Vuoden vaih teessa heräsivät rokotuspakon harrastajat taas rauhallisesta unestaan. Ja tämän herääm isen aiheuttivat peräseinäjokilaiset. Emme tunne, mitä Vaasan lehdet olivat jo ennemmin kirjoittaneet. Huomasimme vaan erääs
sä pääkaupungin lehdessä juuri joulun edellä koko pitkän kirjoituksen nimellä:
»R okottam iskysym ys aiheuttaa yhä ristiriitoja oppivelvollisuuden kanssa. Perä
seinäjoella sitkeä selkkaus. Peräseinäjoella on viim e aikoina sattunut selk
kauksia rokottam attom ien kansakouluoppilaiden koulunkäynti k ysym yk sessä.
Pitäjän kouluissa on huom attavan pa'jon tällaisia oppilaita, eräissä kouluissa lähes puolet oppilasm äärästä, eivätkä vanhem m at suostu rokottamaan heitä, huoli
matta kansakouluasetuksen m ääräyksestä, etteiv ä t rokotam attom at lapset saa käydä koulussa. Sekä johtokunnat että opettajat ja tarkastajat ovat näin ollen joutuneet varsin ikävään välikäteen. Neljän koulun johtokunta on nyt määrän
nyt, että rokottam attom at oppilaat on rokotettava ensi lukukauden alkuun men
nessä, muuten ei heitä voida ottaa kouluun. Mikäli on saatu tietää, tuntuu kui
tenkin siltä, että ainakaan toistaiseksi eivät kaikki vanhem m at vieläkään ole halukkaita rokotuttam aan lapsiaan, koska he ovat vakuutettuja rokotuksen va
hingollisista seurauksista lasten terveydentilaan».
Näin kirjoitti lehti om asta puolestaan. Mutta piti heiluttaa, kuten aina roko
tuksen puolesta, m yöskin lain ruoskaa, piti pelottaa ei ainoastaan peräseinäjoki- laisia vaan kaikkia muitakin siinä sivu ssa. Sillä rokotus meillä, kuten kaikkialla muuallakin, on niin heikolla jalustalla, että sitä tä y ty y vaalia juuri hellästi. P ie
nikin tuulenviire voi sen kaataa ja niin saisi koko meidän sivistyk sem m e kor
vaam attom an tärskäyksen.
Tämän tähden kuulusti lehden toim itus erään kouluneuvoksen mieltä asiasta.
Ja tämä arvoisa kouluneuvos olikin valm is tutkimaan lakia ja pelottamaan sekä lasten vanhem pia että kansakoulujen johtokuntia.
Vanhem mille selitti hän, että jos he eivät yhä korotetuista sakoista huolimat
ta anna lapsiansa rokotuttaa, niin lapset erotetaan pois koulusta ja annetaan
»lastensuojeluviranom aisten» haltuun. Nämä rokotuttavat lapset, panevat jäl
leen kouluun ja antavat, näin asian reilattuna, lapset rokotettuna taas van
hem piensa hoidettavaksi.
Koulujen johtokuntia taas uhkaa, niin kouluneuvos selitti, » sy y te virkavir
heestä», jos eivät saa rokotetuksi kaikkia kansakoululapsia.
Tällaisia uhkauksia lateli kouluneuvos jouluksi valistuneille lasten vanhem mille ja johtokuntien jäsenille. Kaukana oli joulurauha niistä kodeista, joissa asiaa ym m ärrettiin ja lasten ter v e y d estä oli huolehdittu vuosikausia, uhaten nyi väkivalta lapsia ja heidän terveyttään.
Kun olen rokotusta vastustanut ja siitä kirjoitellutkin, niin katsoin v elv o lli
suudekseni edellisten uhkausten johdosta kirjoittaa vanhem pien puolesta jonkun sana heidän rauhoittam isekseen ja om an käsitykseni kouluneuvoksen m ainitse
man lainselityksen johdosta.
Mutta kuinkas k ävi? Kirjoitus lähetettiin takaisin, selittäen, ettei sitä voida tällä kertaa käyttää.
Niin on ollut ja niin n äyttää edelleen olevan, että rokotuksen puolesta ovat lehdet valmiit kirjoittelemaan mitä tahansa, mutta rokotusta vastaan ei saa sa nan sijaa.
Kun yllämainittu lain selity s oli aivan m ielivaltaista, kuten on muittenkin ro
kotuksen tueksi e site ty t lainselitykset, niin selostan tuon hyljätyn kirjoituksen pääkohtia:
Viime sy k sy n ä näytti jo siltä, että lasten vanhem m ille tulee helpotusta ja oppivelvollisuuslakia ruvetaan noudattamaan, kun sain lukea erään piirilääkärin
kirjeen, joka oli seuraava: . ... .. .
s ’ ‘ purin lääkäri
--- 24. 8. 1934.
Kunnallislautakunnan esim ies.
Koska kuluvana vuonna tulee eduskunnalle annettavaksi e sity s uudeksi ro
kotuslaiksi, on lääkintöhallituksesta ilm oitettu, että tänä sy k sy n ä ei tarvitse e s tää rokottam attom ien lasten kouluunottam ista.
(Alla piirilääkärin nimi).
Kun uskottavaa on, että piirilääkärit kaikissa piireissä o v a t lähettäneet kun
tiensa esim iehille sam anlaisen kirjeen, niin on häm m ästyttävää, miksi P eräsein ä
joella on neljän kansakoulun johtokunnat ryh tyn eet kiivailem aan rokotuksen puolesta. Totta on, että u seissa muissakin kansakouluissa on edelleen rokotus
ta vaadittu ja lapsia erotettu koulusta. Mutta kun lääkintähallitus ei nyt vaadi rokotusta, niin kuka pakottaa koulujen johtokunnat toim een?
Kouluneuvos ei näy tietävän mitään tällaisesta kirjeestä, vaan kiivailee edeleen koululasten rokottam isesta.
En tunne sitä lakia, jonka mukaan rokotusta vastu stavilta vanhem m ilta v o i
daan ottaa lapset pois ja rokotuttaa, sitten kouluun uudestaan panna sekä antaa
vanhemmille ,
Muistan kuitenkin lukeneeni lehdistä tämän lain perusteet, jotka ovat asialli
set ja oikeat. Tämä laki k oskee juoppoja, ep äsiveellisiä, varkaita, riitaisia van
hempia, jotka kiusaavat lapsensa ja joitten kasvatuksesta ei ole mitään toiveita.
Mutta rokotusta vastustavat vanhem m at ovat valistuneita ihmisiä, jotka tah
tovat huolehtia lapsistaan enemmän kuin muut, huolehtia heidän terveyd estään - kin. Ja siksipä juuri eivät voi antaa rokottaa lapsiansa.
Herra kouluneuvos panee nämä m olem m at vanhem m at ja kodit sam aan a se maan. Onko sam astam inen oikea, sen päättäköön lukija.
Tämä lain sovitu s on sentään käytännössäkin jo aivan mahdoton. Vieläkin mahdottomampi kuin rokotusvaatim us.
Ensiksi: V alistuneet vanhem m at eivät tähän suostu, eikä lain mukaan heitä voida tähän pakottaa, sillä laki ei todellakaan ole tarkoitettu tukemaan roko- tukseenpakotusta, vaan lasten ottoa sopim attom ista kodeista.
T oisek si: m eitä rokotuksenvastustajia on liian paljon jo nyt. Ja niitä lisään
t y y jokaisen kiristyksen jälkeen. Sillä jokainen rokotus kasvattaa uusia v a s
tustajia.
Tietenkin voidaan koettaa herra kouluneuvoksen mainitsemaa lakiakin ro
kotuksen tueksi. T oivon vaan, että se tapahtuu tasapuolisesti ja täysin puo
lueettom asti, että siis lääkärien ja muittenkin rokotusta vastustavien lapset, joita ei ole rokotettu, otetaan »lasensuojeluviranom aisen» haltuun rokotettavak
si aivan yhtä k e v y e sti kuin tavallisen m aalaisen ja työm iehenkin.
Täm ä aie lain käyttäm isestä k osk ee muuten niin arkoja asioita, perheen rauhaa, lasten terveyttä y.m ., että en tästä tahdo sanoa enem pää. Jos laitto
m uudessa niinkin pitkälle mennään, että valistuneilta vanhem m ilta otetaan ter
v e e t lapset vaan rokottam ista varten pois, antaen ne sitten taas vanhemmille, niin on se taas uusi ja törkeä perustuslain loukkaus, jota kansan oikeustajunta ei h yväk sy.
On muutoin om ituista, että rokotuksen puolesta kiivailijat eivät koskaan s e litä, minkä tähden on rokotettava ja mitä hyötyä on rokotuksesta? Ei mitään selityksiä.
Lieneekö olem assa sellainenkin laki, joka velvoittaa kansakoulujen johtokun
nat valvom aan rokotusta ja pakottam aan lapset rokotettvaksi. Jos on, niin on tämä laki ensi tilassa tarkastettava ja m uutettava. Sillä eihän voida niin risti
riitaista asiaa kuin rokotusta panna tavallisten maalaisten huollettavaksi. Ja sitä paitsi on tietenkin kansakoulunjohtokunnan huollettava m yöskin oppilaitten m en estyk sestä, terveydestäkin, joten valistuneem m an johtokunnan jäsenen on mahdoton vaatia rokotusta n yk yisen kokem uksen perusteella.
Uhkaus, että johtokuntien jäsenetkin joutuvat sy y tte e se e n , jos eivät hanki rokotuksia, voi pelottaa vähem m än asiaa tuntevia ja arkoja johtokuntia hank
kimaan rokotuksia koulusta erottam isen, uhkailun y.m . turvin
Lopuksi vielä pyydän huomauttaa lainlaatijoille, kuinka sekasotkuiseen tilaan olem m e joutuneet laillisella alalla, kun on koetettu pönkittää puolivuosisataista ja alusta alkaen perusteetonta lakia n yk yiseen kulttuuritasoon. Sillä rokotuk- seenpakotuksella on loukattu, rikottu tai sivuutettu melkein kaikki voim assa
o lev a t m yöhem m ät lait.
Me rokotuksen tutkijat ja vastustajat olem m e jo ainakin kolme eri kertaa p y y tä n eet, että rokotuslaki kumottaisiin. Mutta kun sitä ei ole tehty, niin yhä
lisää ilmaantuu ristiriitaisuuksia vanhan rokotuslain ja jokaisen uudemman lain välillä. Kouluneuvos on osaltaan tuonut uusia lakeja, joihin koettaa sovelluttaa vanhaa rokotuslakia.
Ihmeellisintä on, miksi tuo vanha keisarivallanaikuinen laki on sellainen, että kaikki muut lait pitää sen mukaan selittää ja sovittaa?
OIKEUSKANSLERIKIN TARKASTAA ASIAA.
Tehtyjen kantelujen aiheuttam ana on oikeuskansleri huomannut olevan ris
tiriidan vanhan rokotussäännön ja oppivelvollisuuslain kesken ja esittänyt v a l
tioneuvostolle m uutoksia joihinkin pykäliin.
O ikeuskansleri on m yös ilmoittanut, ettei rokottam attom ia saisi erottaa koulusta. Samoin, ettei rokottamattomia lapsia voida vanhem m iltaan ottaa pois, ollen siis eri mieltä kuin edellämainittu kouluneuvos.
UUSI ROKOTUSLAKI EDELLEEN TEKEILLÄ.
Lehdissä on jo useina vuosina silloin tällöin mainittu, että valm istellaan uutta rokotuslakia, että rokotuspakkoa tultaisiin kiristäm ään, korottam alla m.m. sak koja. N yt on asia jälleen esillä, kuten S. Pienviljelijä kertoo ja että uudessa laissa tulisi huom ioonotettavaksi oikeuskanslerin huomautus, ettei rokottam at
tomia saa erottaa kansakoulusta. M yöskin rokotuksenvastustajain joukkoano
mus lienee huomioon otettu, anomus, joka jätettiin valtioneuvostolle ia ed u s
kunnalle v. 1929. Sittem m in on vielä 1932 Porin rok otustavastustava kokous ja keväällä 1934 Turun sam aatarkotusta varten pidetty kokous lähettänyt p y y n nön rokotuspakon kum oom isesta valtioneuvostolle.
T oivottavaa olisi, että nämä perustellut anom ukset nyt vihdoinkin tulisivat huomatuksi ja lakiin sovitetuksi, sillä rokotusristiriita on jo ihan huippuunsa ko
honnut, mainitsemattakaan rokotuksen aiheuttamia tuhoja, jotka vuosi vuodelta ovat m yös lisääntyneet.
Me rokotuksen vastustajat toivom m e, että eduskunta aivan ensi tilassa pe rusteellisesti asian tutkii ja poistaa rokotuspakon. S. L.
P aim ion L uoim onparantola
KAHDEN ON KULKEA KAUNIS K ahden e lä v ä t lin tu se tk in sinisen ta iv a a n
’ alla,
to is ta m yös k a lp a a ihm inen tä ä llä k a lk e issa m a a ilm a lla .
T ä h d e tkin lo ista a la e lla ta iv a a n k irk k a a m m in lä h e ty k sin ,
ih m iset m y ö sk in k a ip a a v a t s e u ra a , e iv ä tk ä v iih d y yksin.
T oinen jo s h e ik k o n a h o rja h ta is, niin toveri tu k e a k o itta a ,
v a ik k a e s te e t u se a t tiellä ois, niin kahden ne p arem m in v o itta a .
K as k ahden k u lk e a kauniim pi on ja voim at y h teh en liittä ä ,
s a a ja k a a ilo t ja su ru t .myös, sek ä H e rra a k a ik e s ta k iittä ä .
Y hdessä ta h to isi ih m islap set v a e lta a ihanam m in,
n a u ttia o n n e sta o ik e a sta ja riem u sta ru n sah am m in .
K ahden k a n ta is s a e lä m ä n ta a k k a a tuntuvi help o m m alta,
toinen k u n a p u n a h u o lissa h o iv aa n o staen su ru je n alta..
T ä m ä m a a ilm a n au tio korpi v aan ois, jos y k sin tä y t y is i kulkee,
jos h u o liaan ei vois h u o je n ta a , vaan. syöm - m eh en p itä is ne. sulkee.
H y v ä to v eri a a rr e on a rv o k a s, joka a u tta a , neuvoo ja tukee,
v a ik k a riisuukin joskus ohjeillaan, m utta ro h k a iste n ta a s k in pukee.
S iis k a h d e n k a u n is ta k u lk ea on, sa a u nohtaa, a n te e k si an ta a ,
sek ä h eik k o u k sia y m m ä rtä ä j a väsyneen.
k u o rm ia k a n ta a .
Koti k u k k iv i silloin o n n e sta , kun y htehen ra k k a u s liittä ä ,
jo k a k u k k ia k y lv ä ä e lä issä ä n , s a a siu n au sta h ä n n iittä ä .
Juho Salokannel.
T E R V E Y D E N Y S T Ä V I E N J Ä S E N IL L E J A T IL A A J IL L E M M E
Kun o sa n iistä jä s e n is tä , jo tk a o v a t liit
toom m e k irjo ite ttu v. 1932, e iv ä t ole vielä u u d ista n e e t jä s e n y y ttä ä n , niin lähetäm m e, v ielä tä m ä n vihon siin ä to iv o ssa, e ttä a iv a n heti lä h e tä tte jäse n m a k su n 25 mk. kolm eksi
vuodeksi eteenpäin. .S aatte ta a s leh d en sitä .mukaa kuin tä m ä ilm esty y .
Emm e se lo s ta tä s s ä asian tä rk e y ttä , kun uskom m e, e tt ä olette lehden lukenut, e ttä tu n n ette asiam m e su u ren tä rk e y d e n ja. ta h d o tte m eitä tu k e a jä se n y y d e llä n n e ,ja ra h a l
lakin.
Eläm äntavoista
M a r t t a : »M inä usk allan k o k em u k se sta sanoa, e ttä se on useim m iten ihm i
sen o m a sy y , jo s s a ira s ta a . Jo s ihm i
nen k ä y ttä is i sen jä rje n , m ik ä h än ellä on, ruum iinsa o ik e a a n huolehtim iseen, e ik ä sitä m illään m y rk y tä , niin tau d in on m a h d o to n ta tu lla siihen h a llitse m aan.»
L a h j a : »K yllä kai siitä jokainen huolehtii. S e on liikaa san o ttu , e ttä ih
m inen voisi itsen sä tau d ilta varjella.»
M a r t t a : »Ei m itään liik aa ole siinä san o ttu . O len p y s y n y t k u n n o ssa sen jälk een , kun tulin n ä m ä a s ia t ta ju am aan . Kun o s a a v a a n o tta a so p iv aa rav in to a ta rp e e llise n m ä ä rä n ja p itä ä huolen v e re n k ie rro sta , ruum iin p u h ta u d e sta ja ta rp e e llise sta lev o sta, niin on s y n ty e s - säkin p e ritty je n tau tien ja heikkouden v ä isty ttä v ä .»
L a h j a : »No, olisipa se su u ri asia,
jo s ihm inen voisi p ä ä s tä h allitsem aan ta u tia ; m ikä h ä tä sitä sitten olisi olla, k y llä te rv e e n ä ollen aina hyvin selkiää e lä m ä n sä vaiheista.»
M a r t t a : »Suuri asia se on, m utta ei sa a v u tta m a to n . Siihen on k y llä m o
n en laisia sy itä , e tte iv ä t ihm iset pidä itse ä ä n terv een ä. K aikkein suurin sy y on tie tä m ä ttö m y y s, sitten a ja tte le m a tto m uus, huolim attom uus, laisk u u s y.m.
L a h j a : »M iten sitä y m m ä rtä ä ku
k a a n k a ik k e a ajatella ja m istä tie tä ä , m ikä on oikein ja m ikä väärin ?»
M a r t t a : »Totuuden lö y tä ä jokainen, jos tah to o tu tk ia ja kokeilla ja voihan en n en k o k en eilta e ts iä tietoa, kuinka he o v at luonnonlakia o p p in eet seu raam aan , onnellisen m ielentilan s ä ily ttä m ä ä n ja niin todellisen sopusoinnun löytäm ään!»