k a n s a - [y.m . kouluihin p ä ä s y n e h to n a
R o k o tu k se sta tam m ik. 15 p :n ä 1884 a n n etu n o h je sä ä n n ö n 6 §:n m u k aan on tä hän a sti o llu t k ie lle tty ä o tta a o p p ilaak si v altion y llä p itä m ä ä n tai a v u sta m a a n kouluun, siis m y ö s k an sakouluun, ro k o t
ta m a to n ta la sta . Kun tä m ä m ä ä r ä y s on ris tiriid a s s a m y ö h em m in a n n etu n oppi
velvollisuuslain m ä ä rä y s te n k a n ssa ja a i
h e u tta n u t k aik en laisia re tte lö ltä , on ta sa v a lla n p re sid e n tin 1. 6. a n ta m a lla a s e tu k se lla p o iste ttu m a in itu sta o h je s ä ä n nön p y k ä lä s tä p u h een alaisen k iellon si
s ä ltä n y t kohta.
T ä m ä p re sid e n tin p ä ä tö s o n le v ittä n y t r a ja to n ta iloa k a ik issa k a n s a n k e rro k s is sa, sillä ro k o tu k seen p a k o tu s ja O ppivel
vollisuuslain tah allin en ja julkinen rik k o m inen on viim e vuosina ollut ra s k a a n a p a in a ja ise n a m iltei jo k a ise ssa k o d issa.
J a v an h an ro k o tu slain sovittam inen m ei
d än a ja n k e h ity k se e n ja uudem piin la
keihin o n rik k o n u t m iltei k a ik k ia valis- tu n eem alla k a n n a lla o lev ia lakeja.
Itse ro k o tu k sen p eriaatteellin en puoli jä ä k y llä vielä ra tk a ise m a tta . Pieniä lap sia v o iv at v an h em m at o m an tu n to n sa v a a tim u k se sta ja p arem m an tietonsa m u k aan v ielä suojella. M utta n u o ret so
tila a t o v a t ed elleen so tilask u rin alaisina p akollisen ro k o tu k sen ja m uittenkin tau tien istu tu k se n v a a ra s s a . T oivom m e h a r
ta a sti, e ttä p re sid en tti, joka on m aan so
tavoim ien korkein p äällik k ö , o tta a tä m änkin asian puolen h a rk ita k se e n ja k ä y ttä ä v a lta a n sa so tilaitten te rv e y d e n su o jelijan ak in ry h ty m ä llä toim een, e ttä ro k o tu s ko k o n aan so ta v ä e ssä p o istetaan tai ain ak in te h d ä ä n v apaaksi.
S A K K O A R O K O T U K S E N V A S T U S T A M IS E S T A sai tä m ä n leh d en to im itta ja T u ru n ra stu v an o ik eu d en p ä ä tö k se llä viim e toukok. 11 p :n ä 300:— m a rk k a a . S ak k o tuli siitä, e ttä selite ttiin s y y te ty n k eh o ittan een to tte le m a tto m u u te e n roko- tu s a s e tu s ta v a sta a n .
M iten s y y te tty itse ä n sä puolusti, se selv en ee eri k irjo itu k se sta , jo k a o n tä s s ä le h d e ssä .
T E R V E Y D E N Y S T Ä V IE N v u o sik o k o u s ja vuosijuhla on su n n u n tain a t.k.
14 p. se k ä sen jä lk e e n te rv e y sv iik k o . K a tso k aa T. Y :n viim e n u m ero n viim ei
sellä sivulla o le v a a ilm oitusta.
T U LIRO KK O A V A A S A S S A dii viime ke
väänäkin v ielä runsaasti. Toukdk. tapulia tä y ty i kaikki kansakoulutkin sulkea ennen ai
kaansa. »Tulirokkoa sairastavat lap set ovat kaikki kouluiässä olevia tai sitä nuorempia», sanoo Ilkka, josta olem me ottaneet mainitut tiedot.
S am a ssa leh d essä oli aikaisemm in tieto, e ttä 110 vaasalaista lasten, vanhem paa oli haastettu sy y tteeseen rokotuksen vastusta
m isesta eli siitä , etteiv ä t olleet antaneet lap
siansa rokotuttaa.
A jattelevat vanhemm at ovat vastahakoisia rokotuttamaan lapsiansa siitä sy y stä , että kodeissa, m issä jokukin lapsi on rokotettu, on huom attu rokotuksen jälkitauteina tuli- ja tuhkarokkoa, kurkkumätää ja m onia multa
kin tauteja.
Itsekasvatus
M eidän a ik a n a m m e opitaan paljon.
Jokaisen lapsen p itää k ä y d ä koulua, lu kea m ä ä r ä ty t k irja t ja op etella vähän k ä y tä n n ö llistä kin taitoa. K irjoja luetaan.
S a m o in sanom alehtiä.
V a ra kka a m m a t ja ne, joilla jo ta in k e i
noa on rahansaantiin, k ä y v ä t oppi-, a m m a tti- tai m u u ta koulua. Ja tu h a n n et nuoret m ieh et ja n a iset o p isk e le v a t y l i opistoissa vuosittain.
M utta k a ikesta tä stä to u h u sta h uoli
m atta elä m ä toteaa, e ttä jä rk e ä , tuota k a llista jum alaista lahjaa, k ä y te tä ä n harvinaisen vähän. T ai jo s sitä ollaan k ä y ttä v in ä ä n , niin on se silloinkin vaan jotain jo u kko -, puolue-, kirja- tai sano- m a leh tijä rkeä tai kouluissa o petettua.
Kun ajatellaan, niin sanotaan s e ja s e opettaja, p ro fesso ri, to h to ri tai m m s a noi niin, se h u o m a u ttu nainen tai m ies sanoi niin ja se leh ti e sitti niin ja niin.
K yllähän asia niin onkin.
Ollanpa v ielä niin va rm o ja ja jy r k k iä kin m onien asiain puolesta, e ttä v a ikka u u d em m a t tu tk im u k s e t o v a t se littä n e e t jo n kin asian vä ä rä ksi, niin ei tahdota- kaan ottaa selko a u u sista to tu u ksista .
M e elä m m e edelleen jo u k k o a ja tu k se n ajassa. Ja sitä tu k e e ja k e h ittä ä n y k y i nen ko uluopetus voim allisesti. S illä s u u rin m äärä o p p ikirjo ista on vanhoillisia jo ko tieten tahi tahallaan ja sa m o in to i
m ii suurin jo u k k o o p etta jista saam ansa o p etu ksen perusteella, seu ra a m a tta k e h i
ty stä . Uusia o p etta ja -a in eksia tosin tu lee vuosittain lisää, m u tta itse koululai
to s on niin m u rh a a va n ra sk a s ja vanhoil
linen ko n eisto , e ttä se pian m asentaa n u o ret v o im a t jo u ko n m u ka iseksi.
Ja h u o m a tta v issa on, e ttä m itä e n e m m ä n aikaa jo k u on koulun v a ik u tu k se n alainen, sitä v a ik e a m p i hänen on y m m ä rtä ä uusia a a tteita ja uusia k ä y tä n nöllisiä tai aatteellisia eläm än puolia.
V a ikea lienee n y k y a ja n ih m isen u sko a esim . sitä , e ttä va ltio k irk o n papisto v ie lä noin 40— 50 v u o tta sitte n v a stu sti e h d o to n ta ra ittiu tta , selittä e n se n jum alan- lahjan h y lk ä ä m is e k s i, farisea la isu u d eksi ja la h ko la isu u d eksi, jo ta oikean k r is tity n tuli karttaa. A lko h o lista k ä r s in y t ka n sa asian y m m ä r s i, m u tta ei o p p in u t p a p is
to eikä m u u tka a n oppineet. Ja m issä on n y k y ä ä n p ä te v im m ä t rauhanaatteen v a s tu s ta ja t? E ik ö juuri op p in eitten p ii
rissä. Ja luonnonparannusta v a stu sta v a t etu p ä ä ssä oppineet. K ansa k ä sittä ä a n k a ra sta k o k e m u k s e s ta ja a ja tu k se n p e ru steella , e ttä esim . se e ru m it, ro ko tu s y .m . o v a t tu rm io k si, m u tta op p in eitten on sitä v a ikea y m m ä rtä ä .
E m m e m a in itse u seam paa e sim e rk k iä to d ista a k se m m e , ku in ka n y k y a ik a in e n oppineisuus k a sv a tta a ih m ise t y k s ip u o li
s ik si tai suorastaan p im ittä ä heitä. O ppi tu u d itta a h a rra sta ja n sa siihen uskoon, e ttä h e tie tä v ä t a sia t oikein ja p a re m m in ku in ku ka a n m uu.
M u tta onhan m eillä ollut aina ja v a r
sin kin n y k y ä ä n oppineita ih m isiä , p a p p eja , o p etta jia , kirja ilijo ita , m a istereita , to h to reita y .m ., jo tk a o v a t h a rra sta n eet
tä rk e itä u u d istu sa a tteita . N iinpä r a it
tiu sliikkeen a lku a iko in a kin oli m u u ta m ia pappeja, jo tk a u sk a lsiv a t ka n n a tta a r a it
tiutta. Ja rauha n a a tteen etu riv e issä m e il
läkin on n y k y ä ä n oppineita ihm isiä.
M u tta ei tä m ä ole o p isto jen ansioita.
S e on itse k a sv a tu k se n tulos. S illä m e il
läkin on k a ikkin a aikoina ollut ihm isiä, jo tk a o v a t va p a a sti to tu u tta e tsin e e t ja k a sv a tta n e e t itsen sä , va listu en vähitellen eri aloilla ja h en g en p a k o tu k se sta r y h t y n e e t kansaansa o p a sta m a a n parem paan eläm ään.
E ikä ole m u u ta keinoa p ä ä stä va lis
tu k se e n kuin itse k a sv a tu s. On ku iten kin tähän h e ti lisä ttä v ä : itse k a sv a tu s m a h d o llisim m a n varm oilla p eru steilla ja k o rkea n p ääm äärän ohjaam ana.
N ekin tä rk e ä t u u d istu k se t, joita m e h a rra sta m m e, t ä y t y y p eru sta a aivan k o konaan its e k a s v a tu k s e n varaan. S e on vaikea ja aikaa va a tiva tie, m u u ta keinoa ei ku iten ka a n ole.
M e ta rjo o m m e a p u a m m e itse k a sv a tta - jille. M e e sitte le m m e erilaisia asioita, u u tta ja vanhaa ja v e rta ile m m e niitä.
K ukin saa k ä y ttä ä jä rkeä n sä , valiten m ielestä ä n oikean niiden p erusteitten m u ka a n , m itä e s ite tty on. Itsenäinen a ja ttelu jo h ta a vähitellen totuuteen ja jä rjen itsen ä iseen k ä y ttä m ise e n .
L uontainen sa ira s- ja te rv eysh o ito o v a t m ie le stä m m e a lk e e k sik in tärkeitä, k o sk a ne ku m p ikin läheisesti k o sk e v a t m eitä. R uum iin eläm ä suorastaan p a ko tta a m eidän k e h itty m ä ä n ja v a lits e m aan p a re m m a t parannus- ja hoitotavat kuin m itä on kä y tä n n ö ssä . Ja ellem m e tahdo u u tta ja parem paa oppia, niin sai
raudet, k ö y h y y s ja v ih e liä isy y s sekä varhainen ku o lem a o v a t tie tä m ä ttö m y y d en seurauksena.
Ja niin on, e ttä kun ihm inen ensin y h tä asiaa a ja tte le e ja y m m ä rtä ä , kuten luontaista sairas- ja te rv e y sh o ito a ja nii
hin kuu lu via asioita, niin oppii hän a ja tu k se n tä r k e y d e n m uillakin aloilla. Hän on h e r ä n n y t a ja ttelem a a n itsenäisesti.
T ällainen ih m in en k e h itty y yh ä . E läm än m a tka lla hän m en ee valosta valoon, n ä h den ja y m m ä rtä e n y h ä se lkeä m m in eri
laisia asioita. S. L.
O L E N V E G E T A R IA N I:
1) k o sk a uskon, e ttä jo k aisen ihm isen velvollisuus ja etu o ik eu s on p y rk iä s a a v u tta m a a n k o rk e in ta k e h ity stä , m ikä sen on m ah d o llisu u s s a a v u tta a m ä ä r ä ty is s ä o lo su h te issa ;
2) k o sk a k a s v iru o k a s is ä ltä ä kaik k i ne aineet, jo ita ruum is ta rv itsee' ja lisäksi p u h ta a m m a ssa ja p a re m m a ssa m uo
d o ssa kuin lih aru o k a;
3) k o sk a k a sv isru o k a on helpom m in
su lav aa kuin elä in k u n n a sta sa atu ra
vinto;
4) k o sk a v e g e ta rin e n e lin tap a an taa e n em m än elinvoim aa, p a re m m a n te r
v ey d en ja su u rim m an ty ö k y v y n ; 5) k o sk a liha ei o le a in o astaan luon
n o tonta, v aan m y ö sk in m y rk y llistä r a v intoa;
6) k o sk a k ä y y h ä vaikeam m aksi s a a da te rv e ttä lihaa ja sa ira a n elu k an liha v ä littä ä ta rtu n ta a ,
T :ri C arl O ttosen.