Toisena päätutkimuskysymyksenä tutkin, miten käsityönopettajien näkemyksen mukaan su-kupuolittunut käsityönopetus on muuttunut eri opetussuunnitelmien aikana kohti sukupuoli-neutraalia, syksyllä 2016 alkanutta uutta opetussuunnitelmaa. Kyselylomakkeella tutkin ai-hetta kolmella kysymyksellä, joissa kysyin, millaisia mahdollisia muutoksia sukupuolineut-raalin käsityönopetuksen tavoitteen aikaan saamiseksi oli tehty eri opetussuunnitelmien ai-kana, minkälaiset käytännönjärjestelyt koulussa on toteutettu sukupuolineutraalin yhteisen käsityön opettamisen järjestämiseksi sekä onko opetus mielestäsi tasa-arvoista molemmille sukupuolille ja perustele, miksi on tai miksi ei ole.
8.2.1 Sukupuolittuneen käsityön opetuksen muutokset opetussuunnitelmien aikana
Sukupuolineutraalille käsityönopetukselle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, vaikka sukupuolettoman opetuksen tavoite on perusopetuksen opetussuunnitelmissa ollut jo kauan. Esimerkiksi Pölläsen (1993, 222; ks. myös Räikkä 1994) mukaan käsityön tasa-arvon toteutuminen sukupuolen kesken voidaan nähdä toteutuvan kahdella tavalla, riippuen taarvon määrittelystä. Taarvoista opetusta voidaan tarjota oppilaille kaikille pakollisena sa-mansisältöisenä opetuksena ilman valintoja tai valintoja sallivana mahdollisuuksien tasa-ar-vona. Myös opettajien vastauksista huomaa selvästi, että heillä on eroja ymmärtää, mitä tar-koittaa sukupuolineutraalius tai tasa-arvo käsityön opetuksessa. Opettajien vastaukset olen jakanut yläkäsitteiden alle ja tarkastelen tässä yhteydessä kaikkien mielipiteitä tehdyistä su-kupuolineutraaliutta edistävistä tekijöistä. Joidenkin opettajien vastauksien välillä on myös ristiriitoja keskenään, mutta se kertoo vain siitä, kuinka eri tavoin opettajat asioita näkevät.
Joidenkin opettajien mielestä opetus on ollut sukupuolineutraalia jo useamman opetussuun-nitelman ajan, eivätkä sen myötä ole asialle mitään tehneet tai sen enempää edes ajatelleet.
Suurimman osan vastaajien mielestä sukupuolineutraaliutta on edistetty eri opetussuunnitel-mien aikana sillä, että on luovuttu tyttö- ja poikaryhmistä, ja siirrytty opetuksessa sekaryh-miin. Tällöin sekä tytöt ovat päässeet teknisen töiden opintoihin ja pojat vastaavasti tekstii-lityön opintoihin. Kuten aiemmin jo mainitsin, siirtymävaihe sekaryhmiin on voinut tapahtua kouluissa hyvin eri tahtiin, sillä niiden käyttöä ei ole opetussuunnitelmassa määrätty.
Monen opettajan mielestä tasapuolisuutta ja sukupuolineutraaliutta on lisätty juurikin vaihto-opetuksen kautta toteutettavaksi koko alakoulun ajan, jolloin oppilaille on annettu saman verran opetusta pehmeistä, että kovista materiaaleista. Joillakin kouluilla tämä on to-teutunut alakoulussa jo kahdenkin aiemman opetussuunnitelman aikana, mutta osassa kou-luista tähän on menty vasta uusimmassa opetussuunnitelmassa. Hyvin tyypillistä kuitenkin on, että ennen uusinta opetussuunnitelmaa oppilailla on ollut vain tietyillä vuosiluokilla sa-man verran opetusta tekstiilitöissä ja teknisessä työssä, ja sen jälkeen oppilaat ovat valinneet jommankumman painotuksen, jolla jatkaneet seuraavilla vuosiluokilla. Tyypillisesti opetus on jaettu niin, että lukuvuoden puolessa välissä on tehty oppilasryhmien vaihto toiseen kä-sityön painotukseen. Mahdollisesti painotusta on voinut vielä myöhemmin vaihtaa, jos va-linta ei ole tuntunut oikealta. Vähitellen valinnan paikkaa on siirretty myöhemmälle vuosi-luokalle tai se on poistettu kokonaan, jolloin kaikki opiskelevat samat asiat 1.-6. vuosi-luokalle tai 1.-7. luokalle saakka. Joissakin kouluissa on ollut mahdollisuus valita pakollisten yhteisten opetuksien lisäksi kuitenkin valinnaisia kursseja, joilla on voinut painottaa opiskeluaan toi-seen osa-alueetoi-seen.
Urani alkuaikoina oppilaat valitsivat 3.lk jälkeen teknisen tai tekstiilityön 4.-7.lk var-ten. Valinta ei ollut sukupuoleen sidottua ja jos valinta alkoi kaduttaa, oppilas sai vaihtaa valintaa. Lähinnä pojat valitsivat tekst, mutta katuivat päätöstään. Seuraa-vaksi oppilaat tekivät valinnan tekst tai tekn, mutta osallistuivat vaihtojaksoon 5-6 viikkoa. Sen jälkeen oppilaat eivät enää saaneet valita 3.lk jälkeen käsityön suuntaa vaan kaikille opetetaan kaikki 1.-7.lk. – Opettanut sekä tekstiilityötä että teknistä työtä yhteensä noin 20 vuotta.
Kaikki 3-6- lk oppilaat ovat opiskelleet vuosikausia sekä teknistä että tekstiiliä saman määrän. Myös kahden edellisen opsin aikana. – Opettanut 21 vuotta teknistä työtä Mahdollisuus valita käsitöiden välillä oli ensimmäinen muutos. Seuraava askel oli, että kaikki tekevät valinnan viidennestä luokasta alkaen. – Opettanut 36 vuotta tek-nistä työtä
Osalle opettajista sukupuolineutraalius näyttäytyy oppilaan valinnan vapautena. Valinnan mahdollisuutta aiemmin mainittujen painotusten lisäksi on siinä, että oppilaat saavat itse suunnitella ja valita työnsä. Lisäksi valinnan vapaus on näkynyt myös siinä, että yhä enem-män poikia on joissakin kouluissa valinnut tekstiilitöitä ja tytöt puolestaan teknisiä töitä, jolloin oppilaat ovat saaneet valita aidosti oman halunsa mukaan kumpaa opiskelevat. Välillä poikia on voinut olla jopa enemmän tekstiilitöissä ja tyttöjä vastaavasti teknisissä töissä. Eräs opettajista mainitsikin tietoisesti yrittävänsä tukea tyttöjä teknisen ja poikia tekstiilin puo-lelle. Myös yhteistyö tekstiilityön ja teknisen työn opettajien välillä on voinut edistää suku-puolineutraaliutta antamalla mallia oppilaille.
8.2.2 Sukupuolineutraalius yhteisessä käsityössä
Yhteisen käsityön tuleminen opetussuunnitelmaan on tuonut tähän mennessä kaikkein nä-kyvimmän muutoksen käsityön opetuksen sukupuolineutraaliuteen. Yhden kyselyyn vastan-neen opettajan mielestä vuoden 2004 opetussuunnitelma tuki yhteistä käsityötä, mutta vasta 2014 perusteiden myötä aika oli valmiimpi. Sen ajatuksena on tarjota yhtenäinen opetus koko ikäluokalle. Joidenkin koulussa tätä on voitu toteuttaa pidempäänkin eikä välttämättä tule uutena ajatus- tai toimintamallina.
Ei enää jakauduta rättikässään ja puutöihin alakoulussa. Tekniikoiden kokeilu ja oman mielenkiinnon mukaan työskentely korostunut, varsinkin uuden opsin seurauk-sena. – Opettanut 18 vuotta tekstiilitöitä
Mitään tiloja ei ole muuteltu sen kummemmin. Ovia vaan pidetty enemmän auki.
Siinä sitä on sitten kuljettu teknisen ja tekstiilin välillä. Ryhmäkoko on n.16. – Opet-tanut 10 vuotta teknistä työtä.
Käytännön järjestelyjä, joita alakouluissa on tehty sukupuolineutraalin yhteisen käsityön opetuksen järjestämiseksi, liittyvät tilan- ja ajankäyttöön, opetuksen toteuttamiseen, välinei-den ja materiaalien käyttöön sekä opettajaresursseihin. Vajaa viivälinei-dennes vastaajista ei ole kui-tenkaan muuttanut opetustaan sukupuolinäkökulmasta lainkaan tai muutokset ovat olleet hy-vin pieniä. Kuhmonen (2000, 36) selittää hidasta muutosprosessia esimerkiksi opettajakun-nan asenteilla, jotka eivät muutu sormia napsauttamalla opetussuunnitelmien vaihtuessa.
Muutosten edistämistä voisi jouduttaa hänen mukaansa muun muassa opettajien täydennys-koulutuksella ja uudistusten seuraamisella tutkimuksin.
Tilan- ja ajankäytössä muutoksia on tehty esimerkiksi siten, että oppilaat pääsevät liikku-maan joustavasti tilojen välillä tuntien aikana. Tällöin molemmat tekniikat ovat samalla tun-nilla läsnä. Ajankäytössä ratkaisu on tehty luontevasti niin, että pehmeiden ja kovien mate-riaalien tunnit ovat samaan aikaan ja molemmissa luokissa on opettaja auttamassa. Oppilaat ovat jaettuna sekaryhmiin. Jos opetus on suunniteltu ja toteutetaan opettajien kesken yhdessä, voidaan puhua myös yhteisopettajuudesta. Tällöin opettajienkin on luontevaa liikkua mah-dollisesti luokkien välillä, jos esimerkiksi oppilaat ovat jollakin tunnilla vain toisessa luo-kassa. Parhaimmillaan opettajia voi olla tunneilla auttamassa kolmekin luokka-astetta koh-den, jolloin tunnilla on joko kolme opettajaa tai kaksi opettajaa ja yksi avustaja. Välillä yh-teistyö toisen käsityön opettajan kanssa ei välttämättä suju, jolloin esimerkiksi tekstiilityön opettaja voi tehdä yhteistyötä teknisen työn opettajan sijaan toisen tekstiilityön opettajan kanssa.
Opetuksen toteutuksessa on huomioitu, että tehtävänannot suuntaavat monimateriaalisiin töihin, jolloin myöskin materiaalit ovat täytyneet miettiä uudestaan uuden opetussuunnitel-man mukaisiksi. Osalla kouluista on yhä kuitenkin käytössä perinteisempään malliin puolen vuoden vaihtojaksot ja mahdollinen yksi yhteinen työ. Esimerkiksi yhden opettajan koulussa on opetus toteutettu siten, että 3. luokalla oppilaat harjoittelevat vuorotellen tekstiilityön ja teknisen työn taitoja ja vasta 4. luokalla he saavat liikkua vapaasti luokkien välillä. Tulokset sukupuolineutraalin opetuksen eteen tehdyistä muutoksista olen esittänyt seuraavassa kuvi-ossa aineistosta nousseiden teemojen mukaan. Kunkin teeman ”lohkon” koko määräytyi sen mukaan, montako teemaan liittyvää vastausta aineistossa esiintyi.
KUVIO 1.
Kuviota tarkasteltaessa voidaan havaita, että opetuksen toteutukseen on tehty kaikista eniten muutoksia, jotta opetuksesta on saatu sukupuolineutraalia ja tasa-arvoista kaikille. Myös ti-lan- ja ajankäyttöön sekä opettajaresursseihin on panostettu, mutta välineisiin ja materiaa-leihin liittyviä muutoksia oli tehty vain vähän. Yhteistä kyselyyn vastanneille opettajille oli se, että yhtä opettajaa lukuun ottamatta kaikkien opettajien mielestä käsityön opetus on tasa-arvoista molemmille sukupuolille. Kieltävän vastauksen antanut opettaja perusteli tasa-ar-von puuttumista lyhyesti sillä, että yhteisö jakaa ihmiset kasteihin. Muut opettajat puolestaan perustelivat tasa-arvon toteutumista hieman vaihtelevin tavoin. Joidenkin mielestä tasa-ar-voinen opetus toteutuu molemmille sukupuolille silloin, kun kaikille asetetaan samat tavoit-teet ja sisällöt, jolloin käsityöprosessi mahdollistaa oppilaan intressien toteutumisen suku-puolesta riippumatta. Monien mielestä käsityön opetus on tasa-arvoista taas silloin, kun op-pilas saa aidosti valita, kumpaa käsityön painotusta haluaa opiskella. Valinnan vapaus voi myös huomattavasti parantaa motivaatiota opiskeltavaan painotukseen. Tähän voidaan kui-tenkin yhdistää mahdollisesti se, että kaikki harjoittelevat ensin tietyt perustekniikat molem-mista aloista ja vasta sen jälkeen valitsevat kummat, pehmeät vai kovat materiaalit, kiinnos-tavat enemmän.
19 %
49 % 3 %
13 % 16 %
Sukupuolineutraalin opetuksen järjestämiseksi tehdyt muutokset vuoden 2014 opetussuunnitelmassa teemoittain
Tilan- ja ajankäyttö Opetuksen toteutus Välineiden ja materiaalien käyttö Opettajaresurssit Ei muutoksia
Aina on ollut mahdollisuus valita teknisen ja tekstiilin välillä. Asenteet ovat tosin vai-kuttaneet valintoihin. ikinä en ole törmännyt opettajaan joka olisi jollakin tavalla oppilaiden valintaa tyyliin ”tytöt tekstiiliin ja pojat tekniseen”. Tärkeintä valinnoissa on se, mikä oppilasta kiinnostaa ja sitten sen valinnan tukeminen. Eli mielestäni ope-tus on tasapuolista. – Opettanut kahdeksan vuotta teknistä työtä
Tasa-arvoksi voidaan nähdä lisäksi se, että kaikille oppilaille annetaan juuri saman verran opetusta teknisen ja tekstiilin puolelta eikä valinnan mahdollisuutta ole. Työt on pyritty miet-timään molemmille sukupuolille sopiviksi. Aina se ei kuitenkaan onnistu niin helposti, mikä näkyy esimerkiksi erään opettajan vastauksessa:
Mielestäni tasa-arvo on toteutunut entisen opsin mukaankin, kun oppilas on opiskel-lut 1-4 luokat molempia sisältöjä ja 5.luokalle valinnut kumpi sisältö enemmän kiin-nostaa. Nyt uuden opsin mukaan kaikki pakotetaan yhteisessä kässässä tekemään töitä, mitkä ei yhtään kiinnosta tai ole oleellisia esim jatko-opintoja ajatellen. – Opet-tanut 10 vuotta teknistä työtä ja kolme kuukautta käsitöitä
Näiden lisäksi tasa-arvoa parantavia tekijöitä olivat joidenkin opettajien mielestä aiempaa enemmän oppilaiden toiveiden huomioon ottaminen ja heidän vaikutusmahdollisuuksien li-sääminen opiskeltaviin asioihin. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että oppilailla on mah-dollisuus valita yhteisen käsityön sisällä oma työnsä, mutta tietyt tekniikat/harjoitustyöt täy-tyy olla kuitenkin tehtyinä. Näitäkin harjoitustöitä saa myös itse suunnitella tiettyjen raamien sisällä. Tasa-arvoisena käsityön opetus voidaan katsoa olevan myös silloin, kun oppilaat saa-vat kokeilla monenlaisia tekniikoita ja opetus on monipuolista molemmista painotuksista.