88
Lisäksi tässä tutkimuksessa on pohdittu ketterän oppimisen ja ammatillisen toimijuuden keskinäistä suhdetta. Erityisesti kysymys oppimisesta pelkkänä sopeutumisena muutoksiin herätti tutkijan mielenkiinnon. Teoriaosuuden tavoitteena oli tarkastella ketterän oppimisen käsitettä ja laajentaa sitä ammatillisen toimijuuden käsitteellä. Oppimisen ja ammatillisen toimijuuden välinen suhde voidaan käsittää eri tavoin (ks. Paloniemi & Goller, 2017), mutta tämän tutkimuksen empiirisessä osiossa ammatillinen toimijuus nostettiin yhdeksi ketterää oppimista edistäväksi tekijäksi. Narratiiviset tyyppikertomukset osoittivat, että koronapandemian aikana oppiminen on muuttunut sopeutumisesta aktiiviseksi toimijuudeksi, jossa ammatillinen toimijuus on toiminut HR- ja HRD-ammattilaisten tukena sopeutumisessa alkujärkytyksestä huolimatta. Ammatillisen toimijuuden tutkimusperinteen katsotaan täydentävän oleellisesti ketterän oppimisen hajanaista käsitettä. Ammatillinen toimijuus näyttäytyy sekä ketterän oppimisen organisatorisiin ympäristötekijöihin että yksilöllisiin tekijöihin vaikuttavana ilmiönä.
Ammatillinen toimijuus sijoittuu täten edellytykseksi kummallakin tasolla, sillä toimijuus vaatii sekä organisaatiolta riittäviä resursseja että yksilöltä halukkuutta edistää muutoksia ajattelumalleja (Tuominen ym., 2017; Eteläpelto ym., 2014a).
89
2018; Hirsjärvi & Hurme, 2014.) Tutkijan tulee kriittisesti arvioida omia valintojaan ja tulkintojaan ja tutkijan reflektiivisyydellä pyritään tulla tietoiseksi tutkimukseen liittyvistä lähtökohdista (Laine, 2018). Tutkimuksessa on pyritty tiedostamaan tutkijan positio reflektoimalla omia toimintatapoja läpi tutkimuksen, ja pyritty noudattamaan hyviä tieteellisiä käytäntöjä ja eettisten toimintapojen periaatteita.
Laadullisen tutkimuksen yhteydessä voidaan myös arvioida perinteisiä validiteetin ja reliabiliteetin käsitteitä. Validiteetin yhteydessä tarkastellaan sitä, onko tutkimus pätevästi ja perusteellisesti tehty ja ovatko saadut tulokset ja niitä tehdyt päätelmät luotettavia. Reliabiliteetti eli pätevyys laadullisessa tutkimuksessa ilmenee siten, kuinka hyvin tutkijan käsitteellistykset ja tulkinta vastaavat tutkittavien käsityksiä, ja kuinka hyvin nämä tuodaan tutkimuksessa ilmi. Käsitteen tilalle laadullisen tutkimuksen yhteydessä on esitetty muun muassa uskottavuutta, puolueettomuutta ja johdonmukaisuutta (Cohen ym., 2018; Lincoln & Denzin, 2011). Laadullisen tutkimuksen validiteettiä lisää se, että tutkimuksessa tunnistetaan tutkijan omat sosiaalisesti ja kulttuurisesti rakennetut käsitykset.
Lisäksi tutkijan roolin tunnistaminen, analyysin ja tulkinnan avaaminen lukijalle sekä se, että analyysissa nostetaan esiin haastateltavien toimijuutta. (Cohen ym., 2018.) Tässä tutkimuksessa on pyritty tuomaan esille tutkittavien omia käsitteellistyksiä, mutta tunnistettu tutkijan omien käsitysten läsnäolo tulkinnassa ja tulosten esitystavassa. Objektiivisuutta on pyritty lisäämään käyttämällä analyysivaiheeseen runsaasti aikaa ja ottamalla ajoittain etäisyyttä aineistoon, mutta tämäkään ei voi täysin poistaa tutkijan subjektiivisia käsityksiä.
Tutkimuksen raportointi on tärkeää tutkimuksen luotettavuuden kannalta ja tutkimuksen vaiheet tulisi kertoa yksityiskohtaisesti (Tuomi & Sarajärvi, 2018, 141).
Tutkimuksen luotettavuutta on pyritty lisäämään avaamalla tutkimuksen eri vaiheita ja perustelemalla tehdyt valinnat, mikä on edellyttänyt tutkijalta oman toimintansa reflektiota läpi prosessin. Käytetyt tutkimusmenetelmät on avattu ja niiden sopivuutta on perusteltu luvussa neljä. Tutkimustulosten raportoinnissa analyysin luotettavuutta on puolestaan pyritty varmistamaan lisäämällä analyysin yhteyteen mukaan aineisto-otteita haastateltavien kertomuksista ja kuvailemalla aineistoa.
Havainnollistavien aineisto-otteiden avulla lukija voi arvioida tutkijan tekemiä tulkintoja ja niillä pyritään todistamaan tutkijan olettamuksia (Eskola & Suoranta, 2008; Kiviniemi, 2018). Pyrkimyksenä on ollut varmistaa, että tutkittavien näkemykset heijastuvat sellaisina, kuin he ovat ne esittäneet.
90
Tutkimusprosessin edetessä tutkijan näkemykset ja tulkinnat usein kehittyy, mikä saattaa johtaa erilaisiin vaihteluihin ja muutoksiin. Tutkijan tulisi tiedostaa, minkälaisia vaihteluja tutkituissa ilmiöissä on tutkimusprosessin aikana tapahtunut ja raportoida nämä avoimesti. (Kiviniemi, 2018.) Myös Alasuutari (2011) katsoo, että laadullisen tutkimuksen lähtökohtia tulee tarkistella tutkimuksen aikana. Tässä tutkimuksessa lähtökohtia on tarkasteltu koko tutkimusprosessin aikana, mitä voi pitää tutkimuksen luotettavuutta vahvistana seikkana. Tutkimuskysymyksiä on täsmennetty aineiston analyysin myötä. Alunperin tutkimuksessa oli tarkoituksena tarkastella ketterää oppimista ja ammatillista toimijuutta omissa tutkimuskysymyksissään, mutta analyysin edetessä katsottiin järkevämmäksi yhdistää ammatillisen toimijuuden tutkimuskysymys ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Tämä vahvisti näiden ilmiöiden välistä synteesiä tutkimustavoitteiden mukaisesti ja toi rikkautta tuloksiin.
Laadullisen tutkimuksen etuna on aineiston rikkaus, mutta toisaalta tämä voi olla myös riski. Laadullisen tutkimuksen heikkoutena voikin olla tutkimuksen hajanaisuus, sillä laadullinen tutkimus tuottaa usein monia mielenkiintoisia asioita ja tutkija voi haluta sisällyttää tutkimukseen sisällöllisesti eri tyyppistä ainesta.
Keskeistä olisi löytää tutkimuksen kuluessa ne johtavat ajatukset ja ilmiöt, joihin nojaten tutkimuksellisia ratkaisuja tehdään (Kiviniemi, 2018). Tässä tutkimuksessa tunnistetaan edellä kuvatun kaltainen haaste, sillä vaikka tutkimus on rajattu ketterän oppimisen ja ammatillisen toimijuuden ilmiöihin koronapandemian kontekstissa, nämä ilmiöt tuottavat jo itsessään hyvin monipuolista aineistoa. Tästä syystä tutkimuksen yksi keskeinen haaste oli aineiston rajaaminen, joka olisi vielä vaatinut selkeämpää rajausta. Toisaalta tutkimuksessa laajaa aineistoa on pyritty rajaamaan teoriaohjaavasti sekä sidottu aineiston teoreettiseen viitekehykseen tulkinnan muodossa. Täten kaikkea kerättyä aineistoa ei ole sisällytetty tutkimusraporttiin (ks. Kiviniemi, 2018). Ilmiöiden runsauden ja hajanaisuuden vuoksi on nostettava esiin, että tämän tutkimuksen näkökulma kattaa vain rajallisen osan toimijuuden ilmiöstä. Tässä tutkimuksessa toimijuutta ymmärretään ammatillisena toimijuutena, joka nähdään subjektikeskeisenä sosiokulttuurisena ilmiönä. Aineisto on täten liitetty tutkimuksessa tiettyihin kehyksiin ja näin sen avulla pystytään paremmin tarkastelemaan tutkimuskysymyksiä (ks. Alasuutari, 2011).
Yksi tutkimuksen keskeisimmistä haasteista oli ketterän oppimisen käsitteellistäminen. Kuten teorialuvuissa havaitaan, ketterä oppiminen on valtavan
91
kompleksinen ja monisyinen teoria, joka on teoriaperinteeltään irrallinen. Ketterästä oppimisesta tutkimustietoa löytyy vielä rajallisesti, joten sen rinnalla tarkasteltiin muita oppimisteorioita, jotka tukevat ketterän oppimisen ilmiötä. Näiden teorioiden rajaaminen oli haastavaa, sillä ketterässä oppimisessa on yhteyksiä moniin työssä oppimisen ja oppivan organisaation teorioihin. Tästä syystä teoriaosuuteen nostettiin niitä teorioita, joita aineisto itsessään nosti esille. Näin teorian katsottiin tukevan tutkimuksen aineistoa ja tutkimustuloksia. Toisaalta keskustelun vuoksi teoriassa nostettiin esille myös joitain eriäviä näkökulmia, joita voitiin peilata tämän tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimuksen eettiset lähtökohdat
Tutkijalla on aina eettinen vastuu tutkimuksesta (Varto, 2005). Tieteen sisäiset etiikan periaatteet ohjaavat tutkimusta, mikä tarkoittaa tieteellisten menettelytapojen avoimuutta ja rehellisyyttä. (Kuula, 2011.) Lisäksi tutkimusta ohjaavat lukuisat muut eettiset periaatteet, kuten tutkittavien informointi, tiedon luottamuksellisuus, tutkittavien vapaaehtoisuus, anonyymiteetin suojaaminen sekä erilaiset vastuut ja luvat (Cohen ym., 2018, 111). Tieteen normeihin sisältyy aina tutkittavien luottamuksellisuuden turvaamisen periaate. Eettisesti kestävien tutkimustapojen keskiössä on ihmisarvon kunnioittaminen, joka ilmenee tutkittavien itsemääräämisoikeuden, vahingoittumattomuuden sekä yksityisyyden turvaamisena. (Kuula, 2011.) Tässä tutkimuksessa sekä ihmisarvon että tieteen eettiset periaatteet on otettu huomioon ja nostettu tietoisuuteen.
Tutkittavilta tulee aina saada lupa tutkimuksen tekoon ja heitä tulisi informoida riittävästi jo ennen heidän suostumistaan, jotta heillä on mahdollisuus arvioida tutkimukseen osallistumisen mahdollisia hyötyjä ja riskejä (Kuula, 2011; Cohen ym., 2018). Tutkittaville tulee kertoa tutkijan tiedot, tutkimuksen tavoite, tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja aineistonkeruun totutustapa, luottamuksella annettujen tietojen suojaaminen, tutkittavilta kerättävien tietojen käyttötarkoitus, käyttäjät ja käyttöikä sekä tutkittavia koskevat mahdolliset muut tiedonlähteet. Lisäksi tutkittavia tulee informoida siitä, onko kyseessä kertaluonteinen aineistonkeruu ja mitä osallistuminen edellyttää. Sen lisäksi käytettävistä tallennevälineistä pitää kertoa ennen kuin tutkittavalta kysytään suostumusta osallistumiseen. Informaatio saattaa ratkaista sen, haluavatko ihmiset osallistua tutkimukseen ja voiko aineistoa jatkokäyttää. (Kuula, 2011.)
92
Tässä tutkimuksessa haastateltavien itsemääräämisoikeutta on kunnioitettu korostamalla haastateltaville, että tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista.
Näin heillä on ollut mahdollisuus päättää, haluavatko he osallistua tutkimukseen.
Tutkittavilla tulee olla riittävästi tietoa tutkimuksesta tämän valinnan tekemiseen.
Lisäksi tutkijan tulee välttää aiheuttamasta vahinkoa tutkittaville huolehtimalla luottamuksellisten tietojen tietosuojasta sekä tulosten anonymisoinnista.
Tutkittavien yksityisyys tulee suojata tietosuojan periaattein. (Kuula, 2011.) Tässä tutkimuksessa haastateltaville on informoitu tutkimuksen perustiedot, tutkimuksen tavoitteet ja käyttötarkoitukset. Tutkittavat ovat saaneet kysyä tutkimuksesta ja sen tarkoituksista ennen haastattelua, haastattelun aikana sekä sen jälkeen. Tutkittavat ovat saaneet tutustua myös teemahaastattelun aihepiireihin etukäteen, mikä on antanut heille mahdollisuuden arvioida etukäteen osallistumistaan.
Aineiston käsittelyyn liittyy oleellisesti tutkittavien tunnistettavuus ja tunnisteiden poistaminen tai anonymisointi. Kvalitatiivisen aineiston anonymisoinnin perusperiaatteina on suorien tunnisteiden aineiston yhteydestä heti, kun aineiston tekninen toimivuus on tarkistettu. (Kuula, 2011; Cohen ym., 2018.) Tässä tutkimuksessa tunnistetiedot on poistettu heti litteroinnin yhteydessä.
Tutkimustulosten yhteydessä esitetään ainoastaan aineisto-otteita, joissa haastateltavien erisnimet on muutettu numero-kirjainyhdistelmiksi. Lisäksi tausta- ja demografisia tietoja on luokiteltu suurempiin kategorioihin tunnistamisriskin pienentämiseksi. (ks. Kuula, 2011.) Tietosuojan osalta tutkittavien yksityisyys on varmistettu siten, että kaikkea dokumentoitua tietoa heidän tunnistetiedoillaan on käsitellyt ainoastaan tutkija eikä tutkimusraporttia ole lähetetty tai tallennettu siten, että tutkittavien tietoja kävisi ilmi.
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkijan subjektiiviset näkemykset vaikuttavat tutkimukseen eri vaiheissa: aiheen valinnassa, käsitteiden valinnassa sekä tulkinnassa, aineiston hankinnassa sekä tutkimustulosten raportoinnissa. Tutkijan subjektiivisuus täytyy ottaa huomioon tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa, sillä tutkijan voi olla vaikea irrottaa omia subjektiivisia näkemyksiään tutkimusprosessissa, vaikka tutkimuksen tavoitteena olisi heijastaa tutkittavien kokemusmaailmaa. (Hirsjärvi & Hurme, 2000, 18-19.) Tämän tutkimuksen eri vaiheissa on pyritty tekemään näkyväksi valintoja, jotka ovat muodostuneet tutkijan tiedekäsityksistä käsin. Tutkija tekee tutkimuksen aikana tulkintoja, jotka saattavat syntyä nopeasti. Välittömyydestä tulisi pyrkiä irti kriittisen ja reflektiivisen asenteen
93
avulla sekä ottamalla etäisyyttä omaan tulkintaan. Aineistosta voi nousta esiin asioita, joita tutkija ei huomannut tai piti epäolennaisena, koska ne eivät vastanneet tutkijan välitöntä tulkintaa. (Laine, 2018.) Tässä tutkimuksessa aineiston analyysi tapahtui osissa ja tulkinta tarkentui ajan kuluessa, jolloin aineistoa on katsottu uusin silmin ja tarkasteltu, mitä haastateltava on tarkoittanut ilmaisullaan.
Laadullisen tutkimuksen ja narratiivisen tutkimuksen eettistä arvokkuutta lisää se, että tutkimus kunnioittaa ihmisen ominaislaatua ja antaa osallistujille mahdollisuuden ilmaista itseään omalla äänellään. Laadullisen tutkimuksen ja eritysesti narratiivisen tutkimuksen eettisenä haasteena on, että raportointivaiheessa henkilön tarina saattaa olla tunnistettava, vaikka aineisto on anonymisoitu ja yksityiskohdat on muutettu. (Hänninen, 2018.) Tätä on huomioitu siten, että narratiiveja on yhdistelty ja yksi kertomus sisältää aina useamman haastateltavan näkemyksiä. Narratiivit ovat suoria sitaatteja haastatteluista, mutta niitä on yhdistelty siten, että yksilöiden sitominen tiettyyn tarinaan on mahdotonta.