Tutkittaessa sekä pankki- että ruokakauppapohjustusten vaikutusta nykypai-noonsa tyytyväisten ja tyytymättömien kohdalla huomataan, että painonhallinta-orientaatiolla on vaikutusta tehtäviin terveellisiin ruokavalintoihin. Nykypai-noonsa tyytymättömät tekevät tiedostamattomasti vähemmän terveellisiä valin-toja, kun heidät on aktivoitu ajattelemaan ruokakaupassa käymistä.
4.6.2.1 Vaihtoehtoisten selitysten poissulku – kontrollimuuttuja-analyysit
Tutkimuksen luotettavuuden takaamiseksi on tärkeää selvittää vastaajien vireys-tilan, nälkäisyyden ja mielialan vaikutus tehtyihin ruokavalintoihin, jotta voidaan varmistaa aiemmin esitettyjen pohjustuksien (ruokakaupassa käynti vs. pankissa käynti) ja painonhallintaorientaation tuottamien yhdysvaikutusten tulosten vali-disuus. Kuten ollaan selvillä aikaisemmista tutkimuksista, itsekontrollointikyvyn, jota esimerkiksi väsyneisyys voi vähentää, tiedetään vaikuttavan kuluttajien ter-veellisten ja epäterter-veellisten ruokatuotteiden valintaan (vrt. deRidder ym. 2012, Wills ym. 2007 & Salmon ym. 2014). Ensimmäinen taustakysymys ”Kuinka väsy-neeksi tunnet itsesi tällä hetkellä?” selvitti vastaajien vireystilaa. Likertin 7-portai-sella asteikolla (erittäin väsynyt=1, erittäin virkeä=7) tutkimukseen osallistujat
va-2,36
3,07
2,61 2,43
0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5
Nykypainoonsa tyytyväinen
Nykypainoonsa tyytymätön
Pankkikäynti n=98 Ruokakauppa n=98
n=75
n=70 n=28 n=23
Terveelliset valinnat
litsivat vireystilaansa kuvaavan arvon. Vireystilat eivät eronneet painoonsa tyyty-väisten ja tyytymättömien välillä (KApainoonsa tyytyväiset 4.43, KH=1.332 vs. KA pai-noonsa tyytymättömät 4.16, KH=1.433, T=1.181, p=0.241), joten pohjustusvihjeiden syn-nyttämä vaikutus nykypainoonsa tyytyväisten ja tyytymättömien terveellisten ja tyytymättömien terveellisten vs. maukkaiden tuotteiden suosimiseen ei selity sillä.
Toinen kysymys: ”Kuinka nälkäiseksi tunnet itsesi tällä hetkellä?” antoi vastaus-vaihtoehdoksi niin ikään Likertin 7-portaisen asteikon (erittäin nälkäinen=1, erit-täin kylläinen=7), jonka mukaan vastaajat arvioivat nälkäisyyttään. Painoonsa tyy-tyväisten ja tyytymättömien nälkäisyyden välillä ei ollut eroavaisuutta (KApainoonsa tyytyväiset 3.94, KH=1.638 vs. KApainoonsa tyytymättömät 3.67, KH=1.621, T=1.020, p=0.308), joten sekään ei selitä saatuja tuloksia.
Kolmannessa kysymyksessä tutkittiin vastaajien mielialaa. Kuten aiemmin on to-dettu, mielialalla on vaikutusta kuluttajien tekemiin ostopäätöksiin ruoankulutta-misessa (esim. surullisuuden tai masentuneisuuden vaikutus herkutteluun) (Dubé ym. 2005 & Zellner ym. 2006). Neljän eri vastinparin kautta selvitettiin vastaajien mielialaa tutkimuksen tekohetkellä (vrt. Swinyard 1993). Kysymys: ”Millainen on mielialasi juuri nyt? Vastaa asteikolla 1-7 sen mukaan, kumpi vastusvaihtoehdoista pitää kohdallasi paremmin paikkaansa”. Neljä eri kysymysparia, a)surullinen=1, iloinen=7, b) huono=1, hyvä=7, c) ärtynyt=1, miellyttävä=7 ja d)masentunut=1 ja hilpeä=7, yhdistettiin summamuuttujaksi (Cronbachin Į=.828) ja niistä muodos-tettiin mielialakeskiarvo. Tulokset kertoivat, että nykypainoonsa tyytymättömät olivat yleisesti huonommalla mielellä kuin nykypainoonsa tyytyväiset (KApainoonsa tyytymättömät 4.720, KH=1.149 vs. KApainoonsa tyytyväiset 5.134, KH=0.884, T=2.649, p=0.009).
Tutkittaessa pohjustuksen ja mielialan yhdysvaikutusta kaksisuuntaisen varians-sianalyysin tulokset kertoivat, ettei vastaajien mielialalla ollut päävaikutusta (F=1.94, p=0.165), eikä sen ja pohjustusvihjeiden välistä yhdysvaikutusta (F=0.019, p=0.891) tehtyihin ruokatuotevalintoihin. Toisin sanoen, erot nykypai-noonsa tyytyväisten ja tyytymättömien mielialoissa eivät selitä löydettyjä vaiku-tuksia terveellisten vs. maukkaiden välisiin valintoihin.
Edelleen tarkasteltaessa väsymyksen (Md=4.5) ja nälkäisyyden (Md=4.0) vaiku-tuksia tehtyihin ruokavalintoihin nykypainoon tyytyväisten ja tyytymättömien vastaajien kesken ei ollut huomattavissa pää- eikä yhdysvaikutuksia. Vastaajien väsymys ei vaikuttanut tehtyihin valintoihin (F=0.895, p=0.345), eikä pohjustuk-sella ja väsymyksellä ollut yhdysvaikutusta (F=0.819, p=0.367). Myöskään nälkäi-syydellä ei ollut pää- (F=0.081, p=0.776), eikä yhdysvaikutusta (F=0.034, p=0.854).
Kontrollimuuttuja-analyyseillä haluttiin varmistaa, etteivät aikaisemmin rapor-toidut erot nykypainoonsa tyytymättömien ja tyytyväisten tekemissä ruokavalin-noissa johtuneet väsymyksen, nälkäisyyden tai mielialan vaikutuksesta, vaan ne syntyivät näiden ryhmien erilaisesta tiedostamattomasta reagoimisesta vaihtoeh-toisiin pohjustusvihjeisiin. Toisin sanoen huomattiin, että ruokakaupassa tai pan-kissa käynnin idealla aktivointi vaikutti eri tavalla nykypainoonsa tyytyväisten ja tyytymättömien vastaajien tekemiin valintoihin, eikä mieliala, väsymys tai nälkäi-syys vaikuttanut tehtyihin terveellisiin vs. maukkaisiin ruokavalintoihin.
4.6.2.2 Pohjustusmenetelmän toimivuuden kontrollointi – taustakysymysten analyysi
Tutkimuksen onnistumisen kannalta oli olennaista, etteivät vastaajat oivaltaneet tai nähneet yhteyttä tutkimuksen eri osioiden välillä, jotta pohjustusmenetelmän voitiin nähdä luotettavasti toimivan. Tutkimuslomakkeen yhdeksännellä kysy-myksellä kontrolloitiin vastaajien ymmärrystä tutkimuksen tarkoituksesta. Kysy-myksellä ”Minkä arvelet olleen tutkimuksen tarkoitus?” selvitettiin vastaajien aja-tuksia ja mielikuvaa siitä, mitä tutkimuksessa tutkittiin. Vastaajat arvelivat tutki-muksen tarkoituksen olleen mm. erilaisten tilastojen laatiminen, kartoitus yksilön integroitumisesta nyky-yhteiskuntaan, nuorten kulutuskäyttäytymistutkimus, tut-kia netin/tietokoneen käyttöä ja elämäntapoja, tiedon saanti, selvittää nuorten ku-lutustottumuksia, väitöskirjan materiaali, tutkia ihmisten käyttäytymistä, tieto-tekniikan hyötyjä, opiskelijoiden terveys, ruoan markkinointi, palveluiden käyttö- ja tottumukset, kuluttajatottumukset, kuluttajakäyttäytyminen, mutta kukaan ei varsinaisesti nähnyt ruokakaupassa käynnin ajattelun yhteyttä myöhemmin teh-tyihin terveellisiin ruokavalintoihin. Eräs naisvastaaja kertoi tutkimuksen tarkoi-tuksen olleen terveyteen liittyvä, mutta toisaalta hän vastasi seuraavassa kysymyk-sessä, ettei I osion kirjoitustehtävä vaikuttanut hänen myöhempiin vastauksiin.
Kysymys numero kymmenen: ”Koetko, että I osion kirjoitustehtävä vaikutti vas-tauksiisi myöhemmissä kysymyksissä? Miten? mittasi tutkimuksen kannalta olennaista seikkaa pohjustusmenetelmän onnistumisessa. Ruokakaupassa käyn-nin idealla aktivoiduista miesvastaajista yksikään ei sanonut kirjoitustehtävän vai-kuttaneen heidän myöhempiin vastauksiin. Naisvastaajista muutama kertoi kirjoi-tustehtävän vaikuttaneen heidän myöhempiin vastauksiin, mutta varsinaista yh-teyttä ruokavalintoja mittaavaan osion kysymyksiin ei ollut nähtävissä. Eräs nais-vastaaja kertoi: ”Sitä tuli mietittyä, mutta en usko sen vaikuttaneen.” Toinen vas-taaja uskoi sen vaikuttaneen siirtämällä ajatuksia. Kolmas kuvitteli ruoan ajattele-misen saaneen hänen olonsa tuntumaan nälkäisemmältä. Eräs vastaaja kirjoitti tutkimuksen tarkoituksen olleen tutkia ennakkokäsitysten vaikutusta
ruokaostok-siin, mutta ei kuitenkaan uskonut kirjoitustehtävän vaikuttaneen hänen myöhem-piin vastauksiinsa. Eräs naisvastaaja kertoi yrittävänsä ostaa ruokaa suunnitelmal-lisemmin, eikä hetken mielijohteesta ja uskoi tämä näkyvän vastauksissa. Tutki-muksen oletetun tarkoituksen ollessa naisvastaajan mielestä ruoan markkinointi, uskoi hän kirjoitustehtävän kääntäneen ajatukset arvioimaan omaa syömistä ja os-tokäyttäytymistä. Tässäkään ei ole nähtävissä suoraa yhteyden ymmärtämistä pohjustuksen ja myöhempien ruoan terveellisyysvalintojen välillä. Tältä osin tut-kimusmittariston ja lomakkeen voidaan nähdä olleen onnistuneita ja tiedostamat-tomia prosesseja aktivoineen pohjustusmenetelmän käytön toimineen valintoja ohjaavana tekijänä.
4.6.3 Ruoan terveysmerkitysten tiedostamattoman aktivoitumisen ja painoindeksin vaikutukset terveellisten vs. maukkaiden ruokien valintaan
Kun aikaisempien tutkimustulosten valossa tiedetään, että ylipainoiset ovat alt-tiimpia herkullisille ruokavihjeille, lankeavat helpommin kaupassa epäterveelli-siin valintoihin, aliarvioivat ruokien kalorimääriä, saattavat käyttäytyä paradok-saalisesti tehdessään ruokavalintojaan ja että ylipainolla ja painonhallintaorien-taatiolla on positiivinen korrelaatio, haluttiin tutkimuksessa selvittää myös pai-noindeksin vaikutusta valintoihin (vrt. Nijs ym. 2010, Papies ym. 2014, Paradise ym. 2008,Nielsen ym. 2014, Bublitz ym. 2010 & Larkin ym. 2016). Päätutkimus-menetelmänä käytettiin kaksisuuntaista varianssianalyysia, jossa selittävinä muuttujina olivat pohjustusvihje (ruokakaupassa käynti vs. pankissa käynti) ja vastaajien painoindeksi, ja selitettävänä muuttujana terveellisyysvalintaindeksi so. terveellisten vs. nautinnollisten ruokavalintojen tekeminen. Tutkimuksen va-lintaindeksi muodostettiin samalla tavalla kuin aikaisemmissakin kokeissa.
Vastaajien painoindeksi laskettiin tutkimukseen osallistujien itse ilmoittamien pi-tuuden ja painon avulla yleisesti käytössä olevalla kaavalla (BMI, painoindeksi=
paino (kg): pituus2 (m)). Ylipainoisiin ja normaali- ja alipainoisiin jaottelu tehtiin yleisesti hyväksytyllä painoindeksiluokittelulla (liite 5). Alla olevassa taulukossa 34 on esitelty tutkimukseen osallistujien jakaantuminen normaali- ja alipainoisiin (n=158) sekä ylipainoisiin (n=37). Tuloksissa on havaittavissa otoksen koostumi-nen nuorista opiskelijoista, joilla suurimmalla osalla ei ole vielä ylipainoa, eikä siitä johtuvaa painonhallintatarvetta.
Taulukko 34. Tutkimukseen osallistuneiden jakautuminen painoindeksin (BMI) mukaan
Pohjustusmenetelmä n=195 Ylipainoiset BMI>25 n=37
Normaali- ja alipainoiset BMI=/<25 n=158
Ruokakaupassa käynti n=98 17 81
Pankissa käynti n=97 20 77
Kun tarkastellaan painoindeksin vaikutusta tutkimukseen osallistujien tekemissä terveellisissä ruokavalinnoissa, ylipainoiset ja normaalipainoiset tekivät terveelli-siä ruokavalintoja yhtä paljon (KAterveelliset valinnat=2.62, KH=1.21 vs. KAterveelliset va-linnat=2.57, KH=1.284; F(1,191)=0.038, p=0.846), eli päävaikutusta ei ole. Ylipai-noiset tekivät hieman enemmän terveellisiä valintoja, jonka ei voi nähdä antavan viitteitä siitä, että painoindeksillä olisi vaikutusta terveellisiä valintoja lisäävänä tekijänä. Lomakkeen ensimmäisessä esitestauksessa saaduista tuloksista oli huo-mattavissa, että ylipainoiset tekivät vähemmän terveellisiä valintoja, mutta toi-saalta ylipainoisilla voidaan uskoa olevan pyrkimys pudottaa painoa ja sitä kautta kiinnittävän myös enemmän huomiota ruoan terveellisyyteen. Painoindeksin ja pohjustuksen yhdysvaikutusta ei ollut havaittavissa mittauksissa F(1,191)=0.169, p=0.681). Pohjustuksella ei ollut myöskään päävaikutusta (KA ruokakauppapohjus-tus=2.61, SD=1.249 vs. KApankkipohjustus=2.63, KH=1.298, F(1,191)=0.101, p=0.751).
Painoindeksillä ei tuloksia tulkittaessa ole vaikutusta vastaajien tekemiin terveel-lisiin valintoihin. Normaali- ja ylipainoiset tekivät yhtä paljon terveellisiä valintoja pohjustuksesta riippumatta (ks. kuvio 11).
Kuvio 11. Pohjustusmenetelmän ja painoindeksiluokan vaikutus terveellisiin