SAIRAS JA VÄSYNYT IHMINEN!
JO S te r v e y ttä o le t tu rh a a n e tsin y t m o n ista lä ä k k e istä ja a iv a n to iv o si jo m e n e ttä n y t, niin k o e ta heti lu o n taista h o ito a, jota* ta rjo o P aim io n L uonnonpa- ran to la. Sillä tä ä llä on p a rin v u o sik y m m en en aik a n a p a ra n n e ttu tu h an sien ih
m isten p ään k ip u ja, lihasten, n ivelien ja h erm o jen s ä rk y ä , hu o n o a v a tsa n , v e re n k ie rro n , h e rm o sto n ja ih ontuim intaa, v e re n m y rk y ty k s iä , u n e tto m u u tta , kylm iä ja h ik isiä jalkojä, v atsa n p o h ja k ip u ja ja k u u k au tish äiriö itä, y le is tä v ä s y m y s tä y.m . y.m .
PÄ IV Ä M A K SU JA on en tise stä ä n k in alen n ettu , ollen p a ran to lam m e tä ssä se k ä hoidon jä rje ste ly n , p a ra n to la n t a r k o itu k se n ja hoidon h y v ie n tu lo ste n su h
te e n m aam m e ain u tlaatu in en k a n sa n p a ran to la, uusiaikainen te rv e y so p isto .
H U O N EET JA SAUNA ain a läm pim ät k e sk u släm m ity s ja sähkövalo, k a sv is
ruoka, h a rk ittu , m ie lly ttä v ä ja a u tta v a hoito.
H O ID O T JÄ R JE S T Ä Ä edelleen to i
m itta ja S am p sa L uonnonm aa.
PA IK K O JA ON AINA joku v a p a a n a sillä p a ra n to la a on laaje n n e ttu ja v iik o t
tain m enee to isia pois paran tu n ein a.
T A R P E E L L IS IA T IE T O JA s a a ja p aik k o ja voi tila ta puhelim ella: Paim io 150 tai k rjeellä, o so ite : L uon n o n p aran - tola, P aim io.
SANOMALEHDISTÖ JA R O K O TU SV A STU STU S T u n n ettu a on, kuinka m aam m e sa n o m a
lehdistö, h a rv o ja poikkeuksia m ain itsem atta , on k y k y je n s ä m ukaan p u o lu stan u t ro k o tu sta ja p ilk an n u t ro k o tu k se n v a stu sta jia . K u v aa
v a n a n ä y tte e n ä panem m e viim e k e s ä is is tä leh tiu u tisista v a a n s e u ra a v a n :
L U O N N O N P A R A N T A JA R A A S T U V A S S A O ikeusm inisteriö va a tii S a m p sa Luonnon- m aalle ra n g a istu sta p e rä ttö m ie n tieto jen
le v ittä m ise stä .
O ikeusm inisteriön m ä ä rä y k s e s tä v a a ti kaup u n g in v isk aali eilen ra n g a is tu s ta T urun ra a stu v a n o ik e u d e ssa T u ru ssa p ainetun T e r v ey d en Y stäv ä-n im isen a ik ak a u sleh d en to i
m ittajalle S am p sa L uonnonm aalle, P a im io s
ta, p erättö m ien tieto jen le v ittä m ise stä sekä m aan hallituksen ja v ira n o m a iste n h alv e k sim ise sta R L :n 16. lu v u n 24. p y k ä lä n m u
k a a n sek ä v altio lle ja y h teisk u n n alle v a h in gollisen kiihoituksen e stä m ise k si a n n etu n lain nojalla. O ik eu sm in isteriö n k irje lm ä ss ä huom autetaan, e ttä » T erv e y d e n Y stävän»
viim e vuoden e rin äisissä n u m e ro issa la u s u taan, e ttä » rokotusaineen m u k an a s u o ra s ta a n lev iää tu b erk elitau ti jo k a is e s ta ro k o tu k sesta rupienkin v ä lity k s e llä ja v a ik k a me lu o n n o n p a ra n ta ia t olem m e to d ista n e e t, e ttä täm ä v a lta v a n laaju u d en sa a n u t tu b e rk e li
tau ti on ro k o tu k sen lev ittäm ä, niin e i m aan h allitus ole p annut k o rtta ristiin asian k o r
jaam isek si» sek ä e ttä » F o rs sa ssa on v iim e vuosina k iiv ailtu e rik o ise sti ro k o tu k sen p u o le s ta ; k un on sa a tu sitte n le v iä m ä ä n h uo
m a tta v a m ä ä rä anginaa, h in k u y sk ä ä , tu li
rokkoa, k u rk k u m ä tä ä ja ru u su a, niin p id e
tään tä tä m elko h y v ä n ä tuloksena», E delleen
v ä ite tä ä n , »että ta s a v a lla n a ik a n a on m aas
sam m e v ir k a v a lta se littä n y t m o n ia lak eja joko v ä ä r i n ta i on n iitä k o k o n aan s y r jä y tt ä nyt», » e ttä y k sin p ä la p s ih a lv a u s on to d ettu ro k o tu k se n a ih e u tta m a k si, ja lä ä k ä rik u n ta k a n n a tta a om ien e tu jen sa v u o k si ro k o tu sta ja h eih in lu o te ta a n so k easti» . T ä m ä n k a lta ise t leh d en la u su n n o t k a ts o o o ik eu sm in isteriö rik o llisik si ja on se n v u o k si m ä ä rä n n y t s y y t
te e n n o s te tta v a k si.
V a sta a ja p y y si ju tu n ly k k ä ä m is tä s y y s kuuhun, jo tta h ä n e llä olisi tilaisuus a n ta a kirjallin en v a s ta u s se lv ity k sin e e n . R a a s tu v a n o ik e u s ei k u ite n k a a n m y ö n tä n y t ly k k ä y s tä kuin 2 v iik k o a 30 tulee v a s ta a ja n silloin olla saa p u v illa v an g itse m ise n uhalla m ieskohtaisesti.»
T äm än lain en uutinen tu o tti paljon su ru a ja m ielip ah aa a s ia a tu n te v ie n p iire issä ja m o n issa k o d eissa. — J a kun sitte n ei ju tu s
ta k e h itty n y tk ä ä n o ik ein k iin to isaa, niin e rä s k in to im itta ja m ieltään o so itta a k se e n m e rk itsi »toim ittaja» sa n a n la in a u sm e rk e il
lä. M istä s y y s tä ja m itä ta rk o itta e n , sitä on v a ik e a ta rk a lle e n san o a. E h k ä tah to i m e r k itä tä te n , e tte n m inä se lla is ta am m attin i- m e ä s a isi k ä y ttä ä , tai e ro tta a k s e e n m u k a o i
k e a t to im itta ja t e r i joukkoon.
T äm än jo h d o sta tuli m ieleeni, e ttä m inä olen to im ittan u t jO' noin n elise n k y m m e n tä v u o tta k a n sa n p a ra s ta h a r r a s ta v ia a ik a k a u s
lehtiä, m u tta en k o sk a a n to im itta n u t enkä a li s t a n u tk a a n lehtiä, jo itte n ta rk o tu s o n to
tuu d en salaam in en , k a n s a n silm ien ja ta ju n nan p im ittäm in en .
S . L .
PERÄSEINÄJOELLA ANKARAA ROKOTUKSEN VASTUSTUSTA S an o m aleh d issä o n k e rro ttu , e ttä
P e rä se in ä jo e lla p iirilä ä k ä ri ja k a n sa k o u lu n ta rk a s ta ja v a a tiv a t sy y slu k u k a u d e n lopulla, e ttä ro k o tta m a tto m a t lap set, jo ita oli k o u lu issa v a rs in ru n sa a sti, e r o t
tam isen uhalla oli ro k o te tta v a ennen k e v ä tlu k u k a u d e n a v a u sta .
Kuin p itä jä ssä o n paljon lasten van - hen m p ia ja holhoojia, jo tk a pitk ällisen k o k em u k sen p e ru ste e lla v a s tu s ta v a t ro k o tu sta e iv ä tk ä voi p a k o tu k se sta h u o lim a tta ro k o tu tta a lap sian sa, niin p id e t
tiin loppiaisen tien o issa, t.k. 5, 6 ja 7 p ä i
vinä, ro k o tu sta v a s tu s ta v ie n v a n h em pien kokouksia, jo issa oli k a n s a a v a r sin ru n sa a sti h u o n o sta k e listä huoli
m atta. K okouksia p id ettiin eri ku lm a
kunnilla. E sim erk ik si k e lp a a v a a oli, e ttä se u ra h u o n e e t an n ettiin v alo in een ja läm p ö in een ilm aisek si m ain ittu ja k o k o u k sia v a rte n .
P u h u ja n a oli tä m ä n lehden to im itta ja p itäen jo k a ise ssa k o k o u k se ssa k a k si e s i
telm ää, to ise ssa selo sti ro k o tu s v a a ro ja ja to is e s s a lu o n ta ista s a ira s - ja te r v e y s - hoitoa.
In n o stu s ja ta rk k a a v a is u u s oli aivan h a rv in a ista , sillä asia, la s te n ro k o tu
s-KANSAMME TERVEYS JA ONNI on T erveyden Y stävien ja tämän leh
den päämäärä. Kaikkien parasta me harrastam m e ilman eroitusta, köyhän ja rikkaan, oppineen ja oppimattoman. Sen vuoksi toivom m e kaikkien suosiota, jo
kaisen m yötäm ielisyyttä. Ken voi, aut'
p ak o sta, oli todella k aik k ien a j a t e l e v ien ih m isten sydäm ellä.
E sitelm ien jälk een a sia sta k esk u ste l
tiin ja h y v ä k s y ttiin s e u ra a v a julkilau
sum a.
»Koska meillä lasten vanhemmilla ja huoltajilla on s e kokem us, että ne lap
set, jotka on rokotettu, ovat suurelta osalta m enettäneet terveyten sä ja tul
leet sairaiksi, kokous h y v ä k sy y seuraa- van julkilausuman:
Vuoden 1883 rokotusasetus on ku
m ottava ja pakollinen rokotus poistet
tava sekä tehtävä rokotus vapaaehtoi
seksi. Kaikille rokottam attom ille on suotava yhtäläiset oikeudet kuin roko
tetuillekin, niin valtiollisesti kuin yh teis
kunnallisestikin.»
K okouksissa valittiin toim ikunta, jon
ka te h tä v ä n ä on s a a tta a edelläm ainitut k o k o u sten p ä ä tö k se t ju lkisuuteen ja v ied ä asiaa eteenpäin. T äh än toim ikun
ta a n valittiin m aanvilj. L ahja R auhala, M atti R inta-M antila, Juha Niemi, H e r
m an Salokorpi, L a u ri K anto, Aleksi S a
lonen, A leksi Riihim äki ja M atti Mäki- Kihniä.
takoon m eitä tässä ty ö ssä ! Kerätkää tilauksia! M yykää irtovihkoja! Raha
lahjatkin olisivat tervetulleita.
Muistakaa T erveyd en Y stäviä lahjoi
tuksilla ja testam enteilla!
MYYKÄÄ TERV EY D EN YSTÄVÄN IRTOVIHKOJA!
MIKSI HÄN OLI SOKEA?
TAVALLINEN KERTOMUS
»Lapsi oli liian heikko.»
Olin L :n p itä jä s s ä h a u ta ja is iss a . Asuin p e rh e e s sä , jo n k a a in o a ty ttö oli s a m a n a p ä iv ä n ä tuotu H e lsin g istä 'kotiin p a ra n tu m a tto m a n a . O li ollut siellä n eljä k u u k a u tta s a ira a la s s a .
T y ttö oli laih a, v e re tö n ja k a ik in puolin ku ih tu n u t. P u o le n to is ta v a n h a h ä n oli, m u tta n ä y tti noin p u o liv u o tia a lta . S u rk a s tu n een a kuin k u iv u v a k u k k a h ä n m ak asi v u o te e s sa a n . S ilm ä t um m essa, ta ju tto m a n a .
Ei ta u d in s y y tä H e lsin g iss ä k ä ä n o ltu sa a tu selville, e ik ä s itä k u k a a n y m m ä r tä n y t. E iv ä t v a n h e m m a tk a a n a a v is ta n e e t ta u din s y y tä .
H ä n oli v a a n sa ira s , k u o le m a a n a sti s a i
ras. O d o tettiin kuolem aa.
L ap sen ä iti k e rto i sitten , e ttä ty ttö oli o llu t te rv e j a v irk e ä vuoden v a n h a a n . O p etteli jo k ä v e le m ä ä n ja puhum aan. M u tta
ro k o tu k sen jä lk e e n ru p esi k itu m a a n , eikä
•lapsi siitä alk ae n te r v e ttä p ä iv ä ä näh n y t.
L ä ä k ä ri y ritti lä ä k k e illä p a ra n ta a , m u tta tu rh a a n . N euvoi lop u k si v iem ään H elsin
kiin sa ira a la a n , jo s ta oli p a ra n tu m a tto m a n a ta k a isin lä h e te tty .
P a ljo n o li sa ira s la p s i tu o tta n u t surua, ty ö tä ja ra h a llisia k in kuluja.
K un s a ira s ra u k k a sitten m u u tam an p ä i
v ä n k u lu ttu a kuoli, oli lä ä k ä ri lo h d u ttan u t su re v a a ä itiä sa n o m a lla : »Lapsi oli liian heikko, ei s itä olisi p itä n y t rokottaa.»
Ä iti ei o sa n n u t m itä ä n a ja te lla : L aki m ä ä r ä s i ro k o tta m a a n , k ätilö k in oli keh o itta- nut. J a kun m uutkin äid it ro k o tu ttiv a t la p sen sa, niin hänkin.
S e u ra u s : T y ö tä , su ru a, tu sk aa, ik ä v ä ä ja ra h a llisia k u lu ja.
M uisto v :lta 1907. — S. L.
SANOMALEHDISTÖN SUH TA U
TUMINEN ROKOTUSPAKKOON K uluneen joulun tien o issa on m aam m e sa n o m iste n suhde io k o tu sp a k k o o n tullut selville. 'Helsingin leh d istä ei ai
n o a k a a n tah d o ilm aista to tu u tta roko
tu k se sta . R o k o tu k sen p u o le sta s a a n iissä k irjo itta a v a p a a s ti m itä v ain ta h too, m u tta ro k o tu sta v a s ta a n o v a t leh
tie n p a ls ta t tu k o ssa.
S. P ien v iljelijä o n tä h ä n a s ti ollut ai
n o a san o m aleh ti, joka on a n ta n u t sijaa k a n sa n äänelle ro k o tu sta v a s ta a n ja on o m a sta k in a lo tte e s ta a n s e u ra n n u t t a r peen m u k aan asian k e h ity s tä . T ä m ä n
vu o d en alu ssa ilm esty m ään ru v en n u t
»K arjalan S anom at» o v a t tä s s ä m yös k a n sa n puolella. M yöskin vaasalain en
»Ilkka» o n sisä ltä n y t asiallisiakin k irjoi
tu k sia P e rä se in ä jo e n asiasta.
M ainittakoon e rik se e n , e ttä a ik ak au s
lehti »K ultainen Aika» on aina rehelli
sesti ja su o rin sanoin sek ä p eru steelli
sesti ro k o tu sta v a stu sta n u t.
T E R V E Y D E N Y S T Ä V I E N V UO SIKOK OU S, V UO SIJU H LA ja T E R V E Y S V I I K K O
on ensi h ein äk u u n 14— 20 päivinä.
HOIDA JALKOJASI J a la t s a a v a t jo k a p äiv ä k a n ta a r a s k a s ta
ru u m ista ja lisäksi a v u s ta a u se issa tö issä ru u m ista e ri ase n n o issa .
J a la t o v a t niin tä rk e ä t, e tte i sitä h u o m a- tak aa n ennenkuin ne tu le v a t kipeiksi tai m uutoin ru p e e v a t lak k o ilem aan .
Ja lk o ja olisikin h o id e tta v a ja h y v is sä a joissa. A ivan v a iv a to n ta on k esäisin a v o jaloin k ä y n ti ja olo m ah d o llisim m an paljon.
J a la t s a a v a t v a p a a s ti v a lo a ja ilm aa sek ä tä r k e ä tä m aa sä h k ö ä . Koko te r v e y s h y ö ty y av o jalo in k ä y n n is tä ja ja la t to im iv a t koko s y y s . ja ta lv ik a u d e n parem m in kuin ne ja lat, jo tk a o v a t aina olleet jalk in eissa h au tum assa.
U seim m at e iv ä t hoida ja lk o ja a n juuri o l
lenkaan, ei kesällä eikä talv ella, v a a n k ä y - tellään niitä niin k a u v a n ja ra s ite ta a n n iitä niin paljon kuin k e ritä ä n , k u n n es ja la t s a i
ra s tu v a t.
V aan onko jalkoja ho id ettu ta i ei, niin v ii
sa a s ti tek ee jokainen, jo k a ru.pee ja lk o ja n sa ajo issa hoitam aan.
M iten?
Jalk o ja on su o je lta v a . Sen jokainen k ä sittä ä . J a m aam m e ilm astokin sen v aatii.
Ja lk o ja o n su o jeltav a k y lm ä ltä , k o ste u d e lta ja loukkauksilta. S iksipä ta r v ita a n ulko
tö issä m ahdollisim m an tu k e v a t ja v e d e n p i
t ä v ä t jalk in eet. M iehet p itä v ä t ta v a llise sti n a h k a sa a p p a ita . N äm ä o v a t k y liä h y v ät, m u tta se v a a r a on n ä istä , e tä ja la t n iissä h a u tu v a t ja h io s ta v a t, joten v e re n k ie rto h ä iriin ty y . K um m ijalkineita m yös p idetään, m u tta kokem us on to d en n u t, e ttä ne o v a t liian tiiviit, joten ja la t h io s ta v a t ja v e r e n k ierto pilaantuu m yöskin näissä. V arap o h
-ja t, sa n o m a le h tip a p e ri ta i m uu k e lp a a siksi v a rs in h y v in , o v a t ta rp e e n s a a p p a issa ja k aik issa k in ja lk in eissa.
K otioloissa sopii p itä ä o h u em p iak in ja lk i
neita, k en k iä, k a n g a sto ssu ja , h u o v ik k a ita ta i m uita. P aik o in k ä y te tä ä n p u u a n tu ro ita , jo tk a su o je le v a t ja lk aa h y v in .
V aan k ä y te ttä k ö ö n m illaisia jalk in eita ta han sa, .aina olisi ja lk o ja m y ö s h o id e tta v a jollakin ta v a lla .
E sitä n m u u tam ia hoitoja.
Jalk o jen pesu iltasin o n ta rp e e n . Siihen sopii ta v allin en h uoneläm m in vesi, ei siis läm m in. J a lk o ja voi v alella m u u ta m ia mi
n u u tte ja . S itte n n e voi k u iv a ta ja h ie ro s
kella k ä sin läm pim äksi. V ielä parem p i on m ä r ä t ja la t h ie ro sk e lla k ä sin k u iv a k si ja läm p im äk si. T äm ä sopii illalla ennen levolle
m enoa. .
J o s ja la t o v a t k y lm ä t, niin sopii ensin v i
ru te lla n iitä h y v in läm p im ässä, no in 40 ast.
v e d e ss ä , jo n k u n aik aa , k u n n es tu le v a t läm p i
m iksi. J a sitte n lopuksi ta a s huoneläm pi- m ällä v ed ellä, k u ten edellä san o ttiin .
N äm ä ja lk o jen p e su t a u tta v a t jalk o ja y h ä läm pim im m iksi ja terv e e m m ik si.
Jo s ei olisi tila isu u tta pesuun, niin p aljas h ie ro m in e n k in te k e e h y v ä ä . H u o m a tta v a v a a n on, e ttä ain a tulee h ie ro a jalk o ja y lö s
päin v a rp a is ta alkaen.
On ed u llista o lla ta lv e lla k in av o jalo in h u o n eessa, milloin on so p iv a a a it a a . J a h u o m a tta v a on, e tte i k o sk a a n s a a p itää y ö llä su k k ia ja la s s a a n , v a ik k a ja la t olisiv at kuinka k y lm ä t, sillä tä te n v a a n e d is te tä ä n jalk o jen k y lm y y ttä . Ja k y lm ä t ja la t o v a t koko te rv e y d e lle v a a ra k s i. S. L.
LAPSIHALVAUSTA
on ollut lä ä k in tö n e u v o s L. P o rth a n in a n ta m a n tied o n m u ka a n viim e vuo n n a koko m a a ssa y h te e n s ä 439
Lääkintöneuvos L. Porthan on anta
nut U .S :lle tästä taudista m.m. seuraa- via tietoja ja lausuntoja, joista tähän m erkitsem m e vaan tärkeim m ät ja huo
m attavim m at kohdat:
»Lapsihalvaus ei tosiaankaan ole k o s
kaan aikaisem m in raivonnut niin laa
jalla alalla ja niin runsaasti kuin viim e vuonna.» — Koko m aassa oli viim e vuonna lapsihalvauksia yh teen sä 391.
Enin on ollut Uudenmaan läänissä eli 154, Turun läänissä 68, Häm een läänissä 25, Viipurin läänissä 37, Mikkelin lää
nissä 53, Kuopion läänissä 30, Vaasan läänissä 42, Oulun läänissä 24, A hvenan
maan läänissä 6.
»Tautia oli heinäkuun loppuun m en
n essä vain 77, nekin hajallaan siellä täällä, vain 1— 2 kussakin paikassa.»
»Pahimmin liikkui tauti elo-, s y y s - ja lokakuulla. Sen jälkeen on sitä ilm aan
tunut vain joitakin harvoja kertoja siellä täällä.»
»Miten tauti pääsi näin suureen vauh- tin, siitä ei toistaiseksi ole tietoa, yhtä vähän kuin siitäkään, m istä se on alka
nut ja miten levinnyt, vaikka tutkimuk
sia tämän ihmiskunnan vitsauksen v a s
tustam iseksi väsym ättä jatketaankin kaikkialla. V. 1934 oli meillä taudin lu
kumäärään nähden tähänastinen huippu
vuosi.»
»Vaikkei taudin leven em istavasta siis olekaan vielä p äästy selville, niin n ä y t
tää kuitenkin siltä, että seurustelulla ja
ihm isten keskinäisellä kanssakäym isellä on siinä m erkityksensä.»
»Koko m aassa kuoli sairastuneista vain 42. Kuitenkin on sen seurauksesta halpautum isten y.m .s. takia suuri jouk
ko ihmisiä joutunut kärsimään. Moni on jäänyt loppuiäkseen vaivaiseksi, mutta on sellaisiakin onnellisia tapauk
sia, jolloin halpautuminen on parantu
nut täydellisesti.»
Tämän kamalan taudin syistä ja le v e nem isestä on ollut lehdessäm m e jo en
nen laajemmin juuri viim e num erossa kirjoituksia, joten m erkitsem m e edelli
sen sellaisenaan lukijaimme tietoon ja aikam m e tautiopin historiaan kuvaa
vana lisänä.
SUOSITTAKAA SAIRAILLE JA VÄSYNEILLE
Paim ion Luonnonparantolaa, joka on ai
na avoinna. Päiväm aksutkin ovat en
tisestäänkin halvem m at, joten vähäva- raisimmatkin voin evat tulla tänne.
Värillinen lehti tässä vihossa selostaa päiväm aksuja ja on siinä muitakin tar
peellisia tietoja.
H U O M IO ! H U O M IO !
M u u an h a r r a s lehtem m e y s tä v ä e sittä ä , e ttä jo k aiset! tilaajan- tulisi h an k k ia vielä y k si tila a ja lehdelle,mrne tä k s i vuodeksi.
H än -on v a rm a siitä, e ttä jokainen, jolle asia e s ite tä ä n , v a rm a s ti lehden tilaa. O nhan tila u sm a k su k in perin h alp a.