Henkilökohtaisesti tämän tutkimuksen tekeminen on ollut mitä mielenkiintoisin tutkimusmatka yksilön muutosprosesseihin ja uudenlaiseen työelämäajatteluun. Tässä tutkimuksessa on ollut myös mukana henkilökohtainen motiivi, koska olen itse tehnyt irtioton työelämästä ja olen yksityisyrittäjyyden kynnyksellä. Toisaalta olen tiedostanut, että omat kokemukset ja näkemykset ovat jossain määrin voineet vaikuttaa tulkintoihin, joita olen aineistosta tehnyt. Monet haastateltavista myös kertoivat, että yksi motiivi osallistua tutkimukseen oli oman tarinan jakaminen muiden, muutosta vielä harkitsevien kanssa. Anu
62 Järvensivu (2014) on kerännyt narratiivista analyysia hyödyntäen työelämätarinoita. Hän myös näkee, että kerrotut tarinat voivat toimia malleina ja avata näkökulmia, joiden perusteella ihminen voi tehdä uudenlaisia ratkaisuja työelämässään. Tarinoiden yksi suuri merkitys on jakaa kokemuksia sekä rohkaista muita samassa tilanteessa olevia.
Narratiivisuus menetelmänä mielestäni sopi hyvin tähän tutkimukseen vaikkakin tutkijan näkökulmasta se on haastava ja vaatii paljon työtä. Kuten Kohler-Riessman (2008, 3-11) toteaa, tarinat itsessään eivät tarjoa ikkunaa mihinkään todelliseen minään tai olemassa olevaan vaan ne vaativat tulkintaa ja tulkinta voi vaihdella riippuen tutkimukselle asetetuista päämääristä. Hatchin ja Wisniewskin (2002, 116-117) mukaan, narratiivisuuden kautta on mahdollista saada monipuolisempaa tietoa tutkittavasta ilmiöstä. Samoin myös se, että narratiivisuus antaa tutkimuksen kohteelle äänen ja mahdollisuuden kertoa oma tarina, on mielestäni peruste narratiivisuuden käyttämiseen. Narratiivisuus pyrkii holistisuuteen, jolloin se mahdollistaa laajemman näkökulman ihmiseen ja häntä ympäröivään todellisuuteen. Tässä tutkimuksessa on haluttu myös katsoa työelämään laajemmasta perspektiivistä kuin pelkästään yksilön näkökulmasta. Narratiivisuus osaltaan on mahdollistanut yksilön ja yhteiskunnan rajapintojen esiintuomista.
Näkisin, että narratiivisuudella voisi olla paljon annettavaa myös yritysmaailmassa. Nyt tarinallisuutta tuodaan varsin vahvasti esille yritysviestinnässä ja -markkinoinnissa. Syynä tähän on, että tarinallisuus antaa usein selkeyttä, ymmärrettävyyttä ja henkilökohtaisuutta muuten joskus varsin kovillekin sisällöille. Henkilöstön kehittäminen ei kuitenkaan juuri tunne narratiivisuutta vaikka sitä hyödyntämällä olisi mahdollisuus saada huomattavasti syvällisempää tietoa ihmisistä, työstä ja työn tekemisen edellytyksistä. Kvantitatiivinen henkilöstötutkimus antaa kyllä kuvauksen siitä, mikä on henkilöstön yleistilanne, mutta syvällisempi analyysi ja erityisesti ymmärrys jää puuttumaan.
Mielestäni yritykset, joista haastattelemani ihmiset ovat lähteneet, ovat menettäneet mitä parhaimpia työntekijöitään. Luovuus, oma-aloitteisuus, joustavuus, myönteisyys ja aikaansaavuus ovat adjektiiveja, joilla kuvailisin haastatteluun osallistuneita henkilöitä.
Kuinka yrityksillä voi olla vara omalla toiminnallaan menettää näitä ihmisiä? Toki osa olisi jättänyt työpaikkansa, olipa tilanne mikä tahansa. Mutta osa voisi ehkä vieläkin olla samassa organisaatiossa töissä, jos muut olosuhteet olisivat olleet kunnossa.
63 Tässä tutkielmassa kohteena oli henkilöt, jotka ovat vapaaehtoisesti tehneet uramuutoksen.
Tämän vuoksi tutkimuksen tulosten yleistäminen ei ole kovin mielekästä. Kuten olen aiemmin todennut, kaikille ammatin vaihtaminen tai yrittäjyys ei ole ratkaisu. Vaikka nykyinen julkinen keskustelu ja yksilökeskeinen ajattelu mielellään antaakin ymmärtää, että kaikki on itsestä kiinni. Juha Siltala (2017) toteaa keskiluokan ahdingosta, että ihmiset uskovat kaiken olevan kiinni itsestä ja jos kärryiltä putoaa, niin syytä saa etsiä peilin edestä:
”Se on hyvin olemuksellista. Olemukseni on vääränlainen, jos en pärjää kilpailussa, jossa kaikkien muiden uskotellaan pärjäävän.”
Tämä tutkielma antaa kuitenkin näkemystä siihen, millä ehdoilla ja millaisista tilanteista ihmiset lähtevät tekemään muutoksia omassa elämässään. Nämä tarinat voivat toimia myös esimerkkeinä ja rohkaisuna niille, jotka vielä miettivät omia vaihtoehtojaan. Mielestäni tutkielman kautta välittyvä innostus, usko mahdollisuuksiin ja rohkeus ovat jo sinällään tärkeitä arvoja sekä yksilölle, työlle ja elämälle itselleen.
64
Lähteet
Alasuutari, Pertti. 1995: Laadullinen tutkimus. 3. uudistettu painos. Tampere: Vastapaino.
Alasuutari, Pertti. 2007: Yhteiskuntateoria ja inhimillinen todellisuus. Tampere: Tammer-Paino.
Andrews, Molly, Squire, Corinne & Tamboukou, Maria (toim.). 2008: Doing Narrative Research. London: Sage.
Asplund, Rita, Kauhanen, Antti & Maliranta, Mika. 2012: Työtehtävien ja palkkojen dynamiikka. Helsinki: Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA.
Akerlof, George A. & Shiller, Robert J. 2009: Vaiston varassa. Miten ihmismieli ohjaa maailmanlaajuista kapitalismia. Suom. T. Soukola. Helsinki: Gaudeamus.
Bauman, Zygmunt. 2002: Notkea moderni. Suom. J. Vainonen. Jyväskylä: Vastapaino.
Baumgardner, Steve & Crothers, Maria. 2014: Positive Psychology. Essex: Pearson Education Limited.
Beck, Ulrich. 1995: Politiikan uudelleen keksiminen: kohti refleksiivisen modernisaation teoriaa. Teoksessa Beck, Ulrich, Giddens, Anthony & Lash, Scott. Suom. L. Lehto.Tampere:
Vastapaino, 11-82.
Beck, Ulrich. 2000: The Brave New World of Work. (P. Camillet. Trans.). Cambridge: Polity Press.
Beck, Ulrich & Beck-Gernsheim, Elisabeth. 2001: Individualization (P. Camiller. Trans.).
London: Sage.
Berg Antti. 2016: Kirjailija Tommi Melender: Onnellisuusbisnes on suurin mullistus länsimaissa sitten toisen maailmansodan. Helsingin Sanomat 1.3.2016. Viitattu 4.3.2016 http://www.hs.fi/kulttuuri/a1456718813705
Berner, Anna-Sofia. 2017: Putoamista pelkäävät ihmiset lähtevät marjaan ja äänestävät populisteja – Näin keskiluokalta vietiin identiteetti, kertoo historioitsija Juha Siltala.
Helsingin Sanomat 19.3.2017. Viitattu 31.3.2017 http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005131792.html
Birnbaum, Pierre & Leca, Jean. 1990: Individualism. Theories and Methods (J.Gaffney.
Trans.). Oxford: Clarendon Press.
Bruner, Jerome. 1986: Actual Minds, possible words. Cambridge: Harvard University Press.
Clarke, Michael. 2010:Challenging Choices: Ideology, Consumerism and Policy. Bristol: The Policy Press.
Daiute, Colette & Lightfoot, Cynthia (toim.). 2004: Narrative Analysis. Studying the Development of Individuals in Society. California: Sage.
65 Deci, Edward L. & Ryan, Richard M. 1985: Intrinsic Motivation and Self-Determination in Human Behavior. New York: Plenum Press.
Denzin, Norman K. 1989: Interpretive Interactionism. Applied Social Research Methods Series 16. Newbury Park: Sage.
Elliott, Jane. 2005: Using Narrative in Social Research. London: SAGE publications Ltd.
EK:n raportti työelämästä. 2010: Työelämän parantumisen paradoksi. Raportti työelämästä 2010. Tulostettu 17.3.2017.
https://docs.google.com/document/d/11lj2_fLVx0E4_Mk176DWWUMMvUw2iMyfxflNGfk wxZ4/edit
Elovainio, Marko & Heponiemi, Tarja. 2011: Pätkätöistä päivystykseen - epätyypillinen työ terveydenhuollossa. Teoksessa Petteri Pietikäinen (toim.): Työstä, jousta ja jaksa. Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus. Tallinna: Gaudeamus, 95-106.
Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 1998: Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 3.painos. Tampere:
Vastapaino.
Eteläpelto, Anneli. 2009: Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden
ristiaallokossa. Teoksessa Anneli Eteläpelto, Kaija Collin & Jaana Saarinen (toim.): Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOYpro.
Fadjukoff, Päivi. 2009: Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa Riitta-Leena Metsäpelto & Taru Feldt (toim.): Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologian perusteet. Juva: PS-kustannus, 179-193.
Fadjukoff, Päivi. 2007: Identity formation in adulthood. Jyväskylä: Jyväskylä university studies in education, psychology and social research 319.
Gergen, Mary & Gergen, Kenneth. 1986: Narrative form and the Construction of
Psychological Science. Teoksessa Theodoro R. Sarbin (toim.) Narrative Psychology. The Storied Nature of Human Conduct. New York: Praeger, 22-44.
Gergen, Mary. 2004: Once Upon a Time: A Narratologist’s Tale. Teoksessa Daiute, Colette &
Lightfoot, Cynthia (Eds.): Narrative Analysis. Studying the Development of Individuals in Society. California: Sage, 267-286.
Hakala, Olli, Kopperi, Marjaana & Nissinen, Vesa. 2013. Filo. Filosofinen etiikka. Helsinki:
Sanoma Pro Oy.
Harisalo, Risto & Miettinen, Ensio. 2004: Hyvinvointivaltio : houkutteleva lupaus vai karvas pettymys. Tampere: Tampere University Press.
Hatch, Amos J. & Wisniewski, Richard. 2002: Life history and narrative: questions, issues, and exemplary works. Teoksessa Hatch, Amos J. & Wisniewski, Richard (eds.) Life History and Narrative. London: Routledge, 113-119.
66 Heikkinen, Hannu L.T. 2001: Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena. Teoksessa Aaltola, Juhani & Valli, Raine (toim.): Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Jyväskylä: PS-kustannus, 116-132.
Heikkinen, Hannu L.T. 2010. Narratiivinen tutkimus – todellisuus kertomuksena. Teoksessa Aaltola, J. & Valli, R. (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin II. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin. 3. uusittu painos.
Jyväskylä: PS-kustannus, 143-159.
Heinonen, Jarna, Paasio, Kaisa & Pukkinen, Tommi. 2006: Asiantuntijasta/johtajasta yrittäjäksi.Teoksessa Palkkatyöstä yrittäjäksi. Tutkimus yrittäjäksi ryhtymisen reiteistä sosiaali- ja terveysalalla sekä kaupallisella ja teknisellä alalla. Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus 297.
Heiskala, Risto. 2000:Toiminta, tapa ja rakenne. Kohti konstruktionistista synteesiä yhteiskuntateoriassa. Kolmas painos. Helsinki: Gaudeamus.
Henttonen, Elina & Lapointe, Kirsi. 2015: Työelämän toisinajattelijat. Tallinna: Gaudeamus.
Holland, Dorothy, Lachicotte, William Jr, Skinner, Debra & Cain, Carole. 2003: Identity and Agency in Cultural Worlds. 4. painos. Massachusetts: Harvard University Press.
Hänninen, Vilma. 1989: Toimiva ihminen : tekojen psykologian, eksistentialistisen
psykologian ja marxilaisen toiminnan teorian filosofisten lähtokohtien vertailua. Tampereen yliopisto Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen sarja A.
Tutkimuksia 17.
Huy, Quy & Vuori, Timo. 2014: What Could have Saved Nokia, and What Can Other Companies Learn? Tulostettu 31.3. 2017. http://knowledge.insead.edu/strategy/what-could-have-saved-nokia-and-what-can-other-companies-learn-3220
Hänninen, Vilma. 1999: Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Hänninen, Vilma. 2008: Narratiivisen tutkimuksen eettiset haasteet. Teoksessa Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä. Pietilä, Anna-Maija & Länsimies-Antikainen, Helena (toim.) Kuopio: Kuopion yliopisto, 121-137.
Hänninen, Vilma. 2012: Marxilaisuus ja toiminnan teoria. Teoksessa Sosiaalipsykologian sukupolvet. Lahikainen, Anja, Suoninen, Eero, Järventie, Irmeli & Salonen, Marko (toim.) Tampere: Vastapaino, 125-145.
Ikonen-Varila, Merja. 2005: Muuttaako työelämä moraalia vai moraali työelämää? Teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta. Backman-Pirttilä, Anna-Maija, Ahokas, Marja, Myyry, Liisa &
Lähteenoja, Susanna (toim.) Helsinki: Gaudeamus, 95-114.
Jaeggi, Rahel. 2014: Alienation. New York Chichester: Columbia University Press.
Julkunen, Raija. 2009: Suomalaisen palkkatyön yhteiskunta. Teoksessa Anna Pärnänen &
Kaisa-Maria Okkonen (toim.) Työmarkkinat 2009. Helsinki: Tilastokeskus.
67 Järvensivu, Anu. 2010: Tapaus työelämä ja voiko sitä muuttaa? Tampere: Tampere University Press.
Järvensivu, Anu, Syrjä, Sanna & Uosukainen, Katja: 2013 Haastaako työelämän muutos suomalaisen työelämän kehittämisparadigman? Työelämän
tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja. Tampere: Tampereen yliopisto, 57-75.
Järvensivu, Anu. 2014: Tarinoita suomalaisesta työelämästä. Tampere: Työterveyslaitos.
Kaasila, Raimo, Rajala, Raimo & Kari E. Nurmi(toim.) 2008: Narratiivikirja: Menetelmiä ja esimerkkejä. Tampere: Lapin yliopistokustannus.
Kinnunen, Helvi & Mäki-Fränti,Petri. 2016: Pitkittynyt taantuma heikentää nuorten sukupolvien asemaa Suomessa. Tulostettu 27.11.2016.
http://www.eurojatalous.fi/fi/2016/artikkelit/pitkittynyt-taantuma-heikentaa-nuorten-sukupolvien-asemaa-suomessa/
Kinnunen, Ulla, Mauno, Saija, Mäkikangas, Anne & Nätti, Jouko. 2011: Ovatko
määräaikaiset työntekijät huono-osaisia? Teoksessa Petteri Pietikäinen (toim.): Työstä, jousta ja jaksa. Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus. Tallinna: Gaudeamus, 107-120.
Kohler Riessmann Catherine. 2008: Narrative Methods for the Human Sciences. California:
Sage.
Korhonen, Anna-Reetta, Peltokoski Jukka & Saukkonen Miika. 2009: Paskaduunista barrikadille. Prekariaatin julistus. Keuruu: Into pamfletti.
Kortteinen, Matti. 1992: Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona.
Hämeenlinna: Hanki ja jää.
Lähde, Ville. 2011: Pääkirjoitus. Niin&Näin 3, 3-4.
McAdams, Dan P. 1997: The Case for Unity in the (Post)Modern Self. A Modest Proposal.
Teoksessa Richard D. Ashmore&Lee Jussim (eds.) Self and Identity. Fundamental Issues.
Oxford: Oxford University Press, 46-73.
Marcia, James, E. & Archer, Sally, L. 1993: Identity Status in Late Adolescents: Scoring Criteria. Teoksessa Marcia, James, E, Waterman, Alan, S., Matteson, David, R., Archer, Sally, L. & Orlofsky, Jacob, L. Ego Identity. A Handbook for Psychosocial Research. New York: Springer-Verlag, 205-240.
Martela, Frank & Jarenko, Karoliina. 2014: Sisäinen motivaatio.Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014.
Tulostettu 12.4.2016
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_3+2014.pdf Martela, Frank. 2015: Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja. Juva: Gummerus.
68 Martin, Jack, Sugarman, Jeff H.& Hickinbottom, Sarah. 2010: Persons. Understanding
Psychological Selfhood and Agency. New York: Springer.
Mykkänen, Johanna. 2010: Isäksi tulon tarinat, tunteet ja toimijuus. Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 382.
Murray, Kevin. 1989: The Construction of Identity in the Narratives of Romance and Comedy. Teoksessa Shotter, John & Gergen, Kenneth, J. Texts of Identity. London: Sage.
Mäenpää, Mikko. 2016: Millainen on työn ja työmarkkinoiden tulevaisuus? Sitra työpaperi tammikuu/2016. Tulostettu 23.2.2016
https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Millainen_on_tyon_ja_tyomarkkinoiden_tulevaisuus.pdf Nair, Nisha & Vohra, Neharika. 2010: An exploration of factors predicting work alienation of knowledge workers. Management Decision, Vol. 48, 600-615. Tulostettu 23.2.2016.
http://dx.doi.org/10.1108/00251741011041373
Paananen Soili. 2008: Saksalainen elämänkertametodologia oppimisen tutkimuksessa.
Teoksessa Raimo Kaasila, Raimo Rajala & Kari E. Nurmi (toim.) Narratiivikirja: Menetelmiä ja esimerkkejä. Tampere: Lapin yliopistokustannus, 19-40.
Peipponen, Leila. 2015: Sosiaalisesti koettu ja jaettu työuupumus – Työuupumus puolisoiden kokemuksena. Itä-Suomen yliopisto. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 95.
Pietikäinen, Petteri (toim.) 2011: Työstä, jousta ja jaksa. Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus.
Tallinna: Gaudeamus.
Pohjanheimo, Esa. 2005: Pysyvää ja eriytyvää: arvomuutoksia Suomessa 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa Arvot, moraali ja yhteiskunta. Backman-Pirttilä,
Anna-Maija, Ahokas, Marja, Myyry, Liisa & Lähteenoja, Susanna (toim.) Helsinki:
Gaudeamus, 237-257.
Polkinghorne, Donald E. 1995. Narrative configuration in qualitative analysis. Teoksessa Amos J. Hatch, Wisniewski, Richard: Life History and Narrative. EBSCO Publishing E-Book Collection. Tulostettu 10.5.2016 via Itä-Suomen yliopisto.
Pärnänen, Anna & Sutela, Hanna. 2009: Tyypillisestä epätyypilliseen? Muutokset erilaisissa työsuhteissa neljänä vuosikymmenenä. Teoksessa Anna Pärnänen & Kaisa-Maria Okkonen (toim.) Työmarkkinat 2009. Helsinki: Tilastokeskus.
Rautio, Pertti. 2006: Historiallista johdattelua minä- ja identiteettitutkimukseen. Teoksessa Pertti Rautio&Mikko Saastamoinen (toim.) Minuus ja identiteetti. Tampere: Tampere University Press, 9-14.
Rehn, Alf. 2016: Yrittäjyyttä tuputetaan niin työttömille kuin koululaisillekin - mutta se ei sovi kaikille. Helsingin Sanomat 2.4.2016. Viitattu 5.4.2016
http://www.hs.fi/raha/a1459392581150
69 Rikala, Sanna. 2013: Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampereen yliopisto. Acta
Universitatis Tamperensis 1854.
Ronkainen, Suvi. 1999: Ajan ja paikan merkitsemät. Subjektiviteetti, tieto ja toimijuus.
Tampere: Gaudeamus.
Ruusuvuori, Johanna. 2010: Litteroijan muistilista. Teoksessa Ruusuvuori, Johanna, Nikander, Pirjo & Hyvärinen, Matti (toim.) Tampere: Vastapaino, 424-431.
Räihä, Carita. 2010: Huipulta huipulle.Elämänmuutos ja Everest. Helsinki:Tammi.
Saastamoinen, Mikko. 2006: Minuus ja identiteetti tutkimuksen haasteina.
Teoksessa Pertti Rautio&Mikko Saastamoinen (toim.): Minuus ja identiteetti. Tampere:
Tampere University Press, 170-180.
Shantz, Amanda, Alfes, Kerstin & Truss Catherine. 2014: Alienation from work: Marxist ideologies and twenty-first-century practice. The International Journal of Human Resource Management. 25:18, 2529-2550. Tulostettu 23.2.2016
http://dx.doi.org/10.1080/09585192.2012.667431
Schellenberg, James A. 1988: Sosiaalipsykologian klassikoita.Helsinki: Gaudeamus.
Siltala, Juha. 2004: Työelämän huonontumisen lyhyt historia. Keuruu: Otava.
Syrjälä, Hanna. 2016: Tulevaisuustutkija: On onni, että koneet vievät työt – ”Ei elämän tarkoitus ole vain käydä töissä ja maksaa asuntolainaa.” Helsingin Sanomat 17.3.2016 Tulostettu 18.3.2016 http://www.hs.fi/elama/a1458102129690
Toppinen-Tanner, Salla. 2011: Process of burnout: structure, antecedents, and consequences.
Finnish Institute of Occupational Health. People and Work Research Reports 93.
Tummers, Lars G. den Dulk, Laura. 2013: The effects of work alienation on organisational commitment, work effort and work-to-family enrichment. Journal of Nursing Management 21, 850-859.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimat eettiset periaatteet. Ihmistieteisiin luettavien tutkimusalojen eettiset periaatteet. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Tulostettu 15.12.2016 http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteiss%C3%A4/eettiset-periaatteet Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki.
Tulostettu 25.2.2016 https://www.tem.fi/files/33077/tyoelaman_kehittmisstrategia_final.pdf Työ- ja elinkeinoministeriön työttömyystilastot. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu
3.3.2016. http://tem.fi/tyollisyyskatsaus-ja-tyonvalitystilasto
Waterman, Alan S. 1993: Two Conceptions of Happiness: Contrast of Personal
Expressiveness (Eudaimonia) and Hedonic Enjoyment. Journal of Personality and Social Psychology 54, 678-691.
70 Waterman, Alan S., Schwartz, Seth J. & Conti, Regina. 2008: The Implications of two
conceptions of happiness (hedonic enjoyment and eudaimonia) for the understanding of intrinsic motivation. Journal of Happiness Studies 9, 41-79.
Weckroth, Klaus. 1992: Mustavalkoista sosiaalipsykologiaa. Tampere: Vastapaino.
Vesala, Kari Mikko. 1992: Pienyrittäjien kontrollipremissit. Sosiaalipsykologinen tarkastelu.
Rauma: Acta Psychologica Fennica. Soveltavan psykologian monografioita 5.
Väänänen, Ari & Turtiainen, Jussi (toim.). 2014: Suomalainen työntekijyys 1945-2013.
Tallinna: Vastapaino.
71
Liite 1
Haastateltavien ikä, koulutustaso, työssäolovuodet ja ammattiasema ennen muutosta.
72
Liite 2
Haastattelupyyntö Facebook ja LinkEd -sovellusten kautta
Olen sosiaalipsykologian maisterivaiheen opiskelija ja teen pro gradu -tutkielmaa Itä-Suomen yliopistoon. Haen ihmisiä, jotka ovat vapaaehtoisesti lähteneet vaihtamaan uraa tai tehtäviään, esimerkiksi ennen irtisanomistilannetta tai työuupumuksesta johtunutta työkyvyttömyyttä.
Tutkielmani aiheena on omaehtoisen muutoksen tekeminen työuralla. Työuran muutoksella tarkoitan esimerkiksi kokonaan uuden alan opiskelua, kokonaan uudelle toimialalle siirtymistä tai yrittäjäksi ryhtymistä. Rajaan tutkimuksen ulkopuolelle samalla toimialalla tai saman ammattialan sisällä tapahtuvan muutoksen (vertikaalinen ja horisontaalinen eteneminen organisaatiossa tai organisaation vaihtaminen).
Tutkimuskysymyksiä on kolme:
• Miten ihmiset kuvaavat omaa uraan ja työelämään liittyvää muutosprosessia ja siihen vaikuttaneita syitä ja tekijöitä?
• Millainen muutos on ollut ja miten se on tapahtunut?
• Mitä muutos on tuonut tullessaan ja miten se vaikuttaa tulevaisuuden odotuksiin?
Tutkimuksen kohteena ovat henkilöt, jotka ovat olleet työelämässä mukana vähintään kymmenen vuoden ajan ennen muutosta. Erityisesti olen kiinnostunut ihmisistä, jotka ovat olleet asiantuntija- tai esimiesroolissa. Asun Helsingissä, joten toivon, että haastateltavat löytyisivät pääkaupunkiseudulta tai Uudenmaan alueelta.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa lisätietoa työurien muutosten vaikutuksista sekä yksilö- että yhteisötasolla. Tutkimushypoteesina esitän, että vapaaehtoinen muutos on yksilön näkökulmasta usein onnistunut ratkaisu, vaikka se tarkoittaisi esimerkiksi ainakin hetkellistä talouden heikkenemistä, epävarmuuden sietämistä tai tietystä statuksesta luopumista.
Toisaalta työnantajan näkökulmasta usein menetetään kyvykkäitä ja innovatiivisia henkilöitä.
Yksilöiden kyvyllä ja halulla tehdä muutoksia voi olla myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä esimerkiksi uusien innovaatioiden ja yritysten muodossa.
Haastattelun arvioitu kesto on noin 1-1,5 tuntia ja se on ehdottoman luottamuksellinen.
Nauhoitan haastattelut ja puran ne tekstimuotoon henkilökohtaisesti. Aineistoja eivät minun ja tutkielman ohjaajan lisäksi käsittele muut henkilöt ja aineisto tullaan hävittämään tutkielman valmistuttua. Tutkimustulokset tullaan raportoimaan niin, ettei kenenkään haastateltavan henkilöllisyys paljastu. Haastattelun voimme tehdä sinulle sopivassa paikassa, aikataulujesi mukaan.
Työni ohjaaja on professori Vilma Hänninen.
Jos olet kiinnostunut osallistumaan haastatteluun tai haluat siitä lisätietoja, niin otathan minuun yhteyttä LinkedIn:in kautta, sähköpostilla tai puhelimitse 7.8. mennessä.
Toivottavasti pääsen kuulemaan kokemuksesi muutoksesta!
Yhteistyöterveisin, Jaana Solehmainen