4.2 TE-palvelut
TE-palveluiden ja aikuissosiaalityön toimiva monialainen yhteistyö vuonna 2017 koostui työnteki-jöiden välillä sekä yhteistyöstä asiakastyössä, jolloin asiakas on osa yhteistyötä. Lisäksi asiakkaan ympärille muodostetaan asiakkaan tarpeiden mukainen verkosto, joka on myös osa yhteistyötä.
Sosiaalityöntekijöiden ja TE-asiantuntijoiden yhteistyötä kuvattiin aineistossa samoin kuin Vaini-nen (2011, 143) omassa väitöskirjassaan. Yhteistyön ja siihen liittyvän selkeän työnjaon kuvattiin Vainisen tutkimuksessa olevan tulosta yhteisestä työskentelystä ja siihen liittyvistä kokemuksista.
Omaa ja toisen työtä jäsennettiin yhteisen asiakastyöprosessin kautta. Työntekijöiden välinen yh-teistyö näyttäytyi positiivisina kokemuksina monialaisesta yhyh-teistyöstä ja yhdessä työskentelystä.
Kokemus yhteistyöstä näyttäytyi hyvänä, ristiriitoja ei juurikaan esiinny yhteistyössä.
Asiakastyön tekeminen miellettiin helpoksi, luotettavaksi ja ilmapiirin koettiin olevan hyvä.
Työntekijöillä on hyvä kokemus yhteistyöstä asiakastyössä: yhteistyö miellettiin helpoksi ja luotet-tavaksi. Työntekijöillä on selkeät roolit, vastuut ja velvoitteet. Asiakastyössä on tekemisen meinin-kiä ja työtä tehdään hyvässä ilmapiirissä. Asiakastyö näyttäytyy vahvana ja luotettavana.
Esimiestyö tuki työntekemistä. Esimiesten koettiin olevan kiinnostuneita työstä, antavan helposti ja pyytämättä tukea. Esimiesten kohdistama mielenkiinto koettiin oikeudenmukaisena ja tasapuolise-na. Sovittavat asiat oli helppo ottaa puheeksi organisaatioiden esimiesten kesken. Esimiestyön tuen tarve ja tuki ilmenivät tarinoista, vaikka vastaajat olivatkin asiantuntijan työtehtävissä. Esimiehen rooli korostuu substanssiosaamisessa, jolloin asiantuntijana työskentelevän hyötyy esimiehen tuesta suhteessa omaan asiantuntemukseensa (Aira 2012, 128.)
Vastaajat nimesivät yhteistyömuodoiksi moniammatilliset tiimit, työparityöskentelyn, kehittämis- ja yhteistyöpäivät sekä säännölliset palaverit. Osalla vastaajista oli käytössä yhteinen tietojärjestelmä aikuissosiaalityön kanssa. Vastaajat kuvasivat työnjakoa, velvoitteitaan ja vastuitaan selkeiksi. Heil-lä on yhteisesti sovitut päämäärät, tavoitteet ja työkäytännöt, joiden mukaan toimitaan. Vastaajat eivät esittäneet kehittämisehdotuksia monialaisesta yhteistyöstä. Alla oleva kuvio on analyysin tuo-tosta ja se kokoaa yhteen aineistuo-tosta saatuja tuloksia.
KUVIO 4. TE-palvelut vuonna 2017
Yhteistyön toteutuminen ja kokemukset monialaisesta yhteistyöstä sisälsivät positiivisia elementte-jä, kokemus yhteistyöstä oli hyvä. Asiakastyön tekeminen miellettiin helpoksi, luotettavaksi ja il-mapiirin koettiin olevan hyvä.
Tarinoissa kuvattiin asiakastyön alkamista siten, että ensimmäisellä kerralla työntekijät tapasivat yhdessä asiakkaan. Asiakastyössä pidettiin tärkeänä avoimuutta. Asiakastyötä kuvattiin asiakasläh-töiseksi ja asiakasta kunnioittavaksi. Yhteisillä aikavarauksilla eli face to face tapaamisissa asiakas-ta autettiin ja hän määritteli itse oman asiakas-tavoitteensa. Keskustelua eivät värittäneet asenteet eikä muutkaan seikat. Yhteinen suunnitelma kirjattiin tietojärjestelmään ja allekirjoitettiin samalla. Vas-taajat kuvasivat asiakastyötä luottamukselliseksi. Asiakas oli selvillä tiedoista, joita toimijat vaih-toivat. Työntekijät pyrkivät pitämään sovitut tavoitteet ja säilyttämään asiakkaan luottamuksen.
Työntekijät kokivat yhteistyön olevan asiakastyössä helppoa ja siinä oli selkeät tavoitteet, vastuut ja velvoitteet. Asiakastyössä oli tekemisen meininki ja hyvä ilmapiiri.
Asiakastyötä kuvataan samoin kuin Vaininen (2011, 144) tutkimuksessaan, työntekijät tuovat esiin kumppanuuden, asiakaslähtöisyyden sekä asiakkaan autonomian merkitystä asiakastyöprosessissa.
Luottamuksellisen ilmapiirin syntymiseen vaikuttavat asiakkaan kokemus, siitä että hän on tullut kuulluksi. Avoimen ilmapiirin luominen auttaa asiakasta dialogiin pääsemisessä. Luottamuksellisen ilmapiirin syntyminen nähdään sitouttavan asiakasta omaan asiakkuuteen ja siihen liittyvään yhtei-seen työskentelyyn.
TE-palvelut 2019
Yhteistyön työmuotoja ovat työparityö, toisen työntekijän konsultointi ja yhteinen tietokanta, jonka välityksellä yhteistyötä tehtiin sähköisesti. Kokemus yhteistyöstä on, että se on sujuvaa. Yhteistyö miellettiin tiiviiksi. Se on luottamuksellista, kunnioittavaa ja helppoa. Sovitut käytännöt helpottivat tiedonvaihtoa ja yhteydenpitoa.
”Yhteistyö etenkin asiakkaan prosessin nivelvaiheissa on ollut tiivistä”
”Olemme sopineet käytännöt, jotka helpottavat työskentelyä ja tiedonvaihtoa”.
Yhteistyötä kuvaavissa tarinoissa yhteistyö laajentui asiakkaan mukana, asiakkaan ympärille koot-tiin verkosto. Asiakkaan verkosto muodostuu useista tahoista, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.
Niihin kuuluvat: terveydenhuolto, sosiaalihuolto, te-palvelut, ostetut palvelut ja erilaiset hankkeet.
Yhteistyötä tehdään asiakastyössä kasvotusten sovitulla aikavarauksella ja teknologiavälitteisesti web-kameraa tai tietty ohjelmaa käyttämällä videoyhteydellä. Vastaajien tarinat oli kirjoitettu
ker-tomukseksi, jossa toimivaa yhteistyötä oli kuvattu asiakasprosessin näkökulmasta, aloitus, toteutus ja lopetus. Alla oleva kuvio on analyysin tuotosta ja se kokoaa yhteen aineistosta saatuja tuloksia.
KUVIO 5. TE-palvelut 2019
Vastaajat kuvasivat tekemäänsä monialaista asiakastyötä prosessina. Asiakkuusprosessia kuvataan asiakkaan näkökulmasta yksilöllisesti ja räätälöidysti. Asiakastyön prosessi alkaa alkukartoituksella, joka tehdään käyttämällä etäyhteyksiä, ohjelmaa tai web-kameraa. Asiakas haastatellaan yhteisajal-la, jossa virkailija ja sosiaalityöntekijä esittävät kysymyksiä, joihin asiakas vastaa. Sosiaalityössä tehdään palvelutarpeen arviointi. Alkukartoitus voi sisältää ohjausta terveydentilan tarkastukseen tai selvitykseen. Arvioitavia asioita ovat: asiakkaan elämäntilanne, asiakkaan kotiolot, motivaatio, työ-kyky, tulevaisuus ja asiakkaan kokemus.
Asiakkaan elämäntilanteen selvitys ja palvelutarpeen arviointi auttavat, että työntekijät auttavat asiakasta asettamaan tavoitteet, joihin hän kykenee ja jotka hän kokee merkitykselliseksi (kts. Vai-ninen 2011, 145). Asiakassuunnitelmaa tehdään yhdessä, jossa sovitaan yhdessä asiakkaan ja työn-tekijöiden välillä vastuualueet, että mitä kukakin hoitaa. Sen jälkeen on erilaisten, tarpeen mukais-ten toimenpiteiden aika. Näitä oli kuntouttava työtoiminta, työkykyvalmentaja, työllistymis- ja
kou-lutusvaihtoehdot ja rekrypalvelu. Asiakassuunnitelmaa päivitetään asiakkaan elämäntilanteen vaa-timan palvelutarpeen mukaan tai etukäteen sovituille aikavarauksilla.
Asiakkaan tarpeen muuttuessa, asiakkuus lopetetaan aikuissosiaalityössä, jolloin prosessivastuu jää te-palveluille. Silloin tehdään loppuarviointi dialogina, johon kuuluu asiakas, sosiaalityöntekijä, kela ja te-asiantuntija. Jatko-ohjauksena ohjataan asiakasta ottamaan yhteyttä aikuissosiaalityöhön, jos tilanne muuttuu.
Te-palvelujen aineistojen eroja
Työtapoina uutena tuli oli verkostotyö, se tuli mukaan 2019 vastaajien tarinoissa.
Asiakastyötä kuvataan vuoden 2019 aineistossa tarkemmin. Se kuvataan prosessina, jossa on alku-arviointi, väliarviointi ja jatkoselvitys. Samantyyppistä prosessikuvausta ei esiinny vuoden 2017 aineistossa. Vuoden 2017 tarinoissa asiakastyötä kuvattiin tarkasti työtä, jota tehdään, kun asiakas on aikavarauksella, ”allekirjoitetaan yhteinen suunnitelma”, ”asiakas tietää mitä tietoja vaihde-taan”. Vuoden 2017 aineistossa on kuvattu hyvän asiakastyön periaatteita ”asiakasta kuullaan”.
Esimiestyön merkitys yhteistyölle ja omalle työlle näkyi vain vuoden 2017 aineistossa. Yhteistyötä kuvattiin tarkemmin vuoden 2017 aineistossa.
Vastaajien tarinoista toimivasta yhteistyöstä vuonna 2019 eroja vuoteen 2017 on teknologiavälittei-nen, hajautettu yhteistyö toimi silloin puhelimen ja sähköpostien välityksellä. Vuoden 2019 aineis-tossa visioitiin teknologiavälitteistä yhteistyötä tarkemmin kuin 2017 vuoden aineisaineis-tossa, asiakas osallistui teknologian avulla yhteistyöhön.
Mitä samaa aineistoissa oli?
Yhteistyössä käytettiin teknologiaa työntekijöiden työkaluna työntekijöiden välisessä yhteydenpi-dossa ja myös asiakastyössä. Yhteinen tietokanta näkyi yhteistyötä parantavana tekijänä kummas-sakin aineistossa. Kummastakin aineistosta ilmeni, että kokemus yhteistyöstä on positiivinen, yh-teistyökumppaniin luotetaan sekä työtekijöitä pidetään asiantuntijoina. Kummassakin aineistossa oli halu tehdä yhteistyötä.