen yhteistyö toimisi niin asiakkaiden kuin työntekijöiden välillä erillään, kun taas päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja aikuissosiaalityön toimiva yhteistyö olisi
enemmän fyysisesti lähekkäin tapahtuvaa yhteistyötä, jalkautumista ja joustavampaa kalenterointia, joka nopeuttaisi ja sujuvoittaisi asiakkaan palvelujen tarpeenarviointia ja aloittamista.
Analyysiin pohjautuvista tuloksista tarkastelen, että kuinka sosiaalioikeuden sisältöön kuuluvan sosiaalihuollon oikeusperiaatteet toteutuvat aikuissosiaalityön kanssa tehtävässä yhteistyössä tutki-mukseni alueella. Sosiaalihuollon oikeusperiaatteista miltei kaikki ovat osa aikuissosiaalityön mo-nialaisessa yhteistyössä tapahtuvaa asiakastyötä. Monialaisen yhteistyön lähtökohtana oleva asia-kaslähtöisyys todentuu teoriatiedossa oikeusperiaatteista sekä käytännössä työntekijöiden tarinoista.
Sosiaalihuoltolain yleinen tavoite on ihmisten osallisuuden edistäjänä, näkyi tarinoissa dialogisuu-teen pyrkimyksenä. Sosiaalihuollon asiakaslain keskeinen tavoite asiakkaan oikeus osallistua häntä koskevien sosiaalihuollon palveluiden ja muiden toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen näkyi yhteisenä suunnitelmana ja yhteisinä tavoitteina, joiden asettamisessa asiakas on keskeisessä roolissa. Hänen asiantuntijuutensa on samanarvoista kuin työntekijänkin. Asiakkaalla on myös vas-tuu omasta sitoutumisestaan, muuten ei mikään etene sovitusti, jos asiakas ei ole motivoitunut muu-tokseen.
Sosiaalihuollon julkisuutta ja salassapitoa koskevia sääntelyjä ja näiden soveltamista ohjaavista periaatteista tärkein on luottamuksellisuus, asiakas antaa luvan tietojen vaihtoon ja on tietoinen, että mitä tietoja vaihdetaan ja että työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus, joka pitää. Asiakkaiden ihmis-arvon, kulttuuritaustan, persoonallisuuden ja yksityisyyttä kunnioitetaan. Integriteettiperiaatteen noudattaminen sosiaalihuollossa toteutuu, kun kaikessa toiminnassa otetaan huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.
Oikeusperiaatteista palveluhenkisyys ilmeni myös tarinoista, toimenpiteiden tavoitteena tulee ensi-sijaisesti olla asiakkaiden palveleminen, eikä organisaation intressien toteuttaminen yksilön tarpeita vastaan. Osalla työntekijöistä oli sosiaalihuollon koulutus, joten ajattelu pohjautui myös ammatti - eettisiin ohjeisiin, kun esimerkiksi työntekijä arvioi kriittisesti myös oman organisaation toimintata-poja, jos organisaation asettamien tavoitteiden perusteina on taloudelliset lähtökohdat.
Toivon, että tutkielman tulokset herättävät keskustelua ja lisäävät pohdintoja yhteistyön kehittämi-sestä asiakkaan edun näkökulmasta. Monialaisen yhteistyön toteutuminen palvelee asiakkaiden li-säksi myös työntekijöitä. Vastuun jakaminen, luottamus toisen työntekijän ammattitaitoon, sitoutu-minen yhteistyöhön, toisen työn arvostasitoutu-minen ja kunnioittasitoutu-minen ovat tekijöitä, jotka antavat tukea
erilaisissa asiakastilanteissa ja tukevat samalla työssäjaksamista. Yhteistyöllä voi olla ”työnohjauk-sellinen” vaikutus.
Mielenkiintoni aikuisten kanssa tehtävää sosiaalityötä kohtaan on ollut selkeä koko yhteiskuntatie-teen opintojen ajan. Aikuissosiaalityön määrittelemättömyys oli minulle iso, pureskeltava asia en-nen harjoitteluani. Olin käytännönharjoittelussa aikuissosiaalityössä keväällä 2017, en ollut aiem-min työskennellyt sosiaalityön toiaiem-minta-alueella. Olin nähnyt sitä vain toiselta puolen, yhteistyö-kumppanin näkökulmasta.
Koin, että tutkielman tekeminen ja tiedon etsiminen syvensivät oppimaani ja auttoivat sosiaalityön-tekijän ammatillisuuden rakentamisessa. Käytännön harjoittelussa saamani tiedot ja taidot sekä ai-kaisempi työkokemukseni auttoivat lisäämään ymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Pohdin omaa tut-kijapositiota ja otin aiemman opiskelijanroolini huomioon tiedonkeruumenetelmää suunniteltaessa, keräsin aineiston nimettömänä. En kuitenkaan usko tuttuuteni vaikuttaneen tarinoihin, koska yhteis-työtä tehdään monien ihmisten välillä. Aikaisemmasta asiantuntemuksestani oli toki myös hyötyä, ymmärsin tarinoista paikallisia konteksteja, ja myös ammattisanaston ilmaukset olivat helpommin ymmärrettävissä tehdessäni analyysiä. Reflektoin analyysiä tehdessäni oman kokemukseni vaiku-tusta tulkintoihin. Olen pyrkinyt tuomaan esiin selkeästi, tarkasti ja loogisesti tutkimusasetelman, tutkimuksen eri vaiheet ja valinnat ja ratkaisut, joihin olen päätynyt.
Olin kirjoittanut tutkielmani raportin jo suuremmalti osin, kun menin töihin aikuissosiaalityön sijai-suuteen. Otin vs. sosiaalityöntekijänä toimimisen huomioon esimerkiksi pohdintaa kirjoittaessa, pohdinta perustuu aineistosta nostettuihin asioihin. En pidä todennäköisenä, että oma tutkijapositio-ni olisi saanut vaikutteita työstätutkijapositio-ni.
5.2 Johtopäätökset
Tutkielman tavoitteina oli saada tietoa paikallisesta yhteistyöstä. Yhteistyön tutkiminen lisää tietoi-suutta sen tärkeydestä ja hyödyistä niin asiakaslähtöisesti kuin työntekijälähtöisesti. Työntekijöiden välinen vuorovaikutussuhde on elintärkeä yhteistyölle. Siksi vuorovaikutussuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen ovat myös organisaatioiden vastuulla, ei pelkästään yksittäisten työntekijöiden.
Työntekijöiden väliselle vuorovaikutukselle ja yhteistyölle tulee olla työntekijäkohtaisesti aikaa, niin sen ideoimiseen, toteuttamiseen kuin arviointiinkin. Työsuhteiden pitkäaikaisuus on myös asia
johon organisaatiot voivat vaikuttaa työntekijöiden vaihtuvuuden ja työolosuhteiden osalta, vuoro-vaikutukseen liittyvä luottamussuhde ei rakennu hetkessä vaan se vaatii aikaa. Yhteisten merkitys-ten löytämiseen työntekijöiden vuorovaikutussuhteessa on myös oltava aikaa, muumerkitys-ten monialainen yhteistyö ei pääse tarkoituksenmukaiseen toimintaan vaan jää pintapuoliseksi. Työntekijöiden yh-teinen aika voi olla kalentereihin sovittua ja säännöllistä, tai sitten tarpeista lähtevää, jolloin kulloi-nenkin tilanne, että toimitaanko yhdessä vai erikseen, vaatii yksilökohtaisen tarkastelun.
Monialaista yhteistyötä voisi tutkia monesta eri näkökulmasta lisää. Tässä tutkielmassa ei annettu ääntä sosiaalityöntekijöille, joten yhtenä luonnollisena jatkotutkimuksen aiheena voisi olla sosiaali-työntekijöiden näkemys toimivasta yhteistyöstä. Tämän tutkielman tulosten on myös tarkoitus he-rättää keskustelua organisaation työntekijätasolla ja kehitystarpeissa ja pitää yllä yhteistyön lähtö-kohtaa eli asiakkaan etua. Kokemusasiantuntijat ja erilaiset asiakasraadit ovat antaneet vuosien ajan äänen asiakkaan kokemuksista erilaisista palvelujärjestelmistä, joten olisi myös mielenkiintoista kuulla, että miten asiakkaat kokevat ko. kuntayhtymän alueella monialaisen yhteistyön ja millä asi-oilla asiakkaan etua saisi heidän omasta mielestään parannettua.
Toisena jatkotutkimuksen aiheena olisi kiinnostava lukea teknologiavälitteisestä yhteistyöstä. Sosi-aali- ja terveydenhuollossa ei ole vielä hyödynnetty laajemmalti teknologiavälitteistä yhteistyötä asiakastyössä. Se kertoo osaltaan asiakkaiden kanssa tehtävän työn laadusta. Asiakkaan
Toisena jatkotutkimuksen aiheena olisi kiinnostava lukea teknologiavälitteisestä yhteistyöstä. Sosi-aali- ja terveydenhuollossa ei ole vielä hyödynnetty laajemmalti teknologiavälitteistä yhteistyötä asiakastyössä. Se kertoo osaltaan asiakkaiden kanssa tehtävän työn laadusta. Asiakkaan