• Ei tuloksia

Rokotuspakko kumottu

k a n s a - [y.m . kouluihin p ä ä s y n e h to n a

R o k o tu k se sta tam m ik. 15 p :n ä 1884 a n ­ n etu n o h je sä ä n n ö n 6 §:n m u k aan on tä ­ hän a sti o llu t k ie lle tty ä o tta a o p p ilaak si v altion y llä p itä m ä ä n tai a v u sta m a a n kouluun, siis m y ö s k an sakouluun, ro k o t­

ta m a to n ta la sta . Kun tä m ä m ä ä r ä y s on ris tiriid a s s a m y ö h em m in a n n etu n oppi­

velvollisuuslain m ä ä rä y s te n k a n ssa ja a i­

h e u tta n u t k aik en laisia re tte lö ltä , on ta ­ sa v a lla n p re sid e n tin 1. 6. a n ta m a lla a s e ­ tu k se lla p o iste ttu m a in itu sta o h je s ä ä n ­ nön p y k ä lä s tä p u h een alaisen k iellon si­

s ä ltä n y t kohta.

T ä m ä p re sid e n tin p ä ä tö s o n le v ittä n y t r a ja to n ta iloa k a ik issa k a n s a n k e rro k s is ­ sa, sillä ro k o tu k seen p a k o tu s ja O ppivel­

vollisuuslain tah allin en ja julkinen rik k o ­ m inen on viim e vuosina ollut ra s k a a n a p a in a ja ise n a m iltei jo k a ise ssa k o d issa.

J a v an h an ro k o tu slain sovittam inen m ei­

d än a ja n k e h ity k se e n ja uudem piin la­

keihin o n rik k o n u t m iltei k a ik k ia valis- tu n eem alla k a n n a lla o lev ia lakeja.

Itse ro k o tu k sen p eriaatteellin en puoli jä ä k y llä vielä ra tk a ise m a tta . Pieniä lap sia v o iv at v an h em m at o m an tu n to n sa v a a tim u k se sta ja p arem m an tietonsa m u k aan v ielä suojella. M utta n u o ret so­

tila a t o v a t ed elleen so tilask u rin alaisina p akollisen ro k o tu k sen ja m uittenkin tau ­ tien istu tu k se n v a a ra s s a . T oivom m e h a r­

ta a sti, e ttä p re sid en tti, joka on m aan so­

tavoim ien korkein p äällik k ö , o tta a tä ­ m änkin asian puolen h a rk ita k se e n ja k ä y ttä ä v a lta a n sa so tilaitten te rv e y d e n su o jelijan ak in ry h ty m ä llä toim een, e ttä ro k o tu s ko k o n aan so ta v ä e ssä p o istetaan tai ain ak in te h d ä ä n v apaaksi.

S A K K O A R O K O T U K S E N V A S T U S ­ T A M IS E S T A sai tä m ä n leh d en to im itta ­ ja T u ru n ra stu v an o ik eu d en p ä ä tö k se llä viim e toukok. 11 p :n ä 300:— m a rk k a a . S ak k o tuli siitä, e ttä selite ttiin s y y te ty n k eh o ittan een to tte le m a tto m u u te e n roko- tu s a s e tu s ta v a sta a n .

M iten s y y te tty itse ä n sä puolusti, se selv en ee eri k irjo itu k se sta , jo k a o n tä s s ä le h d e ssä .

T E R V E Y D E N Y S T Ä V IE N v u o sik o ­ k o u s ja vuosijuhla on su n n u n tain a t.k.

14 p. se k ä sen jä lk e e n te rv e y sv iik k o . K a tso k aa T. Y :n viim e n u m ero n viim ei­

sellä sivulla o le v a a ilm oitusta.

T U LIRO KK O A V A A S A S S A dii viime ke­

väänäkin v ielä runsaasti. Toukdk. tapulia tä y ty i kaikki kansakoulutkin sulkea ennen ai­

kaansa. »Tulirokkoa sairastavat lap set ovat kaikki kouluiässä olevia tai sitä nuorempia», sanoo Ilkka, josta olem me ottaneet mainitut tiedot.

S am a ssa leh d essä oli aikaisemm in tieto, e ttä 110 vaasalaista lasten, vanhem paa oli haastettu sy y tteeseen rokotuksen vastusta­

m isesta eli siitä , etteiv ä t olleet antaneet lap­

siansa rokotuttaa.

A jattelevat vanhemm at ovat vastahakoisia rokotuttamaan lapsiansa siitä sy y stä , että kodeissa, m issä jokukin lapsi on rokotettu, on huom attu rokotuksen jälkitauteina tuli- ja tuhkarokkoa, kurkkumätää ja m onia multa­

kin tauteja.

Itsekasvatus

M eidän a ik a n a m m e opitaan paljon.

Jokaisen lapsen p itää k ä y d ä koulua, lu ­ kea m ä ä r ä ty t k irja t ja op etella vähän k ä y tä n n ö llistä kin taitoa. K irjoja luetaan.

S a m o in sanom alehtiä.

V a ra kka a m m a t ja ne, joilla jo ta in k e i­

noa on rahansaantiin, k ä y v ä t oppi-, a m ­ m a tti- tai m u u ta koulua. Ja tu h a n n et nuoret m ieh et ja n a iset o p isk e le v a t y l i ­ opistoissa vuosittain.

M utta k a ikesta tä stä to u h u sta h uoli­

m atta elä m ä toteaa, e ttä jä rk e ä , tuota k a llista jum alaista lahjaa, k ä y te tä ä n harvinaisen vähän. T ai jo s sitä ollaan k ä y ttä v in ä ä n , niin on se silloinkin vaan jotain jo u kko -, puolue-, kirja- tai sano- m a leh tijä rkeä tai kouluissa o petettua.

Kun ajatellaan, niin sanotaan s e ja s e opettaja, p ro fesso ri, to h to ri tai m m s a ­ noi niin, se h u o m a u ttu nainen tai m ies sanoi niin ja se leh ti e sitti niin ja niin.

K yllähän asia niin onkin.

Ollanpa v ielä niin va rm o ja ja jy r k k iä ­ kin m onien asiain puolesta, e ttä v a ikka u u d em m a t tu tk im u k s e t o v a t se littä n e e t jo n kin asian vä ä rä ksi, niin ei tahdota- kaan ottaa selko a u u sista to tu u ksista .

M e elä m m e edelleen jo u k k o a ja tu k se n ajassa. Ja sitä tu k e e ja k e h ittä ä n y k y i ­ nen ko uluopetus voim allisesti. S illä s u u ­ rin m äärä o p p ikirjo ista on vanhoillisia jo ko tieten tahi tahallaan ja sa m o in to i­

m ii suurin jo u k k o o p etta jista saam ansa o p etu ksen perusteella, seu ra a m a tta k e h i­

ty stä . Uusia o p etta ja -a in eksia tosin tu ­ lee vuosittain lisää, m u tta itse koululai­

to s on niin m u rh a a va n ra sk a s ja vanhoil­

linen ko n eisto , e ttä se pian m asentaa n u o ret v o im a t jo u ko n m u ka iseksi.

Ja h u o m a tta v issa on, e ttä m itä e n e m ­ m ä n aikaa jo k u on koulun v a ik u tu k se n alainen, sitä v a ik e a m p i hänen on y m ­ m ä rtä ä uusia a a tteita ja uusia k ä y tä n ­ nöllisiä tai aatteellisia eläm än puolia.

V a ikea lienee n y k y a ja n ih m isen u sko a esim . sitä , e ttä va ltio k irk o n papisto v ie ­ lä noin 40— 50 v u o tta sitte n v a stu sti e h ­ d o to n ta ra ittiu tta , selittä e n se n jum alan- lahjan h y lk ä ä m is e k s i, farisea la isu u d eksi ja la h ko la isu u d eksi, jo ta oikean k r is tity n tuli karttaa. A lko h o lista k ä r s in y t ka n sa asian y m m ä r s i, m u tta ei o p p in u t p a p is­

to eikä m u u tka a n oppineet. Ja m issä on n y k y ä ä n p ä te v im m ä t rauhanaatteen v a s tu s ta ja t? E ik ö juuri op p in eitten p ii­

rissä. Ja luonnonparannusta v a stu sta v a t etu p ä ä ssä oppineet. K ansa k ä sittä ä a n ­ k a ra sta k o k e m u k s e s ta ja a ja tu k se n p e ­ ru steella , e ttä esim . se e ru m it, ro ko tu s y .m . o v a t tu rm io k si, m u tta op p in eitten on sitä v a ikea y m m ä rtä ä .

E m m e m a in itse u seam paa e sim e rk k iä to d ista a k se m m e , ku in ka n y k y a ik a in e n oppineisuus k a sv a tta a ih m ise t y k s ip u o li­

s ik si tai suorastaan p im ittä ä heitä. O ppi tu u d itta a h a rra sta ja n sa siihen uskoon, e ttä h e tie tä v ä t a sia t oikein ja p a re m ­ m in ku in ku ka a n m uu.

M u tta onhan m eillä ollut aina ja v a r­

sin kin n y k y ä ä n oppineita ih m isiä , p a p ­ p eja , o p etta jia , kirja ilijo ita , m a istereita , to h to reita y .m ., jo tk a o v a t h a rra sta n eet

tä rk e itä u u d istu sa a tteita . N iinpä r a it­

tiu sliikkeen a lku a iko in a kin oli m u u ta m ia pappeja, jo tk a u sk a lsiv a t ka n n a tta a r a it­

tiutta. Ja rauha n a a tteen etu riv e issä m e il­

läkin on n y k y ä ä n oppineita ihm isiä.

M u tta ei tä m ä ole o p isto jen ansioita.

S e on itse k a sv a tu k se n tulos. S illä m e il­

läkin on k a ikkin a aikoina ollut ihm isiä, jo tk a o v a t va p a a sti to tu u tta e tsin e e t ja k a sv a tta n e e t itsen sä , va listu en vähitellen eri aloilla ja h en g en p a k o tu k se sta r y h t y ­ n e e t kansaansa o p a sta m a a n parem paan eläm ään.

E ikä ole m u u ta keinoa p ä ä stä va lis­

tu k se e n kuin itse k a sv a tu s. On ku iten kin tähän h e ti lisä ttä v ä : itse k a sv a tu s m a h ­ d o llisim m a n varm oilla p eru steilla ja k o rkea n p ääm äärän ohjaam ana.

N ekin tä rk e ä t u u d istu k se t, joita m e h a rra sta m m e, t ä y t y y p eru sta a aivan k o ­ konaan its e k a s v a tu k s e n varaan. S e on vaikea ja aikaa va a tiva tie, m u u ta keinoa ei ku iten ka a n ole.

M e ta rjo o m m e a p u a m m e itse k a sv a tta - jille. M e e sitte le m m e erilaisia asioita, u u tta ja vanhaa ja v e rta ile m m e niitä.

K ukin saa k ä y ttä ä jä rkeä n sä , valiten m ielestä ä n oikean niiden p erusteitten m u ka a n , m itä e s ite tty on. Itsenäinen a ja ttelu jo h ta a vähitellen totuuteen ja jä rjen itsen ä iseen k ä y ttä m ise e n .

L uontainen sa ira s- ja te rv eysh o ito o v a t m ie le stä m m e a lk e e k sik in tärkeitä, k o sk a ne ku m p ikin läheisesti k o sk e v a t m eitä. R uum iin eläm ä suorastaan p a ­ ko tta a m eidän k e h itty m ä ä n ja v a lits e ­ m aan p a re m m a t parannus- ja hoitotavat kuin m itä on kä y tä n n ö ssä . Ja ellem m e tahdo u u tta ja parem paa oppia, niin sai­

raudet, k ö y h y y s ja v ih e liä isy y s sekä varhainen ku o lem a o v a t tie tä m ä ttö m y y ­ d en seurauksena.

Ja niin on, e ttä kun ihm inen ensin y h ­ tä asiaa a ja tte le e ja y m m ä rtä ä , kuten luontaista sairas- ja te rv e y sh o ito a ja nii­

hin kuu lu via asioita, niin oppii hän a ja ­ tu k se n tä r k e y d e n m uillakin aloilla. Hän on h e r ä n n y t a ja ttelem a a n itsenäisesti.

T ällainen ih m in en k e h itty y yh ä . E läm än m a tka lla hän m en ee valosta valoon, n ä h ­ den ja y m m ä rtä e n y h ä se lkeä m m in eri­

laisia asioita. S. L.

O L E N V E G E T A R IA N I:

1) k o sk a uskon, e ttä jo k aisen ihm isen velvollisuus ja etu o ik eu s on p y rk iä s a a ­ v u tta m a a n k o rk e in ta k e h ity stä , m ikä sen on m ah d o llisu u s s a a v u tta a m ä ä r ä ­ ty is s ä o lo su h te issa ;

2) k o sk a k a s v iru o k a s is ä ltä ä kaik k i ne aineet, jo ita ruum is ta rv itsee' ja lisäksi p u h ta a m m a ssa ja p a re m m a ssa m uo­

d o ssa kuin lih aru o k a;

3) k o sk a k a sv isru o k a on helpom m in

su lav aa kuin elä in k u n n a sta sa atu ra­

vinto;

4) k o sk a v e g e ta rin e n e lin tap a an taa e n em m än elinvoim aa, p a re m m a n te r ­

v ey d en ja su u rim m an ty ö k y v y n ; 5) k o sk a liha ei o le a in o astaan luon­

n o tonta, v aan m y ö sk in m y rk y llistä r a ­ v intoa;

6) k o sk a k ä y y h ä vaikeam m aksi s a a ­ da te rv e ttä lihaa ja sa ira a n elu k an liha v ä littä ä ta rtu n ta a ,

T :ri C arl O ttosen.

r