Tässä tutkimuksessa ravinnonsaannin tarkastelussa keskityttiin lapsen kasvun ja kehityksen kannalta keskeisiksi havaittujen ravintotekijöiden tarkasteluun (Brown ym. 2012, Larson ym. 2017, Ogata ym.
2017). Energiaravintoaineiden osuus kokonaisenergiansaannista oli eri-ikäisillä tytöillä ja pojilla sa-mankaltaista ja ravitsemussuositusten (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014) mukaista. Ravitse-mussuositukset eivät täysin toteutuneet hiilihydraattien ja rasvan laadun osalta, sillä sakkaroosin ja tyydyttyneiden rasvahappojen keskimääräinen saanti ylitti suositukset. Nämä havainnot ovat yhtene-viä aiempien alakouluikäsillä tehtyjen tutkimusten kanssa (Eloranta ym. 2011, Andersen ym. 2015).
Tässä tutkimuksessa sakkaroosia käytettiin lisätyn sokerin likiarvona. Ravitsemussuosituksissa lisä-tyllä sokerilla tarkoitetaan sakkaroosin lisäksi muun muassa fruktoosia, glukoosia ja tärkkelysperäisiä makeuttajia (Nordic Council of Ministers 2012). Laskentatapaan päädyttiin siksi, että sakkaroosi näyttäisi olevan pääasiallinen lisätyn sokerin lähde ruokavaliossa (Kaartinen ym. 2017).
D-vitamiinin ja raudan keskimääräinen saanti oli alle ravitsemussuositusten sekä tytöillä että pojilla.
Folaatin, kalsiumin, sinkin ja kuidun saanti jäivät alle suositellun sukupuolesta ja iästä riippuen. Tu-loksia tarkastellessa tulee huomioida, että ravintoaineiden tarve on yksilöllistä ja saanti normaalistikin vaihtelee päivästä toiseen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014). Tyttöjen ja poikien ruokavalion ravintoainetiheys oli pääosin yhteneväistä, mutta poikkeuksena oli 7–9-vuotiaiden poikien ruokava-lion suurempi ravintoainetiheys ravintokuidun osalta. Ruoankäyttöä tarkasteltaessa saatiin viitteitä siitä, että pojilla olisi ruokavaliossaan suhteessa enemmän täysjyväviljavalmisteita kuin vaaleita vil-javalmisteita, kun tytöillä suhde oli toisin päin. Vaikka ero viljavalmisteiden käytössä ei ollut mer-kitsevä, voi se olla yksi selittävä tekijä poikien ruokavalion suuremmalle kuitupitoisuudelle.
Tutkimustulosten hyödynnettävyys
Vaikka alakouluikäisten tyttöjen ja poikien ruoankäytössä ja ravinnonsaannissa oli havaittavissa joi-takin eroja, olivat ravitsemussuositusten näkökulmasta ruokavalion keskeiset edistämiskohteet sa-mankaltaiset. Kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuoliseen käyttöön kannustaminen sekä huo-mion kiinnittäminen ruokavalion tyydyttyneiden rasvahappojen sekä sakkaroosin lähteiden määrään voisivat tämän tutkimuksen perusteella olla keskeisiä terveyttä edistävän ruokavalion edistämiskoh-teita alakouluikäisillä tytöillä ja pojilla. Perheen ja kouluympäristön merkitystä lasten tasapainoisten ruokailutottumusten omaksumisessa ei tule unohtaa.
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan tehdä suuntaa-antavasti seuraavat johtopäätökset:
1. 7–9- ja 10–13-vuotiaiden tyttöjen ja poikien ruokailukertojen lukumäärä ja aamupalan syö-misen säännöllisyys ovat yhtenevät.
2. Ruoankäyttötottumuksissa on havaittavissa eroja sekä 7–9- että 10–13-vuotiailla tytöillä ja pojilla.
3. Ravinnonsaanti on pääosin yhteneväistä 7–9- ja 10–13-vuotiailla tytöillä ja pojilla.
4. Alakouluikäisten energiaravintoaineiden ja C-vitamiinin saanti on keskimäärin ravitsemus-suositusten mukaista. Sakkaroosin, tyydyttyneiden rasvahappojen, D-vitamiinin ja raudan keskimääräinen saanti poikkeaa suosituksista iästä ja sukupuolesta riippumatta. Kuidun, folaatin, kalsiumin ja sinkin suositeltavan saannin toteutumisessa on ikäryhmien ja sukupuol-ten välillä eroavaisuuksia.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että alakouluikäisten lasten terveyttä edistävän ruokavalion edis-tämiskohteet ovat samankaltaiset iästä ja sukupuolesta riippumatta. Jatkotutkimukset on tarpeen koh-distaa suuremmalle tutkittavien ryhmälle, jossa tulee kattavammin edustetuksi eri maantieteelliset alueet sekä sosioekonomiset ryhmät. Jatkotutkimuksissa on tarpeen selvittää sukupuolten välisten ruoankäytön erojen muodostumiseen yhteydessä olevia tekijöitä.
LÄHTEET
Andersen R, Biltoft-Jensen A, Christensen T, ym. What do Danish children eat, and does the diet meet the recommendations? Baseline data from the OPUS School Meal Study. J Nutr Sci. 2015;
4:e29.
Baranowski T. 24- Hour Recall and Diet Record Methods. Kirjassa Willet W. Nutritional Epidemio-logy, (3. painos). New York: Oxford University Press 2013.
Black AE. Critical evaluation of energy intake using the Goldberg cut-off for energy intake: basal metabolic rate. A practical guide to its calculation, use and limitations. Int J Obes Relat Metab Disord.
2000; 24:1119-11130.
Bowers D, House A, Owens D, Bewixk B. Understanding Clinical Papers. (3. painos) United King-dom: John Wiley & Sons Inc 2013. s 125-128.
Brown J, Isaacs J, Beate Krinke U, ym. Nutrition Through the Life Cycle (4. painos). Wadsworth, Cengage Learning 2012, s. 369.
Butte N, Caballero B. Energy Needs: Assessment and Requirements. Kirjassa Ross AC, Caballero B, Cousins R. Modern Nutrition in Health and Disease (11. painos) Philadelphia: Wolters Kluwer Health/Lippincott Williams & Wilkins 2014. s 93-94.
Corkins M, Daniels S, de Ferranti S, ym. Nutrition in Children and Adolescents. Med Clin North Am. 2016;100:1217-1235.
Eloranta A, Lindi V, Schwab U, ym. Dietary factors and their associations with socioeconomic back-ground in Finnish girls and boys 6–8 years of age: the PANIC Study. Eur J Clin Nutr. 2011; 65:1211-1218.
Eloranta A, Venäläinen T, Soininen S, ym. Food sources of energy and nutrients in Finnish girls and boys 6–8 years of age – the PANIC study. Food Nutr Res. 2016; 60:32444.
Eneroth H, Björck L. Bra livsmedelsval för barn 2-17 år. Livsmedelsverket 2015.
https://www.livsmedelsverket.se/globalassets/rapporter/2015/bra-livsmedelsval-2-17-rapport-11-2015.pdf
European Food Safety Authority. Guidance of the EU Menu methodology. Appendix 8.2.1. Example of a protocol for identification of misreporting (under – and overreporting of energy intake) based on the PILOT-PANEU project. EFSA Journal 2014; 12:3944.
FAO. Food and Agriculture Organization of the United Nations. Food-based dietary guidelines. Re-gions. Europe. http://www.fao.org/nutrition/education/food-dietary-guidelines/regions/europe/en/.
(luettu 6.3.2018). (Tekstissä viite: FAO 2018)
FAO, WHO, UNU. Human Energy Requirements: Report of a Joint FAO/WHO/UNU Expert Con-sultation, 2001. http://www.fao.org/docrep/007/y5686e/y5686e00.htm.
Gevers DWM, Kremers SPJ, de Vries NK, van Assema P. Intake of energy-dense snack foods and drinks among Dutch children aged 7-12 years: how many, how much, when, where and which? Public Health Nutr. 2016; 19:83-92.
Haug E, Sand O, Sjaastad Ø, Toverud K. Ihmisen fysiologia (1-4. painos). Helsinki: WSOY Oppi-materiaalit Oy, s 502.
Hoppu U, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish ado-lescents. Public Health Nutr. 2010; 13:965-972.
Inchley J, Currie D, Young T, ym. Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people's health and well-being. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: in-ternational report from the 2013/2014 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2016.
Kaartinen N, Similä M, Kanerva N, Valsta L, Harald K, Männistö S. Naturally occurring and added sugar in relation to macronutrient intake and food consumption: results from a population-based study in adults. J Nutr Sci. 2017;6: doi: 10.1017/jns.2017.3.
Larson N, Stang J, Leak T. Nutrition in Adolescence. Kirjassa: Mahan LK, Raymond JL, toim.
Krause's food & the nutrition care process. St. Louis, Missouri: Elsevier 2017, s. 331-351.
Lehto E, Ray C, Haukkala A, Yngve A, Thorsdottir I, Roos E. Predicting gender differences in liking for vegetables and preference for a variety of vegetables among 11-year-old children. Appetite 2015;
95:285-292.
Lioret S, Touvier M, Balin M, ym. Characteristics of energy under-reporting in children and adoles-cents. Br J Nutr. 2011; 105:1671-1680.
Livingstone MB, Robson PJ, Wallace JM. Issues in dietary intake assessment of children and adoles-cents. Br J Nutr. 2004; 92:213-222.
Lynch C, Kristjansdottir AG, te Velde SJ, ym. Fruit and vegetable consumption in a sample of 11-year-old children in ten European countries--the PRO GREENS cross-sectional survey. Public Health Nutr. 2014; 17:2436-2444.
Maynard M. Considerations for Including Different Population Groups in Nutrition Research. Kir-jassa Lovegrove J, Hodson L, Sharma S, Lanham-New S. Nutrition Research Methodologies, (1.painos) USA: John Wiley & Sons Inc. 2015, s 123-140.
Metsämuuronen J. Pienten aineistojen analyysi - Parametrittomien menetelmien perusteet ihmistie-teissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 2004.
Mäki P, Hakulinen-Viitanen T, Kaikkonen R, ym. Lasten terveys: LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Helsinki: Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitos 2010.
Mäki P, Lehtinen-Jacks S, Vuorela N, ym. Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri – Lasten ylipainon val-takunnallinen seuranta. Suomen lääkärilehti 2017; 4:209-213.
Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT, Pietinen P, Viikari J. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. Br J Nutr. 2005; 93:923-931.
Moreno-Black G, Stockard J. Salad bar selection patterns of elementary school children. Appetite 2018; 120:136-144.
Nissinen K, Sillanpää H, Korkalo L, Roos E, Erkkola ML. Annoskuvakirja lasten ruokamäärien ar-vioinnin avuksi, (2.painos) Helsinki: RTY ry, Dieettimedia Oy 2016.
Nordic Council of Ministers. Nordic Nutrition Recommendations 2012. Copenhagen: Nordisk Min-isterråd 2012.
Ogata B, Sharon A, Feucht MA, Lucas B. Nutrition in Childhood. Kirjassa: Mahan LK, Raymond JL, toim. Krause's food & the nutrition care process. St. Louis, Missouri: Elsevier 2017, s. 314-330.
Raaijmakers L, Bessems, Kathelijne M, Kremers, van Assema P. Breakfast consumption among chil-dren and adolescents in the Netherlands. Eur J Public Health 2010; 20:318-324.
Ramsay S, Bloch T, Marriage B, Shriver L, Spees C, Taylor C. Skipping breakfast is associated with lower diet quality in young US children. Eur J Clin Nutr 2018; 1.
Saari A, Sankilampi U, Hannila ML, Kiviniemi V, Kesseli K, Dunkel L. New Finnish growth refer-ences for children and adolescents aged 0 to 20 years: Length/height-for-age, weight-for-length/
height, and body mass index-for-age. Ann Med 2011;43:235–248.
Singh A, Mulder C, Twisk J, Van Mechelen W, Chinapaw M. Tracking of childhood overweight into adulthood: a systematic review of the literature. Obes Rev. 2008;9:474-488.
Skårdal M, Western IM, Ask AMS, Øverby NC. Socioeconomic differences in selected dietary habits among Norwegian 13–14 year-olds: a cross-sectional study. Food Nutr Res. 2014; 58:23590.
Slimani N, Freisling H, Illner AK, Huybrechts I. Methods to Determine Dietary Intake. Kirjassa Lovegrove J, Hodson L, Sharma S, Lanham-New S. Nutrition Research Methodologies, (1. painos) USA: John Wiley & Sons Inc. 2015, s. 48-70.
Story M, Neumark-sztainer D, French S. Individual and Environmental Influences on Adolescent Eating Behaviors. J Am Diet Assoc. 2002;102: 51.
Sääksjärvi K, Reinivuo H. Ruokamittoja. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja, B15/2004.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Syödään yhdessä: ruokasuositukset lapsiperheille. Tampere: Juve-nes Print – Suomen Yliopistopaino Oy 2016.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Kouluterveyskyselyn tulokset 2017.
Perusopetus 4. ja 5. luokan oppilaat https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk4/summary_perustulok-set?alue_0=87869&mittarit_0=200537&mittarit_1=200264&mittarit_2=200285#
(päivitetty 6.3.2018) (Tekstissä viite: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017).
Tilastokeskus. StatFin. Koulutus. Väestön koulutusrakenne. 15-vuotta täyttänyt väestö
koulutusas-teen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 1970-2016.
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__kou__vkour/statfin_vkour_pxt_001.px/
table/tableViewLayout2/?rxid=68da7a30-a083-4a8e-a2c8-4283a389ad1e.
(luettu 6.4.2018) (Tekstissä viite: Tilastokeskus 2016).
Tilastokeskus. Etusivu. Tuotteet ja Palvelut. Väestön ikärakenne 31.12.2017. https://www.tilasto-keskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html (luettu 13.4.2018) (Tekstissä viite: Tilastokeskus 2017).
Tilles-Tirkkonen T, Pentikäinen S, Lappi J, Karhunen L, Poutanen K, Mykkänen H. The quality of school lunch consumed reflects overall eating patterns in 11-16-year-old schoolchildren in Finland.
Public Health Nutr 2011; 14:2092-2098.
USDA. U.S. Department of Health and Human Services, U.S. Department of Agriculture. Dietary Guidelines for Americans 2015-2020. U.S. https://health.gov/dietaryguidelines/2015/re-sources/2015-2020_Dietary_Guidelines.pdf (Tekstissä viite: USDA 2015)
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään ja opitaan yhdessä: kouluruokailusuositus. Helsinki:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014.
Tampere: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy 2014.