• Ei tuloksia

Iän ja sukupuolen yhteys ruokailutottumuksiin ja ravinnonsaantiin

2.3 Ruokailutottumuksiin ja ravinnonsaantiin yhteydessä olevat tekijät

2.3.1 Iän ja sukupuolen yhteys ruokailutottumuksiin ja ravinnonsaantiin

Taulukossa 7 on esitetty tutkimushavaintoja lapsen iän ja sukupuolen yhteydestä ruokailutottumuk-siin. Aineistot olivat kooltaan vaihtelevia neljästäsadasta satoihin tuhanruokailutottumuk-siin. Tutkimukset on toteu-tettu pääasiassa poikkileikkausasetelmana, ja myös seuranta- ja interventiotutkimusten tulokset ovat yhden aikapisteen tuloksia. Tutkimustietoa iän ja sukupuolen yhteydestä ruokailutottumuksiin on sel-vitetty perinteisten ruoankäyttömenetelmien, kuten frekvenssikyselyn, 24-tunnin ruoankäyttöhaastat-telun ja ruokapäiväkirjojen avulla (Lynch ym. 2014, Andersen ym. 2015, Inchley ym. 2016, Eloranta ym. 2016). Myös aterioiden valokuvaamista on käytetty tutkimusmenetelmänä (Moreno-Black ja Stockard 2018).

Ulkoisia tekijöitä

Perhe

Koulu

Asuinympäristö

Mainonta Sisäisiä tekijöitä

Sukupuoli

Ikä

Makumieltymykset Yksilön

ruokailu-

tottumuk-set

Tyttöjen ja poikien eroja ruoankäytössä on tutkittu alakouluikäisillä lapsilla (Lynch ym. 2014, Lehto ym. 2015, Andersen ym. 2015, Moreno-Black ja Stockard 2018). Sen sijaan iän yhteyttä ruokavalioon ja ateriatottumuksiin on vain harvoin tarkasteltu aineistoissa, joissa kaikki tutkimukseen osallistujat olivat alakouluikäisiä (Andersen ym. 2015, Moreno-Black ja Stockard 2018). Usein tutkittavana ovat olleet 7–16-vuotiaat kouluikäiset (Mäki ym. 2010, Raaijmakers ym. 2010, Tilles-Tirkkonen ym.

2011). Hollantilaistutkimuksessa aineistoon kuului yli 16-vuotiaita nuoria, mutta koska aineisto oli jaettu useisiin ikäryhmiin, kouluikäisten lasten ruokavalion tarkastelu oli mahdollista (Raaijmakers ym. 2010).

Ruoankäyttö

Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että ruoankäyttötottumukset olisivat ravitsemussuositusten kan-nalta joiltakin osin edullisemmat tytöillä kuin pojilla (Taulukko 7). Merkittävimmät erot tyttöjen ja poikien ruoankäytössä näyttäisivät syntyvät kasvisten ja hedelmien käytön osalta. Kasvisten ja hedel-mien käyttö vaikuttaisi olevan säännöllisempää tytöillä kuin pojilla (Inchley ym. 2016). Myös kas-visten ja hedelmien käyttömäärien on havaittu olevan suurempia tytöillä kuin pojilla (Skårdal ym.

2014, Lynch ym. 2014, Lehto ym. 2015, Moreno-Black ja Stockard 2018). Selittäviä tekijöitä suku-puolten välisille eroille kasvisten käytössä on tutkittu (Lehto ym. 2015). Koetut esteet sekä vanhem-pien vaatimukset kasvisten käytölle saattavat jossain määrin selittää eroja. Kaikissa tutkimuksissa kasvisten ja hedelmien käytössä ei ole kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja sukupuolten välillä (Elo-ranta ym. 2016).

Tyttöjen ruokailutottumukset olivat kouluruokasuositusten kannalta edullisemmat koululounaan täy-sipainoisuutta selvittäneessä tutkimuksessa (Tilles-Tirkkonen ym. 2011). Tutkimuksissa on myös saatu viitteitä siitä, että erityisesti iän karttuessa pojat käyttäisivät useammin ja enemmän energiati-heitä ruokia ja juomia, kuten makeisia tai virvoitusjuomia (Skårdal ym. 2014, Inchley ym. 2016).

Kuitenkaan merkitseviä eroja sukupuolten välillä energiapitoisten ruokien ja juomien käyttötottu-muksissa ei ole havaittu kaikissa tutkikäyttötottu-muksissa (Gevers ym. 2016).

Tutkimusviitteiden mukaan lasten ruoankäyttötottumukset voivat iän myötä muuttua terveyden kan-nalta epäedullisempaan suuntaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen suositusten mukainen käyttö to-teutuu heikosti lapsen ikään katsomatta (Andersen ym. 2015, Inchley ym. 2016). Eri ikäisten lasten kasvisten ja hedelmien käyttötiheyttä tai käyttömääriä selvittäneissä tutkimuksissa havaintona oli nuorempien lasten säännöllisempi tai runsaampi kasvisten ja hedelmien käyttö vanhempiin lapsiin verrattuna (Inchley ym. 2016, Moreno-Black ja Stockard 2018). Myös energiapitoisten ruokien ja

juomien käyttö vaikuttaisi olevan harvinaisempaa nuoremmilla kuin vanhemmilla lapsilla (Gevers ym. 2016). Eroja energiapitoisten ruokien ja juomien käytössä ei kuitenkaan havaittu kaikissa tutki-muksissa (Andersen ym. 2015). Myöskään täysipainoisen koululounaan syömisen ei havaittu olevan ikään yhteydessä (Tilles-Tirkkonen ym. 2011).

Energian ja ravintoaineiden saanti

Ravintoainetason näkökulmasta poikien ruokavalio sisälsi merkitsevästi enemmän energiaa ja ravin-toaineita kuin tyttöjen ruokavalio (Hoppu ym. 2010, Eloranta ym. 2011, Andersen ym. 2015) Suo-malaistutkimusten energiavakioituna saantina kuitenkin havaittiin, että tyttöjen ruokavalion ravinto-ainetiheys oli muutamien ravintotekijöiden, kuten kuidun ja folaatin osalta poikien ruokavaliota kor-keampi (Hoppu ym. 2010, Eloranta ym. 2011). Ravintoaineiden lähteet ruokavaliossa eivät juuri eronneet sukupuolten välillä (Eloranta ym. 2016). Kouluateria voi mahdollisesti tasoittaa sukupuolten välisiä eroja ravintoaineiden lähteiden suhteen. Iän ja ravintoaineiden saannin yhteyttä on tarkastelu vain vähän, eikä merkitseviä eroja juuri ole havaittu (Andersen ym. 2015).

Energian- ja useiden ravintoaineiden tarve vaihtelee yksilöiden välillä, mikä osin selittää havaitut erot sukupuolten tai ikäryhmien ruoankäytössä ja ravinnonsaannissa (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016). Tutkimuksissa ravintoaineiden saantia tarkasteltiin usein absoluuttisina arvoina, jolloin suu-remman energiantarpeen omaavan yksilön tulisikin saada enemmän energiaa ja ravintoaineita.

Ateriatottumukset

Tutkimuksissa havaitut ruoankäytön sukupuolittaiset erot viittaavat, että tyttöjen ruoankäyttötottu-mukset voisivat olla hieman edullisempia ravitsemussuositusten kannalta. Kuitenkin ateriarytmiä tar-kasteltaessa tilanne näyttäisi olevan aamupalan osalta päinvastainen. Aamupalan syömisen säännöl-lisyys heikkeni iän myötä erityisesti tytöillä (Hoppu ym. 2010, Raaijmakers ym. 2010, Inchley ym.

2016). Perheen yhteisten aterioiden syömisen säännöllisyyttä tarkastelleessa tutkimuksessa havaittiin, että yhteisten aterioiden säännöllisyys väheni iän myötä (Inchley ym. 2016). Sukupuolten välisiä eroja perheen yhteisten aterioiden syömisessä ei yleensä havaittu.

(jatkuu) Taulukko 7. Tutkimuskooste: lasten ja nuorten iän ja sukupuolen yhteys ruokavalioon ja ateriatottumuksiin.

Viite Aineisto (n) Maa Tutkimusasetelma ja

menetelmät

Tytöt valitsivat koululounaalla keskimäärin enemmän hedelmiä (p<0,001) ja kasvik-sia (p<0,001) kuin pojat.

Nuoremmat oppilaat valitsivat koululounaalla todennäköisemmin kasviksia kuin vanhemmat oppilaat (p<0,001).

Eloranta ym.

Pojat käyttivät keskimäärin enemmän porsaanlihaa ja makkaraa (p<0,05), vettä ja muita juomia (p<0,01) ja suolaa (p<0,001) ja vähemmän vähärasvaista juustoa (p<0,05) kuin tytöt.

Kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö ei eronnut merkitsevästi sukupuolten välillä.

Energian ja ravintoaineiden lähteet ruokavaliossa olivat pääosin yhtenevät tytöillä ja pojilla.

7–8-vuotiaat lapset söivät energiapitoisia naposteltavia harvemmin kuin 9–10 vuoti-aat (p<0,001) ja 11–12-vuotivuoti-aat (p<0,05).

Vanhemmat lapset saivat enemmän energiaa energiapitoisista naposteltavista (p<0,001) ja energiapitoisista juomista (p=0,037) kuin nuoremmat lapset.

Tytöt söivät energiapitoisia naposteltavia useammin kuin pojat (p<0,05), mutta ko-konaisenergiansaanti naposteltavista ei eronnut sukupuolten välillä. Energiapitoisten juomien käyttö ei eronnut sukupuolittain.

Inchley ym.

Aamupalan syöminen arkiaamuina säännöllisempää nuoremmilla kuin vanhemmilla ja pojilla kuin tytöillä.

o suomalaispojat söivät aamupalan säännöllisemmin kuin tytöt (p<0,05).

Päivällisen syöminen yhdessä vanhemman kanssa muuttui epäsäännöllisemmäksi iän myötä. Tyttöjen ja poikien välillä todettiin harvoin merkitseviä eroja.

o suomalaiset 11-vuotiaat pojat söivät päivällisen yhdessä vanhemman kanssa säännöllisemmin kuin tytöt (p<0,05). Sukupuolten välisiä eroja ei havaittu 13-vuotiailla.

(jatkuu) Taulukko 7, jatkuu.

Viite Aineisto (n) Maa Tutkimusasetelma ja

menetelmät

Hedelmien päivittäinen syöminen harvinaistui iän myötä. Yleensä tytöt söivät hedel-miä säännöllisemmin kuin pojat.

o suomalaistytöt söivät hedelmiä päivittäin todennäköisemmin kuin pojat (p<0,05).

Virvoitusjuomien päivittäinen käyttö yleistyi iän myötä. Pojat todennäköisemmin joi-vat virvoitusjuomia päivittäin kuin tytöt.

o suomalaispojat todennäköisemmin joivat virvoitusjuomia päivittäin kuin tytöt (p<0,05).

Pojat söivät enemmän leipää ja muita viljavalmisteita, lihaa, ravintorasvoja

(p<0,0001) ja sokeria ja makeisia (p=0,003) kuin tytöt. Tytöt söivät enemmän hedel-miä (p=0,02) kuin pojat.

<10-vuotiaista 1/3 ja ≥10-vuotiaista 91 % söi kasviksia ja hedelmiä alle suositusten.

Tyttöjen energian, energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti oli poikien saantia pienempää.

Iän suhteen ruoankäytössä eroja ainoastaan rasvaisen kalan käytössä, joka oli run-saampaa 3.luokkalaisilla kuin 4.luokkalaisilla (p=0,03).

3.luokkalaisten kuidun saanti oli suurempaa kuin 4.luokkalaisten. (p=0,002). Ei muita merkitseviä eroja ravintoaineiden saannissa ikäryhmien välillä.

Lehto ym.

2015

11–12-vuotiaat tytöt (205) pojat (219)

Suomi Pitkittäistutkimus Frekvenssikysely

Tutkimuksen alussa tytöt söivät enemmän kasviksia (p<0,001) ja kokivat vähemmän esteitä kasvisten käytölle (p<0,001) kuin pojat.

Seurannassa tytöt pitivät kasviksista enemmän kuin pojat (p<0,001). Kasvismielty-mykset myös monipuolisemmat tytöillä kuin pojilla (p=0,047). Tytöt myös vastaanot-tivat enemmän kehotuksia kasvisten syömisestä vanhemmilta (p>0,05).

Taulukko 7, jatkuu.

Viite Aineisto (n) Maa Tutkimusasetelma ja

menetel-mät

Tytöt söivät merkitsevästi enemmän kasviksia ja hedelmiä kuin pojat Suomessa (p=0,005), Ruotsissa (p<0,001) ja Islannissa (p=0,001).

Skårdal ym.

Tytöt söivät enemmän kasviksia kuin pojat (p<0,05). Hedelmien käyttö ei eronnut mer-kitsevästi sukupuolten välillä.

Pojat söivät useammin pikaruokaa ja kalaa kuin tytöt sekä joivat enemmän virvoitus-juomia (p<0,05).

Pojat saivat tyttöjä enemmän energiaa, kuitua ja lähes kaikkia tarkasteltuja ravintoai-neita. Energiansaantiin suhteutettuna tytöt saivat enemmän kuitua (p=0,029), folaattia (p<0,001), C-vitamiinia (p=0,001), kaliumia (p=0,047) kuin pojat.

Frekvenssikyselyn mukaan ruoankäyttö ei eronnut tyttöjen ja poikien välillä merkitse-västi.

Tytöt söivät täysipainoisen koululounaan poikia todennäköisemmin (p=0,037).

Tytöt söivät salaattia koululounaalla useammin kuin pojat (p=0,005).

Ikä ei ollut yhteydessä täysipainoisen koululounaan syömiseen.

Hoppu ym.

Pojat saivat keskimäärin enemmän energiaa ja ravintoaineita kuin tytöt (p= 0,001).

Energiavakioinnin jälkeen tytöt saivat keskimäärin enemmän kuitua, C-vitamiinia ja fo-laattia kuin pojat (p=0,001).

Pojat (81 %) söivät aamupalan säännöllisemmin kuin tytöt (69 %).

Tytöt söivät koululounaalla salaattia useammin kuin pojat, kun taas pojat joivat koulu-lounaalla maitoa useammin kuin tytöt.

Raaijmakers

Ikä ja sukupuoli olivat yhteydessä aamupalan syömisen säännöllisyyteen.

o 10–11-vuotiaat söivät aamupalan säännöllisemmin kuin vanhemmat lapset (p<0,05).

o pojat söivät aamupalan säännöllisemmin kuin tytöt (p<0,05).

2.3.2 Tiivistelmä iän ja sukupuolen yhteydestä ruokailutottumuksiin ja