Tutkimuksessani selvitin, millä tavoin käsityön opetuksen sisällöt ja sukupuolittuneisuus ovat muuttuneet eri opetussuunnitelmien aikana. Lisäksi tutkin, miten käsityön opettajat ko-kevat uuden opetussuunnitelman mukaisen yhteisen käsityön ideologian ja mitä mahdollisia haasteita sen käyttöön ottamisessa on ollut. Vastauksissa tuli paljon näkökulmia varsinkin uusimman opetussuunnitelman käyttöön ottamiseen liittyneitä muutoksia, mikä onkin ihan luonnollista, sillä uusi käsityön oppiaine ilman tekstiilityön ja teknisen työn jaottelua on he-rättänyt paljon keskustelua ja vaikuttanut opettajien työhön. Sen vuoksi olisi tarpeellista tut-kia jatkossa, miten käsityön opetus onnistuu alkukäynnistyksen jälkeen. Onko nykyinen kä-sityön oppiaine yhteiskunnallisia tarpeita vastaava ja antaako se riittävät tiedolliset ja taidol-liset valmiudet oppilaille elämään myös jatkossa? Opettajien vastauksissa tuli esille myös monia haasteita opetuksen järjestämiseen liittyen, joten mielestäni näitä tulisi tarkastella lä-hemmin ja selvittää, miten näistä haasteista voidaan selvitä. Aihetta olisi kannattavaa tutkia esimerkiksi haastattelemalla opettajia, sillä he toimivat asiantuntijoina käsityön opetuksen toteuttamisessa kentällä eli kouluissa. Mielenkiintoista ja tärkeää olisi ottaa uuden yhteisen käsityön opetuksen järjestämisen kohdalla myös oppilaiden äänet kuuluviin ja tutkia, millä tavoin oppilaat ovat mahdollisen muutoksen kokeneet. Tutkimus olisi hyvä toteuttaa niille
oppilaille, joiden kouluissa ollaan siirrytty siihen, että oppilailla ei ole enää mahdollisuutta valita kumpaa käsityönaluetta he haluaisivat opiskella.
Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman suunnittelu on jo pian käynnissä, vaikka edel-linen on vasta otettu käytäntöön. Tärkeää tässä vaiheessa olisi suunnata siis katseet jo tule-vaisuuteen ja lähteä tutkimaan, millainen käsityön opetuksen tulisi olla esimerkiksi vuonna 2025 eli riittääkö meille ”vain” käsityön oppiaine vai tarvitseeko esimerkiksi valtaa kasvat-tava teknologia jo oman erillisen oppiaineen. Aihetta voisi lähestyä esimerkiksi tutkimalla yhteisen käsityön opetuksesta saatavaa oppiainesta sekä verrata sitä tämän hetken ja mah-dollisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Tietoa tutkimusta varten voisi kerätä joko havainnoimalla, haastattelemalla oppilaita ja opettajia tai muodostamalla erilaisia oppilaiden osaamisesta kertovia mittareita.
LÄHTEET
Adamson, G. 2007. Thinking through craft. Saatavilla www-muodossa. http://make-space.net/wp-content/uploads/2014/11/ci-thinking-through-craft.pdf. Viitattu 14.4.2017.
Aikasalo, P. 2005. Käsityöt osana naisen elämää. Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta.
Artefakta 17. Akatiimi, 52.
Anttila, P. 1983. Prosessi vai produkti. Tutkimus käsityön asenteista ja arvopäämääristä.
Kouluhallituksen kokeilu- ja tutkimustoimisto. Tutkimusselosteita nro 43.
Anttila, P. 1993. Käsityön ja muotoilun teoreettiset perusteet. Porvoo: WSOY.
Autio, O. 1997. Oppilaiden teknisten valmiuksien kehittyminen peruskoulussa. Tytöt ja pojat samansisältöisen käsityön opetuksen kokeilussa. Helsinki: Hakapaino.
Collanus, M., Guttorm, H, Jokela, P. & Kärnä-Behm, J. 2005. Ylös kapiokirstun pohjalta.
Keskusteluja käsityön merkityksistä ja paikasta. Teoksessa L. Kaukinen & M. Col-lanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuu-desta. Artefakta 17. Akatiimi, 151.
Dewey, J. 1957. Koulu ja yhteiskunta. Helsinki: Otava. Saatavilla myös www-muodossa.
http://sokl.uef.fi/verkkojulkaisut/kipinat/PDFt/SPetTK2.pdf. Viitattu 10.4.2017.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino.
Garatt, J. 1997. Design and technology. Cambridge: Cambridge University Press.
Garber, E. 2002. Craft Education in Finland: Definitions, Rationales, and the Future. Journal of Art and design Education. Vol.21 no. 2 Blackwell.
Grönfors, M. 1985, Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Juva: WSOY.
Hast, M. 2011. Konstruktio käsityön teknologiasta. Analyysi- ja tulkintaprosessi teknologi-asta yleissivistävän käsityön oppiaineen osana. Acta Universitas Lapponiensis 208.
Heikkilä, J. 1977. Johdatusta peruskoulutasoiseen teknisen käsityön tavoiteanalyysiin. Rau-man opettajakoulutuslaitoksen julkaisuja: sarja A 1.
Heikkilä, J. 1987. Käsityökasvatuksen teorian rakennusaineksia. Turun yliopiston kasvatus-tieteiden tiedekunnan julkaisusarja A:122.
Heikkinen, K. 2005. Onko käsityöllä sukupuolta? Käsityö suomalaisessa kulttuurissa. Teok-sessa L. Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi, 31–36.
Hilmola, A. 2009. Käsityön opetuksen suunnittelun ja toteutuksen alkuperää etsimässä. Tut-kimus käsityön teknisen työn sisältöjen opetuksen suunnittelua ja toteutusta ohjaa-vista tekijöistä peruskoulun yläluokilla. Saatavilla www-muodossa. <Http://doria32-kk.lib.helsinki.fi/handle/10024/50492>. Viitattu 20.4.2016.
Hirsjärvi, S, Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. Vantaa: Tammi.
Ihatsu, A-M. 2005. Käsityö suomalaisessa kulttuurissa. Teoksessa L. Kaukinen & M. Col-lanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuu-desta. Artefakta 17. Akatiimi, 19–22.
Ihatsu, A-M. 2006. Käsityö uusiutuvana luonnonvarana. Teoksessa L. Kaukinen & M. Col-lanus. (toim.). Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuu-desta. Artefakta 17. Akatiimi, 19.
Kaasinen, J. 2016. Teknologiakasvatuksen luento. Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan kam-pus.
Kantola, J. 1997. Cygnaeuksen jäljillä käsityönopetuksesta teknologiseen kasvatukseen. Jy-väskylän yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 133. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Kantola, J. 1999. Kasvatus työn kautta työhön. Teknologiakasvatuksen isä Uno Cygnaeus.
Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos.
Kaukinen, L. 1997. Koulun käsitöitä ei pidä yhdistää. Helsingin Sanomat 10.08.1997.
Kaukinen, L. 2001. Yksilöllinen vai yhteisöllinen käsityö. Tekstiiliopettaja 2/2001, 3.
Kaukinen, L. 2006. Käsityöoppiaineen arvo ja merkitys sekä opettajankoulutuksen järjestä-minen. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen (toim.) Taide- ja taitoaineiden opetuksen mer-kityksiä. Saatavilla www-muodossa. http://www.forumartis.fi/tervetaitei- lija/PDF/Jakku-Sihvonen_Taide%20ja%20taitoaineiden%20opetuksen%20merki-tyksia%202006.pdf#page=77. Viitattu 14.4.2017.
Kartovaara, E. 2007. Perusopetuksen vuoden 2004 opetussuunnitelmauudistus. Kehittämis-verkostoon ja kokeiluun osallistuneiden kuntien ja koulujen näkemyksiä ja ratkaisuja.
Opetushallitus.
Kojonkoski-Rännäli, S. 1995. Ajatus käsissämme. Turku: Painosalama Oy.
Kokko, S. 2007. Käsityöt tyttöjen kasvatuksessa naisiksi. Joensuun yliopiston kasvatustie-teellisiä julkaisuja N:o 118. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.
Kokko, S. 2008. Sitkeästi sukupuolittunut käsityönopetus. Kasvatus 4/2008. Saatavilla www-muodossa. <http://wiki.helsinki.fi/download/attachments/65152954/Kokko_
kasvatus.pdf>. Viitattu 20.4.2016.
Kouluhallitus, 1988. Peruskoulun opetuksen opas: Tekninen työ. Helsinki: Valtion painatus-keskus.
Kuhmonen, P.-L. 1994. Ideasta tuotteeksi. Käsityö, tekninen työ ja tekstiilityö. Opetushalli-tus, 13. Helsinki: Painatuskeskus Oy.
Laine, T. 2001. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. 2, Näkökulmia aloitte-levalle tutkijalla tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jy-väskylä: PS-kustannus, 40.
Laine, T. 2010. Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkökulma. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin. 2, Näkökulmia aloitte-levalle tutkijalla tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. Jy-väskylä: PS-kustannus, 28–35.
Lepistö, J. 2004. Käsityö kasvatuksen välineenä. Saatavilla www-muodossa.
<https://www.researchgate.net/profile/Jaana_Lepistoe/publication/35901156 _Ksity_kas- vatuksen_vlineen__seurantatutkimus_opiskelijoiden_ksityt_koskevien_ksitys- ten_jsentyneisyydest_ennen_luokanopettajakoulutuksen_ksityn_peruskurssin_opin-toja_ja_niiden_jlkeen_/links/54d5d74a0cf2970e4e65a6c2.pdf>. Viitattu 20.4.2016.
Lepistö, J. 2005. Käsityöoppiaineen haasteet luokanopettajakoulutuksessa. Teoksessa L.
Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi, 158–159.
Lepistö, J. 2010. Käsitöiden tekeminen ei vaadi tiettyä sukupuolta. Teoksessa M. Suortamo, L. Tainio, E. Ikävalko, T. Palmu & S. Tani (toim.) Sukupuoli ja tasa-arvo koulussa.
Juva: PS-kustannus, 65.
Lepistö, J. 2011. Tyttöjen ja poikien käsityötaito – totta vai tarua? Saatavilla www-muodossa.
https://www.researchgate.net/profile/Jaana_Lepistoe/publication/273456283_TYT-
TOJEN_JA_POIKIEN_KASITYOTAITO_-TOTTA_VAI_TA- RUA/links/5502f9a90cf24cee39fd535a/TYTTOeJEN-JA-POIKIEN-KAeSITYOe-TAITO-TOTTA-VAI-TARUA.pdf. Viitattu 14.4.2017.
Luukkainen, O. 1998. Tulevaisuuden tekijät: uuden opettajuuden mahdollisuudet. Jyväskylä:
Atena.
Malinen, P. 1992. Opetussuunnitelman koulutyössä. Helsinki: Valtion painatuskeskus.
Marjanen, P. 2012. Koulukäsityö vuosina 1866–2003. Kodin hyvinvointiin kasvattavista tavoitteista kohti elämänhallinnan taitoja. Saatavilla www-muodossa.
<Https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/83445/AnnalesC344Marja-nen.pdf?Sequence=1>. Viitattu 17.4.2016.
Marjanen, P. 2014. Koulukäsityö naiseksi kasvattamassa. Kasvatus & Aika 8 (1) 2014. Saa-tavilla www- muodossa. <Http://elektra.helsinki.fi/oa/1797-2299/8/1/koulukas.pdf>.
Viitattu 4.5.2016.
Nurmi, V. 1988. Uno Cygnaeus. Suomalainen koulumies ja kasvattaja. Helsinki: Valtion pai-natuskeskus
Nygren-Landgärs, C. 2000. Educational and Teaching Ideologies in Sloyd Teacher Educa-tion. Åbo Academi University Press.
Opetushallitus. Opetussuunnitema ja tuntijako. Saatavilla www-muodossa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/perusopetus/opetussuunnitelma_ja_tunti-jako. Viitattu 6.4.2017.
Opetushallitus. 1988. Peruskoulun opetuksen opas: Ala-asteen käsityö ja tekstiilityö. Hel-sinki: Valtion painatuskeskus.
Opetushallitus. 2004. Perusopetuksen tuntijako. Saatavilla www-muodossa:
http://oph.fi/download/46678_pops_liite4.pdf. Viitattu 6.4.2017.
Opetushallitus. 2015. Käsityön opetuksen järjestäminen. Saatavilla www-muodossa:
http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/kasityon_opetuksen_jarjesta-minen. Viitattu 12.4.2017.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010. Perusopetus 2020 -yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1.
Yliopistopaino.
Parikka, M. 1998. Teknologiakompetenssi. Teknologiakasvatuksen uudistamishaasteita pe-ruskoulussa ja lukiossa. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 141.
Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Parikka, M. 2003. Teknologiakasvatus tutkimuskohteena. Konferenssiartikkeli. Annual TEKA/FATE Symposium.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1985. Helsinki: Kouluhallitus.
Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994. Helsinki: Opetushallitus.
Peruopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Saatavilla www-muodossa.
<http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf>. Viitattu 3.5.2016.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Saatavilla www-muodossa.
<http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_
perusteet_2014.pdf>. Viitattu. 3.5.2016.
Pietikäinen, I. 2005. Käsityö opetustoiminnassa. Käsityön kaksi ulottuvuutta. Teoksessa L.
Kaukinen & M. Collanus (toim.) Tekstejä ja kangastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi, 82–85.
Pöllänen, S. 2003. Yhteinen käsityö sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tarkasteltuna. Te-oksessa Savolainen, E. (toim.) 50-vuotta opettajankoulutusta Savonlinnassa. Saata-villa www-muodossa. http://sokl.uef.fi/juhlakirja/PDFt/27Sinikk.pdf Viitattu 15.4.2017.
Pöllänen, S. 2005. Elämä ilman käsitöitä – mitä se on? Käsityö harrastajien psyykkisen hyvinvoinnin tukena. Teoksessa L. Kaukinen & M. Collanius (toim.) Tekstejä ja kan-gastuksia. Puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta. Artefakta 17. Akatiimi, 76.
Pöllänen, S. & Kröger, T. 2000. Käsityön erilaiset merkitykset opetuksen perustana. Teo-ksessa J. Enkenberg, P. Väisänen & E. Savolainen (toim.) Opettajatiedon kipinöitä.
Kirjoituksia pedagogiikasta. Saatavilla www-muodossa. <http://sokl.uef.fi/verk-kojulkaisut/kipinat/PDFt/SPeftTK2.pd>. Viitattu: 15.4.2017.
Pöllänen, S. & Kröger, T. 2004. Näkökulmia kokonaiseen käsityöhön. Teoksessa J. Enken-berg, E. Savolainen, & P. Väisänen (toim.) Tutkiva opettajankoulutus – taitava opettaja. Saatavilla www- muodossa. <http://sokl.uef.fi/verkkojulka-isut/tutkivaope/pdft/polla_kroger.pdf>. Viitattu 5.5.2016.
Rasinen, A. 2000. Developing Technology Education: In Search of Curriculum Elements for Finnish General Education Schools. Jyväskylä: ER-Paino Ky.
Räikkä, J. 1994. Oikeudenmukainen yhteiskunta. Johdatus yhteiskuntafilosofiaan. Helsinki:
Painatuskeskus.
Saaranen-Kauppinen, A & Puusniekka, A. 2006. Menetelmäopetuksen tietovaranto Kval-iMOTV. Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Saatavilla www-muodossa.
http://docplayer.fi/93964-Anita-saaranen-kauppinen-anna-puusniekka- menetelmaopetuksen-tietovaranto-kvalimotv-kvalitatiivisten-menetelmien-verkko-oppikirja.html. Viitattu 6.5.2016.
Seitamaa-Hakkarainen, P. 2000. The weaving-design process as a dual-space search. Depart-ment of Home Economics and Craft Science. Research Report 6.
Seitamaa-Hakkarainen, P. 2009. Pohdintoja käsityön kuvasta. TaiTai taide- ja taitokasvatus.
Saatavilla www- muodossa. <Http://utbildningskommissionerna.fi/down-load/49220_taide_ja_taito.pdf#page=64>. Viitattu 4.5.2016.
Seitamaa-Hakkarainen, P. 2014. Kvalitatiivinen sisällön analyysi. Saatavilla www-muo-dossa.
https://www.academia.edu/589363/Kvalitatiivi-nen_sis%C3%A4ll%C3%B6n_analyysi. Viitattu 12.5.2016.
Suojanen, U. 1993. Käsityökasvatuksen perusteet. Porvoo: WSOY.
Tuomi, J & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi.
Valli, R. 2010. Kyselylomaketutkimus. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1. Metodin valinta ja aineistonkeruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Juva: PS-kustannus, 103–104.