oli esillä Turun raastuvassa viim e tou- kok. 11 p.
S y y te tty luki seuraavan kirjelmän puolustuksekseen:
TURUN KAUPUNGIN RAASTUVAN
OIKEUDELLE.
Oikeusministerin ja Turun raastuvan
oikeuden yleisen syyttäjän esittäm ät sy y tö k set viim e vuoden syyskuun 8 p:nä p äättyneessä oikeusjutussa olivat niin monet ja osaksi m yös epäselvät, että minun täytyi vastineessani esittää melkein koko rokotuskysym ys eri puo
lilta, joskin hyvin suppeassa m itassa ly hyesti. Niinpä käsittelin rokotusvastus- tuksen laillistakin puolta u seissa kohdis
sa ja erikseen luvussa, jonka otsak e oli:
» R o k o t u s p a k k o l a k i m u u a l l a j a m e i l l ä . L a u s u n t o j a s i i t ä . » Vaikka otankin tämän asian lopussa erikseen esille sy y ttee n aiheuttamalla ta valla, niin on m ielestäni s y y tä kerrata mainitusta luvusta muutamia tärkeimpiä kohtia. Sen alussa kirjoitin:
»Syytekirjelm ässä ei ole viitattu roko- tuspakkolakiin, mutta näyttää siltä, että oikeusministerin m ielestä on rokotus
pakkolaki ajallemme aivan välttäm ätön ja noudatettava. Kun minä olen kirjoi
tuksissani T erveyden Y stävässä v a stu s
tanut rokotusta monilla eri syillä ja p e
rusteilla, niin on luonnollista, että minun on tä y ty n y t jo aikoja sitten tarkastaa m yöskin rokotuspakkolain p ä te v y y s ja sopivaisuus elämään sekä sen suhde muihin lakeihin.»
»Rokotuksen kotim aassa Englannissa kokeiltiin jo viim e vuosisadan puolivälis
tä alkaen rokotuspakolla, kiristäen sitä useita kertoja, mutta sittem m in, kun ro
kotuksen aih^ittam at taudit ja kuolem at todettiin, tä y ty i sitä ruveta lievittäm ään ja antaa lopulta vanhem m ille vapaus ro
kotuttaa lapsensa tai ei. Täm ä kokeilu oli Englannin kansalle sangen kohtalokas ja raskas, kuten s e on ollut muillekin kansoille.»
R okotuslait yleen sä ovat vanhoja ja ovat ajalta, jolloin k äsitteet te rv ey d en hoidosta, tautien leviäm isestä ja taudeis
ta yleen sä olivat perin alkeellisia. Ei tun
nettu, kuten nyt, tautien syn tyjä eikä niiden leviäm istä. Ja taikausko oli y le is
tä. Lääkäreitä oli vähän ja olivat niiden tiedot ja taidot vieläkin huonommalla kannalla kuin nykyään. Sairaita autteli- vat niinkin suuressa m aassa kuin Englan
ti m.m. parturit. Niinpä luuli parturi Jenner keksineensä rokotuksessa hyvän keinon isorokkoa vastaan. Tämä keksin
tö sai kannatusta taikauskoisena aikana, sillä olihan rokotus salaperäistä tointa, kuten noitienkin, joita silloin pidettiin tautien synnyttäjinä ja levittäjinä.»
Suom essa säädettiin rokotusasetus Venäjän vallan aikana v. 1883 ja pantiin sitä vähitellen käytäntöön. Om ituisuute
na m ainittakoon, että vaikka samoihin aikoihin ja jo ennemminkin oli todettu, että rokotus oli aiheuttanut Englannissa m.m. kuppaa ja pitaalia, niin siitä huo
limatta säädettiin rokotuspakko.»
»Rokotusta m eillä pantiin käytäntöön kehuen sitä ja luvaten, että s e pelastaa lapset kaikista ns. lasten taudeista, joita rokotuksen aikana ilmaantui. Sen muka piti pelastaa tuli-, tuhka- ja vesirokosta pimatoin ja kaikkea valistuneem paa k e
hitystä loukkaava on sen toim een
»Tueksi ajatuksilleni esitän eri m ait
ten ajattelijain ja oppineitten muutaman lausunnon:
Suom alainen lääkäri E. W. Lybeck sanoi: »Laki rokotuksesta säädettiin sillä ed ellytyk sellä, että rokotus on h yöd ylli
gaistava teko. Sillä onhan suorastaan raakam aista toim ittaa vasikka sairaaksi ja pistää siitä saatua mätää avuttoman
oi-keuslaltosta ratkaisemaan tällaista val
keata tieteellisesti ristiriitaista asiaa kuin on rokotus, vaan on annettu eri tie
totasoilla olevien taistella oikeudesta ja totuudesta sekä kansojen eduista.
mat lait kumottaisiin tai muutettaisiin ajan kehitystasoa ja uudempaa tietoa vastaaviksi.
Eikä tällainen valistustyö pitäisi olla laitonta meidänkään m aassam m e. Vaan
kastan olenko minä kehoittanut ketään tottelem attom uuteen lakeja ja laillisia sääntöjä vastaan.
Vaikka minä olen jokaisen lausumani ja kirjoittamana väitteen täysin todista
nut lääkärien lausunnoilla, tilastoilla, Suomen lääkintöhallituksenkin tilastoilla, niin silti on väitetty, että minä muka kirjoituksessani »Rikos paljastettuna»
olisi »esittänyt perättömiä tietoja», silti mainitsematta, mitkä m erkitsemäni tie
sittelyssä, niin pyydän lyh yesti minäkin
puolestani tarkastaa siinä lausuttujen
Tri Alho kirjoittaa: »Kirjanen käsitte lee rok otu sk ysym ystä ja nimenomaan rokotuksen vastustajien näkökannalta.
Rokotuksen vastustajia on ollut kait siltä asti kuin rokotus on keksitty ja tulee kait aina olemaan.»
Minä, allekirjoittaja, olen aivan samal la kannalla ja olen tämän ajatuksen sa nonut monasti. Sillä rokotus on todella eläm änkokem uksen ja tavallisen järjen valossa niin tyhm ä ja tuhoisa tapa, että jokainen ajattelemaan herännyt ihminen ei todellakaan voi muuta tehdä kuin v a s tustaa sitä. Ja tosi on, että kyllä roko- tustapaa vastustetaan niin kauan kuin si
tä jossakin m uodossa käytellään.
»Ja kaikissa heidän julkaisuissaan, jat
kaa tri Alho, suom alaisissa, ruotsalaisis
sa, saksalaisissa, joita olen silloin tällöin parinkym menen vuoden ajalla nähnyt, on aina sam at väitteet, sam at 'asiantun
tijalausunnot’, sam at 'oppineet ja lääkä
rit’, joiden nimiäkään ei kukaan enää tunne, mutta joiden lausuntojen ja niiden sisältöjen p ä tev y y d en mukaan voidaan arvella eläneen niiden antajien viim e vuosisadan puolivälissä tai aikaisemm in.
Tämäkään kirjanen ei poikkea edeltäjis
tään, mutta on juuri sellaisenaan surulli
sen hupaisa n äyte siitä, mitä kaikkea vielä meidän aikanamm e voidaan kirjoit
taa, vieläpä muka 'uudempien tutkimus
ten’ tuloksena.»
Rokotusta vastaan kirjoitettiin, niin ovat asiantutkijat sanoneet, toistasataa kirjaa jo Jennerin aikana. Mutta ettei
sitten noin 80 vuoden aikana olisi kukaan tutkijoita, joitten kirjallisia tuotteita olen minäkin k äyttänyt väitteitäni tukemaan.
Jos tri Alho olisi seurannut rokotuksen- vastustajia muuloinkin kuin vaan »silloin tällöin», kuten hän itse tunnustaa, niin sovennenin 2 num. julkaisi rokotusta vastustavan kantansa, vaatien rokotus- pakon poistam ista, tri Sellden, joka m yöskin on julkisesti esiin tyn yt rokotus
ta vastaan. Ja kun vielä mainitsen kirk