„ Terveyden Ystävä“ Raastuvassa tutkittavana
ROKOTUSPAKKOLAKI MUUALLA JA MEILLÄ. LAUSUNTO JA SIITÄ
S yytekirjelm ässä ei ole viitattu rokotuspakkolakiin, mutta näyttää siltä, että oikeusministerin m ielestä on rokotuspakkolaki ajallem m e aivan välttäm ätön ja noudatettava. Kun minä olen kirjoitelm issani T erveyd en Y stä v ä ssä vastustanut rokotusta monilla eri syillä ja perusteilla, niin on luonnollista, että minun on täytyn yt jo aikoja sitten tarkastaa m yöskin rokotuspakkolain p ä te v y y s ja sopi
vaisuus elämään ja sen suhde muihin lakeihin.
Vaikka jo edellä olen muutamassa kohden viitannut tähänkin asian puoleen, niin on asia vielä aivan erikseen tarkastettava.
Rokotuksen kotim aassa, Englannissa, kokeiltiin rokotuspakolla jo viim e v u o
sisadan puolivälistä alkaen, kiristäen sitä useita kertoja, mutta sittem m in, kun rokotuksen aiheuttamat taudit ja kuolleisuus todettiin, tä y ty i sitä ruveta lie v ittä mään ja antaa lopulta vapaus vanhem m ille rokotuttaa lapsensa tai ei. Täm ä kokeilu oli Englannin kansalle sangen kohtalokas ja raskas, kuten s e on ollut muillekin kansoille.
Rokotuslait yleensä ovat vanhoja ja ovat ajalta, jolloin käsitteet terv e y d en hoidosta ja taudeista sekä tautien leviäm isestä olivat perin alkeellisia. Ei tun
nettu, kuten nyt, tautien sy n ty ä eikä niiden leviäm istä. Ja taikausko oli yleistä.
Lääkäreitä oli vähän ja olivat niiden tiedot ja taidot vieläkin huonommalla kan
nalla kuin nykyään. Sairaita auttelivat niinkin suuressa m aassa kuin Englan
nissa m.m. parturit. Niinpä luuli parturi Jenner keksineensä rokotuksesta hyvän keinon isoarokkoa vastaan. Tämä keksintö sai kannatusta taikauskoisena aika
na, sillä olihan rokottaminen salaperäistä tointa, kuten noitienkin, joita pidettiin tautien synnyttäjinä ja levittäjinä.
Pieni mutta kunnollinen ja rehellinen lääkärijoukko sai taistella kauan Eng
lannissa m ieletöntä rokotuspakkoa vastaan vuosikym m eniä ennen kuin tuli edes siedettävä vapaus.
Suom essa säädettiin rokotusasetus Venäjän vallan aikana 1883 ja pantiin sitä vähitellen käytäntöön seuraavina vuosina. Omituisuutena mainittakoon, että vaikka samoihin aikoihin ja jo ennemminkin oli todettu, että rokotus aiheutti Englannissa m.m. kuppaa ja spitaalia, niin siitä huolimatta säädettiin rokotus- pakkolaki.
Suom en silloinen lääkintöhallitus ei siis ollut aikansa tietotasolla.
R okotusta pantiin käytäntöön kehuen sitä ja luvaten sen pelastavan lapset kaikista n.s. lasten taudeista, joita rokotuksen aikana ilmaantui. Se muka pelasti tuli-, tuhka- ja vesirok osta y.m . taudeista.
Taikauskoinen kansanosa sitä sieti, vaikka olikin vastahakoista antamaan lapsiansa rokottaa. Sillä heti huomattiin rokotuksen huonot seuraukset. Lää
kärien tä y ty i todeta, että rokotuksella, jota toimitettiin rokottaen käsivarresta käsivarteen, levitettiin vaikeita tauteja, kuppaakin.
Keksittiin sitten rokkoaineen valm istus vasikan m ahassa ja ruvettiin v a kuuttamaan, että se muka oli puhdasta ja vaaratonta. Mutta kokemus edelleen totesi, että rokotus tuotti vaan tauteja ja kuolemiakin. Ja vanhem m issa siv is
tysm aissa lääkärit rupesivat edelleen tutkimaan m yöskin vasikkarokkoa, tode
ten sen vieläkin vaarallisem m aksi.
Järjellä päätellen onkin niin, että eläim ellinen rokkoaine on ja tä y ty y olla vieläkin epäilyttäväm pää kuin ihm isestä otettu mätä, koska ihminen vasikka- mädän välityk sellä liitetään eläim een verisiteellä, mikä ajattelevalle on va sten m ielistä.
Rokotuspakkolain aikana, noin 50 vuotena, on kaikin puolin edis
ty tty . Eletäänhän nyt jo kaikin puolin aivan uudessa kehitysajassa.
Henkinen ja taloudellinen sekä kaikenpuolinen kulttuuri on nykyään niin eri
lainen, ettei so v i verratakaan esim . n yk yistä te r v e y s- ja sairashoitoa siihen, mikä oli 50 vuotta sitten. M onet laitkin ovat ajan mukana joko muutettu tai ovat jääneet unhoon. Rokotuspakkolakikin olisi jo aikoja sitten saanut unohtua, sillä siksi sopim aton ja kaikkea valistuneem paa kehitystä loukkaava on sen toi
meenpano. Täm ä laki on verrattavissa esim . lapsen synnyttäneen naisen kirtk- koonottam islakiin, joka oli peruisin vanhoitla ajoilta ja joka sy v ä sti on halvek
sinut sekä luonnonlakeja että Jumalaa ja ihm isyyttä. Maan papisto on sentään ollut ajan kehityksen mukana joustava niin paljon, vaikkakaan lakia ei julkisesti ole kumottu, ettei vaadita jyrkästi enää sen noudattamista.
Olen vakaantunut siitä, että maan rokotuspakkolaki on alunperin ollut kauhistava erehdys, laki, jota kansam m e ei ole koskaan voinut h y v ä k sy ä ja jonka vaikutus kansam m e terveyteen on ollut arvaa
mattoman tuhoisa, niin tuhoisa, että kansam m e saa siitä v erisesti kärsiä sekä nyt että tulevaisuudessakin, sillä sen lain mukaan on kansamme johdettu rappiota kohden.
Tueksi ajatukselleni esitän eri maitten ajattelijain ja oppineitten lausuntoja rokotuspakkolaista yleensä:
Aikoinaan tunnettu suom alainen lääkäri tri E. W . L y b e c k sanoi:
»On suhteita, jotka pakottavat meidän olemaan laille tottelem attom ia. Mikä on laki? Laki on kansan sanoihin puettu oikeuskäsitys. Kun kansan k äsitys siitä, mikä on oikein, k eh ittyy niin pitkälle, ettei laki sitä vastaa, on laki muu
tettava. Jos lain ed elly ty k set huomataan vääriksi, on laki jo silloin m enettänyt oikeutensa*).
Laki rokotuksesta säädettiin sillä ed ellytyk sellä, että rokotus on hyödyllinen ja vaaraton. Kun nyt voim m e toteennäyttää, ettei se ole kumpaakaan, vaan päinvastoin sekä tehoton suojaamaan että hengenvaarallista, niin on se laki, joka rokotukseen pakottaa, väärä, ja kuta pikemmin se saadaan poistetuksi, sen parempi.»
Tunnettu kirjailija Bernard Shaw sanoo: »Pakikorokotus on rikos. S e tulisi olla laillisesti rangaistava teko. Sillä onhan suorastaan raakam aista toim ittaa vasikka sairaaksi ja pistää siitä saatua mätää avuttom an lapsiraukan ruumii
seen.»
Ruotsalainen piirilääkäri Erik T retow kirjoitti Stockholm s D agbladetissa pitemmän kirjoituksen 1929 n:o 11 ja 12, esittäen täyden tunnustuksensa, että hän oli rokotuksen suhteen erehtynyt, kehoittaen lopuksi seuraavaa:
»Julkilausuma Ruotsin äideille.
Jos harrastatte lastenne terveyttä, älkää antako rokottaa heitä, sillä tämä toim itus on joka suhteessa arvoton ja voi epäsuotuisissa oloissa aiheuttaa lapsissanne vaikeita tauteja, jotka v o iv a t tehdä siitä elinikäisen invaliidin taikka riistää siltä nopeasti hengen. N e
kin teistä, jotka ette ole vielä huom anneet aikaisem m ista rokotuk
sista vahingollisia seurauksia lapsissanne, v o itte epäröim ättä ottaa osaa tähän rokotuslakkoon. — Ei kenenkään pidä noudattaa lakeja, jotka sotivat hänen omaatuntoaan vastaan.»
Saksalainen kemisti prof. W ilhelm Spark lausuu: »R okotuspakkokysym yk- sen paras ratkaisu on se, että rokotuspakko poistetaan ja annetaan sop iva kor
vaus asianom aisille lääkäreille. Itse puolestam m e tahdom m e ainoastaan olla
*) S uom en ro k o tu sp ak k o lak i on a lu s ta alk ae n ollut v a p a u tta h a rr a s ta v a n k a n sa n o ik eu staju n taa s y v ä s ti lo u k k aav a . Sen la a tik in a ik o in aan lä ä k in tä h a llitu s V en ä jä n hallituksen k a n n a tta m a n a .
vapaat. Emme tahdo riistää siltä, joka rokotusta suoiakseen tahtoo, hänen v a pauttaan. Ken tahtoo itsensä rokotuttaa, tehköön sen niin usein kuin tahtoo».
Tällaisia lausunnolta rokotuspakkolaista ja rokotuksesta yleensä, voisi mer
kitä sadottain ulkom aisesta lääketieteellisestä kirjallisuudesta. Vaan ehkä nämä
kin jo toteavat pätevästi, miten ankarasti uusi tieteellinen katsantokanta arvos
telee vanhaa ja jo aikansa elänyttä rokotustapaa ja vastustaen lakeja, jotka tätä tukevat.
P y yd än vielä sanoa, ettei m issään m aassa ole vuosikym m eniin pantu oikeuslaitosta ratkaisem aan tällaista vaikeata tieteellistä ja ristiriitaista asiaa kuin on rokotus, vaan on annettu vapaasti eri tietotasolla olevien taistella oikeudesta ja totuudesta sekä kansojen eduista.
Minäkin puolestani, kuten rokotuksenvastustajat muissakin sivistysm aissa, olen arvostellut rokotusta ja sitä kannattavia lakeja, mutta aina siinä m ielessä, että vanhat ja ajallem m e sopim attom at lait kum ottaisiin tai muutettaisiin ajan k ehitystasoa ja uudempaa tietoa vastaaviksi.
Eikä tällainen valistu styö pitäisi olla laitonta meidänkään m aassam m e. Vaan päinvastoin on tämä kansalaisen sekä oikeus että velvollisuus.
ROKOTUSPAKKO.
!. Puolustaa kai karhu pentuansa varmaan,
jos sitä vihollinen ahdistaa, mutta äitejä vaan lö y ty y varsin
harvaan,
jotka lastansa puolustaa uskaltaa.
2. U skotettu, p etetty on äiti parka, että rokkom yrkky lapsen suojaa, tällä tavoin taivutettu äiti arka uskalla ei yhtään lastaan puoltaa.
3. V irkavalta kunhan vaan käskynsä antaa,
rokottajan joka kylään määrää, äidit sinne itse pienokaisens’
kantaa.
R okottajat riem uissansa häärää.
4. On ihmisjärki, rahanhimo saanut aikaan
lain m oisen, kumman ja mahdottoman,
ett’ ihminen ajatteleva ei lainkaan käyttää voi, vaan kaataa
kelvottom an.
5. On nyt sentään valta vatsahansa vielä
kunkin oman tahtons’ m ielens’
mukaan
ainett’ arvokast’, tai arvotonta niellä,
vaan ruumiistaan ei hallita saa kukaan.
6. S e on jo pienenä väkivalloin pakko antaa toisen m yrkyttää, pistellä.
Lapsen vanhemmilta vaaditahan sakko,
ei sanan sanom ist’ oo itsellä.
7. Rokotus puoltajat ei itse uskalla edes m okomaan hommallansa
luottaa,
vaan vaativat kansan kaiken tuskalla
siivottom aan syntihinsä suotta.
Liina Aalto